Paljonko on paljon (leluja)?

meillä on kaksivuotias ja toinen 7kk. Vauvaleluja on jo yli laatikollinen, litle peopleja on toinen laatikollinen, Duploja kolmas ja primoja neljäs. Näiden laatikoiden vetoisuus 28l. Lisäksi on kirjoja, Lääkärin vermeitä, pehmoleluja, leipomavehkeitä, palapelejä, ja 3 semmoista joihin laitetaan palikoita.... ym, ym. Ja isompia on nukke? vaunut? nuken sänky, päältä ajettava auto, pomppupallo, nuken matkarattaat, keinuhevonen.... ja just huomasin että litle peoplejen linna ja auto ei ole edes niiden laatikossa, koska ei mahu... Eli meilläki noita leluja löytyy... Minusta on kuitenki kiva ko ne ei ole kaapeilla, vaan voi leikkiä omilla leluilla.... Meilä kyllä käy paljon vieraitakin lapsia leikkimässä, niin on mukava ko ei tartte aina lasten leikkiä samoilla leluilla...

Meillä lapset 2v4kk ja 3kk.



-Vauvaleluja iso korillinen,

-pehmoleluja 2 laatikollista,

-dubloja, duplo-prinsessalinna, duplo-hevosfarmi, puupalikoita, palapelejä 7-8kpl, kirjoja n.30kpl,

-muumitalo, muumilaiva,

-2 iso nukkea+ nuken hoitotarvikkeita,nuken vaatteita, nuken vaunut, nuken rattaat

-laatikollinen sälää mm.palloja, kasseja, Little people-nukkeja ja -talli, muovieläimiä

-laatikollinen arkartelutarvikkeita, erilaisia kynäpaketteja, paperia, muovailuvahoja jne...

-keinutuoli, soiva tuoli, " soiva muovinen kaupunki"

-7 dvd:tä, 5 musiikki-cd:tä



Musta meidän lapsilla leluja on melko paljon, erään tutun mielestä vähän. Eli ei kai niinkään se määrä ole olennaista, vaan lelujen mieluisuus ja muunneltavuus, eli että lapsi voi käyttää luovuuttaan.

Molemmat mummot kommentoi lähes aina käydessään miten meidän vesselillä on niiin paljon leluja (muksu 1v, eikä niitä leluja nyt mielestäni niin kauheesti ole). Miten tuon nyt määrittelisin; oisko leluja yks sellanen 40x60x40 laatikko, kirjoja saman verran (myönnän et niitä on paljon ku kuulutaan Vau' hun ja ostan aina alesta mutta muksupa tykkää lukemisesta, yksin ja yhdessä), lisäksi taaperokärry, pikkupiano, duploja duplon laatikollinen ja keittiössä muksulla on oma keittiövälinelaari josta saa katella purkkeja ja purnukoita et äidin kaapit sais olla rauhassa (ja se toimii). Tuntuu ilkeeltä kommentit lelujen määrästä, ihan ku se ois paha juttu tai. Ite ei olla ostettu just mitään, lähes kaikki lelut on saatu lahjaksi. Mutta minkäs teet kun ihmiset leluja tuo ja vesseli selkeesti tykkää niillä leikkiä. Mummot varmaan luulee et lapset istuu nätisti sylissä ja kujertelee; meidän muksu on ainakin tosi omatoiminen leikkijä, ei kaipaa leikittäjää ja sekös ainakin toista mummoa harmittaa.



(sori vähän ilkee sävy mut välillä mummot ottaa pannuun...)

Ikäkauden mukaisesti niitä kertyy, ja vanhoista ei pääse eroon, kun on vielä tuo pienempi leikkijä kasvamassa perässä. Ja puuttuu niin paljon, varsinkin noita yli 3v tarkoitettuja leluja, ja tyttö lähenee kolmea ikävuotta kovaa kyytiä.



Leluja on neljä tai viisi isoa muovilaatikollista (yhdessä dublot, toisessa fisher-pricet, vaikka jäisi vajaaksikin, jne), yksi torni pehmoleluja ja toinen pahvilaatikollinen pehmoja lisää, kirjoja on kirjahyllyssä kaksikin riviä, eli varmaan kymmeniä, ja dvd-levyjä on myös lähes sata (no, äiti niitä katsoo enimmäkseen, kun suurin osa on k3 tai k7 perhe-elokuviakin...) Sitten on hiekkalaatikkoleluja pari säkillistä ja erikseen nuken rattaita, ja isoja autoja, ja työntökärryjä yms. Ja piirustusvälineistöä ja askareteluvälineistöä ja keittiövehkeitä ja leikkeihin tarkoitettuja roolivaatteita, omasta kaapista ja kasseja sen seitsemää sorttia, keinuja, jne... Ja pari pahvilootaa ihan sekalaista roinaa. Ja pelejä on myös... ja pikkueläimiä ja sen sellaista, kylpyleluja.



Minusta antaa muitten mielipiteet olla mitä vaan. Lapsilla pitää olla millä leikkiä sisälläkin. Ja meillä käykin myös paljon lapsikavereita leikkimässä.

