Lue keskustelun säännöt.
HS: Vain joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen on enää normaalipainoinen
25.09.2019 |
Järkyttävää. Ja samaan aikaan lihavuuspositiivisuus on vain lisääntynyt. Lihavuus on sairaus ja sellaisena siihen pitäisi suhtautua.
Kommentit (649)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lohduttaako se sua enemmän, jos me kaikki ylipainoiset inhotaan vartaloamme ja kärsitään mahdollisimman paljon? Sekö meidät sitten laihduttaa? En oikein usko, sillä olen tuota kiusaamista kuullut koulusta asti, mutta jostain kumman syystä en siltikään ole laihtunut.
Ei se ketään normaalia ihmistä lohduta, mutta on hyvä erottaa asialliset mielipiteet kiusaamisesta. Kukaan ei ole sullekaan tässä sanonut, että laihduta vitun läski. Ongelma on siinä, että armollisuuden hakeminen lisääntyy niin paljon, että lihavuuden koetaan olevan ok. Tottakai kaikkien tulisi rakastaa itseään, koska vain silloin terveelliset elämäntavat onnistuvat. On todella kurjaa, että sinua on kiusattu lihavuudesta, sillä se ei tosiaankaan auta mitään. Mutta ei sekään auta ketään laihtumaan, että sanotaan sen olevan kaunis ja terve juuri sellaisena kuin on. Jälkimmäinen ei yksinkertaisesti lihavilla pidä paikkaansa.
Jos on lihava, eikä mikään elimistössä ole pielessä, niin miten silloin olisi sairas? Ihan naurettavaa alkaa väittämään lihavuutta sairaudeksi - se ei sitä ole. Tai jos on, niin kerrohan sen määritelmät? Onko esim. Raskaan sarjan painijat sairaita, koska painoindeksin mukaan ovat erittäin ylipainoisia?
Vaikka yrität olla ymmärtäväien ja hyväksyvä, niin silti olet väärässä, ja aiheutat ihmisille pahoinvointia.
Lihavuus ON täysin hyväksyttävää. Siinä kuin vaikkapa alipainoisuus. Lihavuus on osa ihmistä itseään, ja sitä ei voi erottaa ihmisestä täysin. Tuollainen sanahelinä, missä hyväksytään ihminen, mutta ei lihavuutta on ihan samanlaista paskaa kuin että hyväksytään ihminen, mutta ei homoutta hänessä. Silloin et vaan yksinkertaisesti hyväksy ihmistä sellaisena kuin hän on.
Se että jokin asia on hyväksyttävää, ei tarkoita samalla että se on tavoiteltavaa. Ei lihavuus ole millään lailla tavoiteltavaa. Mutta tosiasia on, että meillä on aina vaan enemmän lihavia ihmisiä, ja näiden ihmisten elämänlaadun huonontaminen kyttäämällä, arvostelemalla ja leimaamalla sairaaksi, ei auta yhtään ketään, eikä estä ketään lihomasta, saati auta ketään laihtumaan.
Lihavuusepidemian taustalla on monia asioita, mm. nykyinen laihdutuskulttuuri, mikä tekee ihmisistä entistä lihavampia. Samoin ruoka ympärillämme on muuttunut, sitä on tarjolla joka puolella, ja mitä enemmän ihmisiä siitä varoitellaan ja ahdistellaan, sen varmemmin suhde siihen muuttuu myös pakkomielteiseksi.
Lisäksi liikumme erityisesti sellaista perusarkiaktiivisuus-liikuntaa merkittävästi vähemmän kuin ennen.
No, joka tapauksessa. On ihan tutkittua, että ihminen ei pidä huolta sellaisista asioista, joita ei arvosta. Ja se arvostaminen ei voi olla mitään muka-arvostamista, että leikisti tykkään itsestäni, mutta oikeasti olen arvokas vasta kun laihdun. Se vaan ei mene niin päin. Kaikkia pitää arvostaa, ennen kaikkea omaa itseä, ja vasta silloin siitä seuraa hyviä asioita.
