Pystyisitkö aloittamaan suhteen sellaisen ihmisen kanssa joka herää joka aamu neljältä, ja täten menee nukkumaan aina viimeistään klo 20-21 ?

En pystyisi. Oman luontaisen vuorokausirytmin mukainen nukkumaanmenoaika on puolen yön jälkeen. Vireystasotkin olisivat vuorokausirytmin erilaisuuden mukaan niin eriaikaiset, ettei yhteiselämässä olisi mitään mieltä.

Olen ollut, ja oli ongelma.

Eikä vähiten siksi ettei ollenkaan ymmärtänyt/ ottanut huomioon minua.

Rupesi ennen sianpieremää siivoamaan tai tekemään puita moottorisahalla mökin nurkalla. Ja ajoi minut pois ennen puoltapäivää, kun en ollut oikein edes herännyt, kun olen ilta/yövirkku.

Arki sujuisi ihan ok. Reissussa kyllä häiritsisi. Jäis dinnerit vähiin, yksin ei ole niin kivaa. Tai sitten reissattais aina porukalla, niin ukko sais nukkua :) 

Joo, jos vaan olisi tarpeeksi iso talo. Olen hyväuninen, ja vuorotyössä itsekin.

Avopuolisollani on tuollainen rytmi ja se on varmasti suurin syy miksi yhteiselomme on näin mutkatonta. Kumpikin meistä tarvitsee päivittäin omaa tilaa ja rauhaa ja asia järjestyy luontevasti erilaisilla vuorokausirytmeillä. Toki kumpikin meistä tarvittaessa joustaa omasta rytmistä, mutta näitä poikkeustilanteita on tule kuin pari kertaa kuukaudessa.

Vaikeaa olisi. Varsinkin, jos samassa kämpässä asuisi. Pitäisikö aina hipsiä hiljaa ym. että hän saisi nukkua?

En tiedä. Jos olisi minua kohtaan moralisoiva/vaativa ihminen eikä välittäisi perustarpeistani, eli vähän samaa vikaa kuin toisessa vanhemmassani, en todellakaan voisi.

Vierailija kirjoitti:

Avopuolisollani on tuollainen rytmi ja se on varmasti suurin syy miksi yhteiselomme on näin mutkatonta. Kumpikin meistä tarvitsee päivittäin omaa tilaa ja rauhaa ja asia järjestyy luontevasti erilaisilla vuorokausirytmeillä. Toki kumpikin meistä tarvittaessa joustaa omasta rytmistä, mutta näitä poikkeustilanteita on tule kuin pari kertaa kuukaudessa.

Hyvä että joku katsoo asiaa posiitivisen kautta. Se että nähdään tässä mahdollisuus esim. omaan aikaan, on oikein loistava näkökulma.

Jokainen tarvitsee omaa aikaa, varsinkin kun suhde vakiintuu. Alussa ehkä tekee mieli olla enemmän yhdessä, mutta sitten toivoo että se toinen lähtisi edes hetkeksi pois jonnekin siitä. Jokainen tarvitsee omaa aikaa pysyäkseen järjissään.

Voisin tottakai koska olen itse sellainen.

Yksi exäni tapasi valvoa pikkutunneille ja nukkua kahteentoista. Itse lähdin töihin aamuviideltä ja vapaapäivinäkin tuntui että yhteinen aikamme meni jommankumman nukkuessa. En saanut nukuttua aamuseitsemää pidemmälle. Sukuvika.

Vierailija kirjoitti:

Avopuolisollani on tuollainen rytmi ja se on varmasti suurin syy miksi yhteiselomme on näin mutkatonta. Kumpikin meistä tarvitsee päivittäin omaa tilaa ja rauhaa ja asia järjestyy luontevasti erilaisilla vuorokausirytmeillä. Toki kumpikin meistä tarvittaessa joustaa omasta rytmistä, mutta näitä poikkeustilanteita on tule kuin pari kertaa kuukaudessa.

