Kestääkö hipsteriä jos ei ole itse hipsteri?

Joku kestää, joku ei.

Mä ainakin ihan hyvin. Yleensäkin tuun hyvin erilaisten ihmisten ja erilaisten mielipiteiden kanssa toimeen.

Hipsterit kestää hyvin, jos ne ottaa huumorilla,

samaan tapaan kuin kattoa myöten keittiön sotkevat naperot,

tai identiteettikriisissään vellovat emo-teinit.

Ei niistä ystäviä saa, mutta ei niistä kannata hernettä nenäänsä vetää.

Miksei? Mun mies on aika hipsteri, samoin kuin kaikki mun tuntemat sen kaverit. Itse en ole ollenkaan sen tyyppinen. Ei mua hipsteriys mitenkään haittaa, vaikka joskus salaa huvittaa tietynlainen snobismi joka siihen liittyy, samaan aikaan kun ollaan NIIN vaatimatonta ja maanläheistä ja vihreää.

Hyvin kestaa, itse avoliitossa milleniaalihipsterin kanssa. Se osti just viikonloppuna itselleen hatun/latsan mallia Peaky Blinders, kasvattaa partaa ja puki meidan piknik-treffeille kirppikselta ostetun miesten pukuliivin t-paidan paalle, pillifarkkujen ja conversejen kanssa. 

Mun mielesta se on lahinna ihq, ja jotenkin noi vaatteet sopii sille. :D 

Itsehan olen (vapaa-ajan)tyyliltani jotain 60-luvun hippi/romantic grunge -luokkaa, etta kai me yhteen sovitaan. :D 

Mä en oikein ees tiedä mitä ne on. Juo IPA-oluita ja pukeutuu ku 70-luvun kirpparikuteisiin, mutta se ideologia ei oo tuttu. Ei meijän kaupungissa semmosia juur oo.