Toisekseen: kun me jo tiedämme, että laihduttaminen ei toimi pitäisi se vihdoin ihan oikeasti sisäistää kaikkialla, myös terveydenhuollossa. Lihavuus on ja tulee olemaan, ja entistä enemmän pahenemaan, mitä enemmän siitä yritetään päästä eroon.
Joten sen sijaan, että ihmisiä kehotettaisiin laihduttamaan, kaikkia, ihan kaikkia pitäisi aina kannustaa pitämään mahdollisimman hyvää huolta omasta terveydestä juuri sellaisena kuin sillä hetkellä on. Sillä aivan varmasti on merkitystä, liikkuuko lihava ihminen, syökö reilusti kasviksia, välttääkö päihteitä jne.
Mutta niin kauan kuin asenneilmapiiri on se, että vain laihtumalla voit saavuttaa onnen ja ihmisarvon, moni kuvittelee, että terveet elämäntavat on vain kidutusta matkalla laihuuteen, ja niitä ei kannata muiden asioiden takia ylläpitää.
Vasta vähän aikaa sitten täälläkin joku tuskaili sitä, kuinka laihtuminen oli pysähtynyt, vaikka hän karppasi, ja totesi, että "ihan sama vaikka tässä sitten olisi vedellyt koko ajan hampurilaisia". No ei tietenkään ole. Mutta niin kauan kuin laihtuminen on se ensisijainen mittari elämänmuutoksessa, niin kauan kaikki muut hyvät vaikutukset jää huomaamatta.
Ei kai pieni ylipaino kovin vaarallista olekaan. Ylipainoon puututaan kuitenkin sen vuoksi, että se tuo mukanaan pikkuhiljaa erilaisia sairauksia. Eivät ne verenpainesairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, diabetes jne yhdessä hetkessä tule. Eikä ne kaikille tule, mutta altistaa vahvasti kuitenkin.
Sen on myös totta, että ylipaino ei suoraan tarkoita huonoa kuntoa. Minulla lähipiirissäni monia esimerkkejä tästä. Paljon liikkuvan ylipaino (kuten nämä painijat) ja ei liikkuvan ylipaino on aivan eri asia! Ja nämä huppu-urheilijat ovat aikamoinen vähemmistö ylipainoisten joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten voit jättää yli 10-vuotiaan lapsen lihomatta, jos se kotona olleessaan luukuttaa jääkääpit ja muut tyhjiksi. Paistaa pellilisen ranskalaisia. Ostaa kilon karkkia viikkorahoilla jne. Valitustuksesta, ohjeistuksesta ja yms. huolimatta??
Vierailija kirjoitti:
Saan koko ajan kuulla, että olen niin hirveän hoikka. En ymmärrä, olen 170 cm ja 67 kg, viisikymppinen. Enhän minä ole hoikka, normaalipainoinen vain. Yritän liikkua enemmän ja katson syömiset, toivoisin painavani muutaman kilon vähemmän.
Miksi sun pitäisi painaa vähemmän? Mitä se muuttaisi elämässäsi paremmaksi? Päin vastoin sun ikäisen ihmisen pitäisi jo alkaa kantaa huolta siitä, että kehossa on tarpeeksi lihasmassaa, se on se, mikä takaa tereyden vanhemmalla iälläkin. EI suinkaan mahdollisimman alhainen paino.
Ylipaino voi johtua myös lohtusyömisestä. Monet syövät suruunsa/pahaan oloon. Suomessa on paljon pahoinvointia, joka näkyy ylipainona. Työelämä on myös hektistä ja stressaavaa eikä rankan työpäivän jälkeen jakseta raahautua syysloskassa ja talvipakkasilla kapsäkkeineen kuntosalille. Helpompaa ja mukavampaa on katsoa töiden jälkeen kotona elokuvia herkkujen kanssa tai nukkua monen tunnin päiväunet. Monet ylipainoiset ovat myös ”luovuttaneet” eli eivät jaksa välittää painosta, kunhan voivat elää normaalisti käyden töissä ja tehden vapaa-ajalla mielekkäitä juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lohduttaako se sua enemmän, jos me kaikki ylipainoiset inhotaan vartaloamme ja kärsitään mahdollisimman paljon? Sekö meidät sitten laihduttaa? En oikein usko, sillä olen tuota kiusaamista kuullut koulusta asti, mutta jostain kumman syystä en siltikään ole laihtunut.