...leluja, ihan hävettää!! Meidän tytöt ovat 5v ja 3v, leluja on Lundian kaksiosainen kirjahylly TÄYNNÄ! On nukkekoti, muumitalo, ponilinna, valehtelematta 10 barbia ja 10 ponia, yksistään barbien omia isoja hevosia on 4. Lisäksi iso laatikollinen duploja, astioita, eläimiä, kaksi babybornia + kolme muuta nukkea, kahdet nukenvaunut, yhdet rattaat, Plaston työntökärryt, auto, mopo ja keinu. Löytyy pelejä ja kirjojakin parihyllyllistä. Niin ja kaksi Bratziä...

Olen oikeasti potenut huono omaatuntoa tavara paljouden tähden. Itse emme ole ostaneet lapsillemme juuri lainkaan leluja. Tavaroista voimme kiittää mummeja ja kummeja, jotka asuvat toisella paikkakunnalla ja näkevät tyttöjä aika harvoin. Aina kun he tulevat kylään, tuovat he mukaan " kassillisen" tavaraa. Olen yrittänyt sanoa, että meillä on jo kaikkea, turhaan... Toisaalta he kyllä viihtyvät hyvin omassa huoneessaan leikkien, joka ilta siivotaan omat lelut paikoilleen, jos siivous ei maistu, niin barbiet nostetaan hyllylle...

... tikku-ukoilla, jos on lelupaljoudesta huomauttavia aikuisia kuunteleminen. (" ;)



Meillä harjoitetaan paljon lelukierrätystä ja olen saanut tyttärellemme hyviä leluja mm. tuttavilta (pieniä poneja esim. 9 kpl satsin, ison muovikassillisen duploja jne.).



Eri ikäkausiin olen myös itse hankkinut erilaisia leluja ja ' vempaimia' , joilla tytär on ilomielin leikkinyt. Vauvalelut ovat jo suurinpiirtein lähteneet eteenpäin uusille leikkijöille mutta tilalle on tullut (surutta (" ;) hankituksi sitten jotain uutta tai saaduksi muuta. (" ;)



Aika usein myös tulee hankittua jotain lapsen pyynnöstä nyt mm. sai hyppynarun ja saippuakuplavekottimen (jolla saa paljon kuplia aikaiseksi). Haussa on parhaillaan ulkoleikkivälineitä ja pientä pihatrampoliinia harkitaan ...



Yritän olla järkevä lelujen suhteen mutta esim. kirjoja meidän 3-vuotiaalle on hankittu paljon ja niitä luetaan myös ja lapsi saa niitä itsekin käsitellä. Joskus iltasatu luetaan siksi myös päinvastoin, tytär lukee meille (" ;).



Leluista on iloa ja osa leluista on hyvinkin rakkaita leikkikaluja lapsellemme, eipä ne kuitenkaan yhteen pahvilaatikkoon mahtuisi ehkäpä kahteen ja ulkolelut sitten vielä yhteen ... (" ;) Kaikkea en tosin kotiimme haali vaan laitan myös työkavereitten kautta heidänkin lapsilleen jos itsellä ei ole käyttöä.

Meillä on sama asetelma kuin teillä, Noppapeli: miehen mielestä meillä on ihan liikaa leluja, ja minusta ihan sopivasti (tai no, ehkä muutama yksittäinen turha lelu, joiden tilalle voisi hankkia jotain muuta...) Ja meillä riidellään asiasta toistuvasti.



Meillä kaksi lasta (3v ja 1/2v), ja lelujen määrä seuraava: sekalaisia leluja 70 litraa, pehmoja pari isoa muovikassillista, kirjoja n. 60cm, kolma lautapeliä, neljä palapeliä, kenkälaatikollinen duploja, FBn maatila, ämpärillinen hiekkaleluja, nukenrattaat ja keinuhevonen.



Lapsemme on molempien sukujen ainokaiset, toistaiseksi, ja isovenhemmat siis keskittävät kaiken ostointonsa meidän kullannuppuihin. Lisäksi on iso lauma setiä ja tätejä ja enoja, jotka myös haluaa lahjoa suvun ainoita lapsia. Olemme tehneet kaikille selväksi, että kylään saa tulla tyhjin käsin, me asutaan pienessä talossa jossa ei ole liikoja säilytystiloja. Silti vieraat harvoin niin tekevät: mummot nyt kertakaikkiaan ei osaa tulla kylään tyhjin käsin!



Ja tästä meillä on iso erimielisyys mieheni kanssa: minusta mummeillle pitää suoda antamisen ilo, he asuvat molemmat kaukana, heille lapsenlapset ovat kaikki kaikessa ja he näkevät näitä ihan liian harvoin. Mieheni taas kiroaa kun " ämmät kantaa tänne kaikenlaista p...kaa" . Minun äidilleni hän sentään yrittää olla kohtelias, mutta omalle äidilleen hän on suorasanaisempi, ja minusta tuntuu NIIN pahalta kuunnella kun anoppini hyväntahtoinen ele torjutaan.



Meillä on täällä muovikassi, johon mieheni sulloo kaikki omilta sukulaisiltaan saadut ei-toivotut lahjat, näyttämättä nitä lapsillemme (tai jos lapset ne näkee, ne jotenkin mystisesti " katoaa" jonnekin, eikä niistä enää saa puhua.)