Liioitellaanko maaseudun asuntojen myyntivaikeuksia

Onhan siinä eroa onko se rauhallinen lähiö kehäkolmosen tuntumassa vai 30 kilometriä Uukuniemeltä umpimetsään.

Enemmänkin kyse on siitä että hintatarjoukset eivät ole sitä luokkaa kuin kasvukeskuksien hintoihin tottuneet odottavat. Hyväkuntoisen omakotitalon saa monin paikoin 20.000 - 50.000 eurolla, eli kymmenesosalla siitä mitä vastaava maksaisi pääkaupunkiseudulla. Ja jos hintapyyntö on liian korkea niin kukaan ei tarjoa mitään.

Minusta tuntuu, että liioitellaan. Eiköhän tuo ole tilattua asenteiden muokkausta ja pelottelua. Itse asun oikeasti korvessa ja järkiään täältä menee kaikki talot kaupaksi ja vielä melko nopeasti. Naapurista myytiin just rintamamiestalo ennenkuin sitä ehdittiin edes laittaa virallisesti myyntiin, ostajat nuori lapsiperhe. 

Tietysti, jos pyytää talosta liikaa, niin ei se mene kaupaksi. Monesti näkee näitä 70-luvun rumiluksia aivan järkyttävillä hinnoilla myynnissä, ei ne mene kaupaksi. Niitä voi tosin olla ongelmallista myydä, vaikka olisi kuinka halpa ja sijaintikin kohtuullinen. Ne kun ovat paitsi rumia, myös huonosti tehtyjä. Pitää ajatella, että on itse saanut asua edullisesti talossa, joten ei siitä pidä saadakaan samaa kuin älyttömällä hinnalla ostetusta kaupunkitalosta. Ei vanhan talon myynnillä voi ajatella rahoittavansa vanhuuden kaupunkiosaketta, ne rahat pitää olla muualta. 

Kajaanin syrjäkylällä on kymppitonnin kerrostaloasuntoja.

Veli on yrittänyt myydä asuntoa Outokummussa. Ei käy kaupaksi.

Laita haku vaikka etuoveen max 50 000€  maksavat.

Täällä missä asun menee kaikki hyväkuntoiset talot kaupaksi. Lisäksi uutta taloa pukkaa jatkuvasti. Vieressä on valtion virasto, joka työllistää satoja ja välillisesti enemmänkin ihmisiä.

Suurin osa myynnissä olevista ei miellytä esteettisistä silmää, eikä vetoa järkeen. Rakentamisessa on ollut jotain pielessä. Tonttitkin on valmiiksi myrkytettyjä kaatopaikkoja eikä ole suunniteltu pidemmällä aikavälillä puustoa ja istutuksia, joten nopeasti ja edullisesti ei saa viihtyisää. Rakennukset vaativat paljon korjausat ja ylläpitoa. Työleiriä ei tahdota. Ei tahdota asua niin isosti kuin ennen ja kerätä sellaista "kuollutta" eli käyttämättä jäävää materiaa, mistä suurin osa olisi ollut aiheellista  kierrättää jo aikanaan. Ei tahdota  siivota toisten jälkiä, jotta paikasta tulisi asuttava.

Ollaan lyhennetty jo 6 vuotta asuntolainaa eikä vieläkään päästäisi omilleen jos laitettaisiin myyntiin. Ostettiin huonoon aikaan ja harmittaa.

Valitettavasti ei liiotella. Suomessa on kuntia, joissa ei ole tehty yhtään asuntokauppaa muutamaan vuoteen.

Paniikkia on kiva lietsoa. Ja iso osa porukasta panikoituu kuin ainakin laumaeläjät. Ihan normaalia.

Asun pikkukylässä pohjoisemmassa suomessa ja ei mene talot kaupaksi. Kuka tänne haluaa muuttaa kun ei ole työpaikkoja ja lähikaupunkiin 100km.

Vierailija kirjoitti:

Asun pikkukylässä pohjoisemmassa suomessa ja ei mene talot kaupaksi. Kuka tänne haluaa muuttaa kun ei ole työpaikkoja ja lähikaupunkiin 100km.

Nuoret parit ja lapsiperheet, etkö lukenut aloitusta?

Moni voi haluta maalle, minäkin, mutta kun työn realiteetit on että työ on Helsingissä, niin täytyy tyytyä siihen rauhalliseen lähiöön. Tämä varmaaan on tosi suuri osa syrjäseutujen asuntojen myyntivaikeuksia, että kun niillä seuduilla ei ole ihmisille töitä, niin ei sinne oikein voi muuttaa vaikka olisi miten viehättävää seutua ja sinänsä tykkäisi siellä asua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun pikkukylässä pohjoisemmassa suomessa ja ei mene talot kaupaksi. Kuka tänne haluaa muuttaa kun ei ole työpaikkoja ja lähikaupunkiin 100km.

Nuoret parit ja lapsiperheet, etkö lukenut aloitusta?

Luin kyllä. Ei tänne muuta nuoria pareja tai lapsiperheitä. Päinvastoin.

Jotenkin koomista jankkaaminen jostain lapsiperheistä. Tsekatkaa nyt ihan oikeasti Suomessa väestökehitys, syntyvyys jne. Mistä ihmeestä ne lapsiperheet ja nuoret parit löytyvät, jotka haluaisvat ostella kaikki maaseudulta ja kuolevilta paikkakunnilta vapautuvat talot. 

Tässä alkaa ihan oikeasti tulla vastakkain asuntokanta vs. yli yhden hengen talouden kotitalouksien määrä. Ja samaan aikaan toki uusiakin asuntoja nousee kasvukeskuksiin. 

Moni haluaa muuttaa maaseudulle, moni sinne muuttaakin. Mutta kun se maaseutu alkaa jo Nurmijärvellä - harva haluaa muuttaa Ilomantsiin, Kuhmoon ja Padasjoelle. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan siinä eroa onko se rauhallinen lähiö kehäkolmosen tuntumassa vai 30 kilometriä Uukuniemeltä umpimetsään.

Uukuniemeltä ei oikein pääse 30 kilometriä umpimetsään kuin naapurin puolelle. No, siellä ne hinnat ei varmaan päätä huimaa.

no kyllä asunto kuin asunto menee kaupaksi, kun hinta vastaa kysyntää. 

Vierailija kirjoitti:

Moni voi haluta maalle, minäkin, mutta kun työn realiteetit on että työ on Helsingissä, niin täytyy tyytyä siihen rauhalliseen lähiöön. Tämä varmaaan on tosi suuri osa syrjäseutujen asuntojen myyntivaikeuksia, että kun niillä seuduilla ei ole ihmisille töitä, niin ei sinne oikein voi muuttaa vaikka olisi miten viehättävää seutua ja sinänsä tykkäisi siellä asua.

Oikeasti haluasin tietää, kuinka moni nyt haluaa muuttaa. Luonnonrauhassa asuvia voi olla, mutta ei se tarkoita muuttamista keskelle syvintä korpea. 

Yleensä ihmiset haluaa sekä luontoa että palveluita. Tämä tarkoittaa ideaalisen asuinpaikan hakemista. Eikä se välttämättä ole joku Puumala, johon syntyy alle 5 lasta vuodessa. Pohdipa siinä sitten lapselle vaikka harrastusvaihtoehtoja, kun ikäluokka ei riitä edes lentopallokentälliseen, jalkapallosta puhumattakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kajaanin syrjäkylällä on kymppitonnin kerrostaloasuntoja.

eikös sieltä saa koko kerrostalon kymppitonnilla :D