Ei se ketään normaalia ihmistä lohduta, mutta on hyvä erottaa asialliset mielipiteet kiusaamisesta. Kukaan ei ole sullekaan tässä sanonut, että laihduta vitun läski. Ongelma on siinä, että armollisuuden hakeminen lisääntyy niin paljon, että lihavuuden koetaan olevan ok. Tottakai kaikkien tulisi rakastaa itseään, koska vain silloin terveelliset elämäntavat onnistuvat. On todella kurjaa, että sinua on kiusattu lihavuudesta, sillä se ei tosiaankaan auta mitään. Mutta ei sekään auta ketään laihtumaan, että sanotaan sen olevan kaunis ja terve juuri sellaisena kuin on. Jälkimmäinen ei yksinkertaisesti lihavilla pidä paikkaansa.
Lihava VOI olla terve. Aivan kuten sairaalloisen/merkittävän alipainoinenkin, tiettyyn pisteeseen asti. Alle 30-vuotiaalla ylipainoisella on harvemmin mitään ongelmia lihavuudesta johtuen, mutta jos elämäntapamuutos ei ala edes kolmikymppisenäkään niin se kyllä kostautuu nivelongelmina, verenpainesairautena ja/tai pahimmillaan kakkostyypin diabeteksena.
Väärä lopputulema. Lihavista solujen metabolia on noin 30%:lla normaali ja normaalipainoisella noin 60%:lla. Eli solubiologian kannalta 70% lihavista on metabolia rikki, mutta myös 40%:lla normaalipainoisilla.
Lihavuus ei aiheuta nivelongelmia, verenapainesairautta tai kakkostyypin diabetestä. Riski se on niille joilla on geneettinen taipumus em. sairauksiin. Nivelongelmissa nuoruudessa koetut traumat (iskut, väärät asennot, venähdykset) ovat suurin riski.
- Eri
Biomekaniikka perustuu fysiikan lakeihin, eikä riipu sinun mielipiteestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kans kävin ma uimahallissa ja kiinnitin samaan huomiota kuin joku aikaisempi kommentoija. Moni ei oikeasti päässyt niille lauteille ilman että ihan tosissaan otti tukea siitä käsituesta ja riuhtoi itseään ylöspäin. Sitä suuremmalla syyllä, erittäin hyvä että kuitenkin liikkuvat. Vesi on nivelille lempeä. Harva suomalainen liikkuu suositusten mukaisesti ja jokainen liikuttu minuuttikin on kotiin päin. Lääkäritkin voisivat antaa enemmän "liikuntareseptejä", liikkumalla saa kuitenkin muuta terveyttä kohennettua vaikka olisikin ylipainoa. Aina ei välttämättä ole realistista ajatella laihtumista vaan ihan jo se ylipainon kertymisen pysäyttäminen ja toimintakyvyn säilyttäminen voi olla järkevä tavoite.
Kyllä ne lihavat oikeasti syö paljon. Katsoo vaikka mitä ne syö buffetissa, tilaa hesellä, ostavat kaupasta, tai jos hengaa vaikka lihavan kanssa viikonlopun 24/7 niin kyllä niillä vaan sitä colaa ja sipsejä yms. Sontaa menee. Turha syyttää kilpirauhasta tai muita sairauksia kun syy on siinä että syö yli kulutuksen ja ruokavaliossa on mäkkäriä, karkkia yms. Kuka vaan lihoo ja tulee sairauksia jos ei pidä itsestään huolta.
