Mitä ajattelet ihmisestä joka ei anna toiselle tukea/olkapäätä vaikeina aikoina?
Vaan päättää kertoa miten olisi pitänyt toimia ja edetä että näin ei olisi käynyt. Miten tämän kertominen hyödyttää tai parantaa toisen oloa. Onko tarkoituksena vain näyttää olevansa tällaisten tilanteiden yläpuolella ja että näin ei voisi koskaan käydä itselleen eikä ymmärrä toisten tekemiä virheitä, pitäen näin ihmistä tyhmänä.
Kommentit (6)
"Tosi ystävät eivät ole niitä, jotka saavat ongelmasi katoamaan. He ovat niitä, jotka eivät katoa, kun kohtaat ongelmia"
Kaikilla on niin paljon omia huoliansa, ettei empatiaa vaan yksinkertaisesti jaksaaa jakaa.
Eikä kannata alkaa kenenkään olkapääksi, siitä saa vain ikuisen riesan.
Ei monillakaan ole koskaan ollut ketään eikä mitään olkapäätä tukena, yksin on ihmisten pitänyt vaikeudet ja vastoinkäymiset kestää.
Jos on omaa tyhmyyttään joutunut vaikeuksiin, niin mitä lohdutusta siinä tarvitaan?
Ei voi olettaa, että kaikille on luontaista toimia olkapäänä. Joillekin tuo voi olla oma tapansa osoittaa myötätuntoa, että yrittää neuvoa vastaisen varalle. Se ei ehkä ole se mitä siinä hetkessä kaipaa, mutta hirveän vaikeahan se on toiselle sanella, miten suhtautua jonkun toisen pahaan oloon. Ihmiset ovat niin erilaisia siinä miten reagoivat. Veikkaisin, että tuollainen joka neuvoo ajattelee itse noita asioita, silloin kun hänellä on itsellään paha olo. Eli itkemisen sijaan hn yrittää miettiä, mitä tekisi toisin ettei joudu samaan tilanteeseen. Monet käsittelevät hankalia tilanteita toiminnan kautta, koska se itkeminen ja tunteiden analysointi voi tuntua ahdistavalta ja siltä, että jää tulee makaamaan. Jos käy läpi, mitä meni pieleen ja mitä tekisi toisin, niin se voi auttaa jotakuta eteenpäin ja helpottaa oloa. Kun näkee jo tulevaan.
Eikös olen n hyvä, että ensi kerralla sinäkin osaat toimia oikein.
En mitään pahaa.