Meillä samoin. Tai rytmi johtuu puolisoni työstä, mutta kuitenkin. Nautin noista illan rauhallisista hetkistä tosi paljon. Saattaisi silti suhteen alussa harmittaa, jos ei iltaisin voisi juurikaan olla mitään yhteisiä juttuja.

Jos toinen on esim. vuorotyössä ja toinen vieläpä huono-uninen, niin kannattaa harkita myös eri asuntoja tai ainakin omia makuuhuoneita. Parisuhteissa voi elää monella tavalla, ei ole mikään pakko mennä samaan aikaan nukkumaan ja herätä samaan aikaan.

Itse menen nukkumaan n. Klo 21 ja herään klo 6, viikonloppuisin ehkä nukun seiskaan. Eli paremmin sopisi kuin yökukkujan kanssa.

Itse herään kuudelta eli menen nukkumaan kymmeneltä. Eksälle oli iso ongelma että nukun enemmän kuin hän, ja etten jaksanut pysyä hereillä arki-iltoina. Nykyinen kumppani, maatiaiskissa, tulee iloisesti nukkumaan kanssani ja herää samaan aikaan aamiaiselle. Eikä tietääkseni lue kännykkääni tai viestittele toisille naisille nukkuessani.

Uskoisin, että arki sujuisi, jos kumpikin ymmärtäisi toisiaan ja osaisi ottaa toisensa huomioon ja joustaa tarvittaessa. Varmaan auttaisi myös, jos kumpikin kaipaa omaa aikaa.

Nyt en ymmärrä. Mikä ongelma muka tuossa on?

No, pienet on murheet.

Mä olen juuri tuollainen ihminen ja ex täysin päinvastainen. Hänelle se oli ongelma, siksi kun en suostunut valvomaan. Hän ei kuulemman fyysisesti kyennyt heräämään esimerkiksi kymmeneltä vaan mun olisi pitänyt valvoa. Miksi en voi käydä lyhyemmillä yöunilla töissä, kun päivähän loppuu jo kahdelta? Ei tuntunut millään ymmärtävän, että 6-14 on ihan saman mittainen päivä kuin 12-20... joten en enää uutta kukkujaa ottaisi ainakaan samaan asuntoon.

Etäsuhde tai oikein iso talo, ei muuten.

Vierailija kirjoitti:

Itse herään kuudelta eli menen nukkumaan kymmeneltä. Eksälle oli iso ongelma että nukun enemmän kuin hän, ja etten jaksanut pysyä hereillä arki-iltoina. Nykyinen kumppani, maatiaiskissa, tulee iloisesti nukkumaan kanssani ja herää samaan aikaan aamiaiselle. Eikä tietääkseni lue kännykkääni tai viestittele toisille naisille nukkuessani.

Eihän kukaan lue sinun kännykkääsi, jos sinulla on pin-koodi lukitus. Sormenjälkilukitus jos on niin sitten on ikäviä uutisia kun sinun nukkuessa se voidaan avata painamalla sitä sormeasi vasten.

Olen myös kuullut, että poliisit voivat avata sinun puhelimesi kun olet raudoitettu painamalla puhelimen sormeasi vasten.

Suosikaa vain pin-koodilukitusta niin puhelimenne on turvallisempi.

Joillakin työ vaatii tuollaisen heräämisen. Kaikki eivät ole toimistohommissa, joissa työajat 9-15.

Pystyykö klo 20-21 nukkumaan menevä valvomaan myöhempään, jos on esimerkiksi jotkut juhlat tai sellaista menoa, johon tarvitaan illasta lisätunteja ja pysytävtkö nukkumaan aamulla pidempään saadakseen riittävästi unta. Iltavirkut aamulla myöhään nukkuvat joutuvat heräämään usein pakosta aikaisemmin, jos pitää  ehtiä jonnekin varhain. Eivätkä he pysty kuitenkaan nukahtamaan ilalla aiemmin, jotta saisivat siihen aikaiseen aamuheräämiseen mennessä  riittävästi unta.