Tunnen monta uimaria jotka eivät todellakaan syö 12 000 päivässä. Ylimääräiset kalorit tulee hiilarista esim. Puuroa ja riisiä. Proteiinin määrä on ihan tavallisen ihmisen määrissä.
Lihavat; tehkää ilmasto teko ja lopettakaa niiden mega-aterioiden mättäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep ja sitten normaalipainoisena saa kokoajan kuulla kettuilua "anoreksiasta". En tiedä johtuuko ylipainoisten kateudesta vai ovatko oikeasti niin sokeita omalle ja muiden ylipainolle.
En oleole ikinä kettuillut toisten painosta, ja todellakin näen itseni lihavana. Minulle ok kaikenlaiset ihmiset. Sisin ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloinhan tuo kehopositiivisuus oikeasti laajennetaan koskemaan muitankin kuin ylipainoisia? Miksi hoikkia saa nälviä? Entä niitä jotka ovat todella lyhyitä tai pitkiä?
Kukaan ihan oikeasti kehopositiivisuuden aatteen kannattaja ei todellakaan hauku kenenkään kehoa. Se kun ei millään lailla kuulu aatteeseen.
Alkujaan kehopositiivisuus nimenomaan syntyi sitä varten, että sellaiset kehot, joita ei näy muuten yhteiskunnassamme, elokuvissa, populaarikulttuurin kuvastossa, mainoksissa jne. eli värillisten ihmisten kehot, vammautuneet, lihavat, saivat tilaisuuden näkyä ja tuntea olonsa hyväksi.
Mutta missään kohtaa ei ole aatteeseen kuulunut muiden painaminen alas.
Mä olen kyllä kuullut taasen monta kertaa sellaisen perushoikan naisen pohtivan, että jos kerran lihavatkin ovat kauniita, niin onko hän nyt sitten enää kaunis. Ikään kuin olisi vain joku hyvin pieni ihmisryhmä joka kerrallaan saisi tuntea olonsa hyväksi ja kauniiksi. Tai siis niinhän meille markkinavoimat on uskotelleet, tyytymättömyys kun on se paras myynnin edistäjä. Mutta siihenhän ei tarvitse alistua.
Se on vielä pakko sanoa, että näin lihavana ihmisenä tyrmistyttää joidenkin ajatus, että lihavia ei mollattaisi. Tai jotenkin " saisi" mollata. Ihan kuin yhtään ketään saisi haukkua tai mollata. Mutta jos sitten oikeasti vertaillaan, niin kyllä ihan varmasti joka ikinen lihava saa kehostaa enemmän paskaa niskaan kuin hoikat tai normaalipainoiset. Se lihavuuden takia syrjintä on mukana jo yhteiskunnan rakenteissa, ja tässäkin ketjussa moni pitää ihan asiallisena faktapuheena leimata esimerkiksi kaikki lihavat sairaiksi.
Miettikää nyt ihan vähän omalle kohdallenne. Se että joku sanoo, että kyllä suhun vielä kakkua mahtuu vs. sä olet sairas, (ei kiinnosta perustelusi miksi muka et olisi)
On siinä pikkunen ero sentään.
Siis oikeasti olet kuullut ”monta kertaa perushoikan ihmisen pohtivan, onko hän enää kaunis jos lihavakin on kaunis”. Siis aikuisten ihmisten?
😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kärpix44 kirjoitti:
Miten voit jättää yli 10-vuotiaan lapsen lihomatta, jos se kotona olleessaan luukuttaa jääkääpit ja muut tyhjiksi. Paistaa pellilisen ranskalaisia. Ostaa kilon karkkia viikkorahoilla jne. Valitustuksesta, ohjeistuksesta ja yms. huolimatta??
Lukot pakastimeen, jääkaappiin vain terveellistä ruokaa. Viikkoraha pois. Keskustelua, miksi on niin kova tarve syödä.
Ap, lihavuuspositiivisuutta EI ole. Kehopositiivisuus EI tarkoita lihavuuden ihannointia. Milloin tämä opitaan? Langanlaiha voi olla kehopositiivinen.
Lihavuus EI ole sairaus. Lihavuus JOHTAA sairauksiin. Sitä hoetaan koko ajan, kaikkialla. Lihavuus ei katoa syyllistämällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole koskaan kuullut yhdessäkään työpaikan tai oppilaitoksen kahvipöydässä että olisi kasuaalisti haukuttu jonkun ylipainoa. Hoikkia kyllä saa arvostella ja ortorektikoksi haukkua.
Joka neljäs? Vau, edes jossain kuulun "parhaimmistoon". :) Minä kun oon ressannut kahta "liikakiloa" kesästä, mutta bmi 20, sehän taitaa olla jo harvinaisen hyvin. N32 En ole lukenut, mutta jokos täällä on avauduttu ylipainoisista lihaksista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä harhaluulo on lähtöisin, että laihduttaminen vaatisi liikuntaa? Olen kuullut monen ylipainoisen suusta, että ei voi laihduttaa, kun vihaa liikuntaa. Tai ei voi laihduttaa, kun ei siedä nälkää. Ja sitten toisaalta myös, että "tiedän kaiken laihduttamisesta ja terveellisistä elämäntavoista, mutta..."
Jos näin väität, niin et tiedä.
Paino putoaa, kun syö vähemmän kaloreita kuin kuluttaa. Kalorit voi valita siten, että saa syödä paljon ja usein eikä tarvitse sietää sitä nälkää. Ei ole pakko harrastaa liikuntaa. Tunnin kävelylenkki kuluttaa painosta ja vauhdista riippuen vain parin banaanin verran kaloreita. Voit joko käydä kävelyllä tai jättää ne banskut syömättä. Valinta on sinun.
Silloin kun tekee mieli syödä jotain vaikka oikeastaan on jo syönyt riittävästi, kannattaa kokeilla syödä munavoita. Pari munaa, oikeaa voita, sekaisin. Siinä näkee käytännössä että ei ole suinkaan sama mistä ne kalorit ottaa. Sitä munavoita ei tule syötyä monen sadan kalorin edestä, sen sijaan sipsipussi ja karkkipussi menee helposti samassa ajassa.
Munavoita naamaan.
Tulkaa kertomaan paljonko uppoaa.
Ehkä lasken kalorit jotenkin väärin, mutta kyllä minä saan helposti syötyä munavoita monen sadan kalorin edestä. Yhdessä keitetyssä kananmunassa on melkein sata kaloria ja siihen vielä lisätään voin kalorit. Helposti menee parin kananmunan munavoiannos ja todellakin siihen tarvitsee kylkeen ne pari karjalanpiirakkaa, jossa on vielä toistasataa kaloria lisäksi.
Kärpix44 kirjoitti:
Miten voit jättää yli 10-vuotiaan lapsen lihomatta, jos se kotona olleessaan luukuttaa jääkääpit ja muut tyhjiksi. Paistaa pellilisen ranskalaisia. Ostaa kilon karkkia viikkorahoilla jne. Valitustuksesta, ohjeistuksesta ja yms. huolimatta??
Koska mitä enemmän sä yrität rajoittaa ja pelotella, sen varmemmin se lapsi himoitsee niitä herkkuja. TÄmä on ihan alkeellisinta mahdollista psykologiaa, mutta jostain kumman syystä meidän terveydenhuolto ei millään tätä tajua.
Ja keinoja:
-tykkääkö lapsi hedelmistä tai kasviksista? Hommaa niitä paljon ja pilko valmiiksi, ja ohjaa napostelemaan niitä.
- Jos lapselle on kovasti kommentoitu painosta, hänelle on saattanut jo kehittyä pelkoa syömistä kohtaan. Se usein näkyy niin, että lapsi ei syö kunnon aamiaista tai koulussa, mutta iltapäivällä kontrolli alkaa jo pettää, ja kaikki rasvainen ja sokerinen vie mennessään. Silloin ei todellakaan auta mikään lisäpelottelu, vaan meillä esim. auttoi tämä:
Tein joka päivä lapselle koulun jälkeiseksi välipalaksi valmiiksi runsaan ja proteiinipitoisen välipalan. Siinä oli usein kurkku- ja porkkanatikkuja, omenalohkoja, nakkeja, lihapullia, ties mitä. Siis sellainen, mitä oli kiva napsia, ja huomaamatta tuli syötyä kunnolla ruokaakin. Sen jälkeen kun se oli syöty, lapsi soitti minulle, ja me yhdessä sovittiin, minkä herkun hän sai ottaa. Siis joka ikinen päivä hän sai ottaa herkun, jotta ei tarvitsisi salaa syödä. Ja herkku oli siis jäätelö, parilla eurolla irtokarkkeja tms.
Tässä oli ajatuksena just se, että ensinnäkään lapsi ei syö ihan holtittomasti niitä herkkuja, mutta saa niitä kuitenkin sen verran, että makeanhimo tyydyttyy. Ja toisaalta se, että ensin syö aina kunnolla ruokaa. Koska ruoan jälkeen sitä makeaakaan ei tee enää samalla tavalla mieli ollenkaan.
Lisäksi vielä panostin siihen, että meillä syötiin aina kunnollinen päivällinen, ja tämänkin lapsen piti aina syödä kunnolla. Ja tähän siis kannustettiin, ei pakotettu.
Siihen päälle mä myös puhuin lapselle tosi paljon ruoista ja syömisestä, ja myös niistä herkuista. Puhuin herkuista niin, että ne on ihania, ja maistuu tosi hyvälle, ja niitä saa syödä, MUTTA ei syödä niitä tyhjään mahaan, koska se ei tee hyvää. Ja että tärkeintä on aina syödä kunnon ruokaa niin että tulee kunnolla kylläiseksi.
Meillä meni puolisen vuotta, että lapsen syömiskäyttäytyminen normalisoitui. Hän ei enää ole hullun lailla makean perään, eikä välttele ruoan syömistä.
Suosittelen kokeilemaan. Positiivisen kautta saa yleensä aina paljon paremmat tulokset kuin pelottelevan valistuksen ja rajoittamisen. Ja paino-asiat kannattaa pitää todellakin poissa keskusteluista lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan koko ajan kuulla, että olen niin hirveän hoikka. En ymmärrä, olen 170 cm ja 67 kg, viisikymppinen. Enhän minä ole hoikka, normaalipainoinen vain. Yritän liikkua enemmän ja katson syömiset, toivoisin painavani muutaman kilon vähemmän.
Miksi sun pitäisi painaa vähemmän? Mitä se muuttaisi elämässäsi paremmaksi? Päin vastoin sun ikäisen ihmisen pitäisi jo alkaa kantaa huolta siitä, että kehossa on tarpeeksi lihasmassaa, se on se, mikä takaa tereyden vanhemmalla iälläkin. EI suinkaan mahdollisimman alhainen paino.
Luulisin, että mulla on lihasmassaa ikäisekseni ihan hyvin, kun harrastan monipuolisesti liikuntaa, eli sauvakävelyä, polkujuoksua, uintia, joogaa, hiittiä kuntopyörällä, hittiä kuntosalilla ja myös ihan perustreeniä, sulkapalloa, jumppaa, hiihtoa, patikointia, pyöräilyä, lumikenkäilyä, retkiluistelua. Paino on noussut kuitenkin muutaman viime vuoden aikana 3 kg ja se on ihan selvää läskiä, joka tuppaa kertymään vyötärölle ja vatsanseutuun ja se ei ole mukavaa. Pullat ja muut makeat olen jättänyt pois vuosia sitten ja alkoakaan en käytä juuri ollenkaan. Että jos tätä tahtia paino nousee, niin vanhana on sitten jo reippaasti ylipainoa. En haaveilekaan nuoruuden painostani, joka oli aina alle 60 kg, mutta olisin tyytyväinen siihen 64 kiloon. Ehkä pitää alkaa karpata, siskoni on yli 60 v ja saman pituinen kuin minä, mutta painaa 62 kg, karppauksella lähti reilut 5 kg.
Vierailija kirjoitti:
Kärpix44 kirjoitti:
Miten voit jättää yli 10-vuotiaan lapsen lihomatta, jos se kotona olleessaan luukuttaa jääkääpit ja muut tyhjiksi. Paistaa pellilisen ranskalaisia. Ostaa kilon karkkia viikkorahoilla jne. Valitustuksesta, ohjeistuksesta ja yms. huolimatta??
Lukot pakastimeen, jääkaappiin vain terveellistä ruokaa. Viikkoraha pois. Keskustelua, miksi on niin kova tarve syödä.
Kouluruoka koulussa. Kotona valmiiksi laitettuna välipala koulun jälkeen. Naposteluksi sallitaan hedelmät esim viinirypäleet ja valmiiksi tehtyjä porkkantikkuja. Päivällinen sitten kun perhe tulee kotiin. Muuta ei syödä. Pakastimessa ei tarvitse olla ranskalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Joka neljäs? Vau, edes jossain kuulun "parhaimmistoon". :) Minä kun oon ressannut kahta "liikakiloa" kesästä, mutta bmi 20, sehän taitaa olla jo harvinaisen hyvin. N32 En ole lukenut, mutta jokos täällä on avauduttu ylipainoisista lihaksista?
Hyvä että edes tässä asiassa sitten. Kirjoitustaito ja älykkyys taitaakin olla sitten siellä heikoimmassa neljänneksessä.
Muiden painosta ja ulkonäöstä jauhavilla on paha nuppivika.
Kukaan ihan oikeasti kehopositiivisuuden aatteen kannattaja ei todellakaan hauku kenenkään kehoa. Se kun ei millään lailla kuulu aatteeseen.
Alkujaan kehopositiivisuus nimenomaan syntyi sitä varten, että sellaiset kehot, joita ei näy muuten yhteiskunnassamme, elokuvissa, populaarikulttuurin kuvastossa, mainoksissa jne. eli värillisten ihmisten kehot, vammautuneet, lihavat, saivat tilaisuuden näkyä ja tuntea olonsa hyväksi.
Mutta missään kohtaa ei ole aatteeseen kuulunut muiden painaminen alas.
Mä olen kyllä kuullut taasen monta kertaa sellaisen perushoikan naisen pohtivan, että jos kerran lihavatkin ovat kauniita, niin onko hän nyt sitten enää kaunis. Ikään kuin olisi vain joku hyvin pieni ihmisryhmä joka kerrallaan saisi tuntea olonsa hyväksi ja kauniiksi. Tai siis niinhän meille markkinavoimat on uskotelleet, tyytymättömyys kun on se paras myynnin edistäjä. Mutta siihenhän ei tarvitse alistua.
Se on vielä pakko sanoa, että näin lihavana ihmisenä tyrmistyttää joidenkin ajatus, että lihavia ei mollattaisi. Tai jotenkin " saisi" mollata. Ihan kuin yhtään ketään saisi haukkua tai mollata. Mutta jos sitten oikeasti vertaillaan, niin kyllä ihan varmasti joka ikinen lihava saa kehostaa enemmän paskaa niskaan kuin hoikat tai normaalipainoiset. Se lihavuuden takia syrjintä on mukana jo yhteiskunnan rakenteissa, ja tässäkin ketjussa moni pitää ihan asiallisena faktapuheena leimata esimerkiksi kaikki lihavat sairaiksi.
Miettikää nyt ihan vähän omalle kohdallenne. Se että joku sanoo, että kyllä suhun vielä kakkua mahtuu vs. sä olet sairas, (ei kiinnosta perustelusi miksi muka et olisi)
On siinä pikkunen ero sentään.