Mikä on vit*umaisin juttu mitä ”kaveri” on tehnyt sulle?

Uuden vuoden yönä lähenteli seksuaalisesti miestäni. Yritti iskeä miestäni. Olin itse jo mennyt nukkumaan.

Mies heitti naisen pihalle, ja kertoi aamulla tapahtuneesta. Siihen jäi se ”ystävyys”.

Nappasi mun miehen, sekoili sen kanssa matkalla jossa oltiin kaikki kolme. Tosin se samainen mies on käynyt useamman kerran mun luona heidän seurustelunsa aikana. Kosto on hyvin suloinen...

Kusi fyysisesti silmääni.

Tapahtui yli 10v sitten, mutta tilasi mun nimellä ja osoitteella muunto"huumetta" joka oli laillista, mutta kyseenalaista. Väitti syyksi että kun "Muija ei tykkää jos se pussi on täällä!" 

Noh, tavara saapui ja joutui tulliin. Mulle soitettiin myöhemmin että asia oli ok heidän suunnaltaan, ja että tuote oli kulunut loppuun jossain testissä. Kun frendini kuuli tästä, hän syyllisti mua ja tullia, totesin hänelle että pitää turpansa kiinni, ja jatkossa on tekemättä tälläistä, tai ystävyys on siinä. Tämän jälkeen en vastannut hänen puheluihinsa pariin kk.... 

Alkoi koulukiusaamaan minua

Puukotti minua selkään, silloin kun tukea tarvinnut. 

Parisuhde oli kiikunkaakun ja uskouduin tälle "ystävälleni". Lähdin sitten muutamaksi päiväksi toiseen kaupunkiin ja koitin saada siellä ajatuksia kasaan. Noh, kaveripiirissä hän oli ainoa joka tiesi mistä oli kysymys ja kaverit tiesi, että olin hänelle puhunut. Tämäpä kaveri sitten oli puhunut puutaheinää ja sen verran vain ripaus todellisia asioita, että hänen satuilunsa meni läpi. 

Kun palasin takaisin, sain tottakai tietää, että "asioitani" on levitelty. Suutuin tottakai tälle entiselle ystävälle, jonka puolelle kaikeksi yllätyksekseni kaikki kaverit jäivät. Tässä ei vielä kaikki: parisen kuukautta näiden tämän tapauksen jälkeen nämä sankarit keksi lähetellä minulle solvaavia ja uhkailevia tekstiviestejä, porukalla. (Alkoholilla toki oli osuutta asiaan, kun oli vappu.)

Tapahtumista on nyt likemain 20 vuotta aikaa, mutta vielä vähän kaivelee. Kuinka sitä voi oikeastaan enää kehenkään luottaa? Ehkä sen opin, että jos puhuu omista kipeistä asioista, niin niistä pitää puhua useammalle henkilölle, eikä jättää tietoa vain yhden ihmiselle, joka sitten voi vääntää asian ihan haluamaansa muotoon. 

Jos tunnistit itsesi, niin sietää hävetä. Samoin joku näistä entisistä kavereista. Koko tempaus oli ääreistään julma ja järjen toisella puolen. 

Mullakin miehen/exän kanssa vehtaaminen. Exä sanoo itse että panivat mutta kaveri väittää etteivät. Kuitenkin olivat hyvää pataa meidän eron aikoihin "kahvitellen" (mitä se sitten ikinä olikin) ja exän kertomana paljastui että ovat paljonkin keskustelleet minusta ainakin. Exä tiesi sellaisia asioita minusta ja menneisyydestäni joita en ollut itse kertonut mutta kaverini tiesi tai luuli tietävänsä. Luottamus meni ikuisiksi ajoiksi vaikka jonkinlaisia kavereita olemme edelleenkin. En ollut mustasukkaista sorttia eikä niin väliä enää tuossa vaiheessa olisi ollut vaikka olisivat paneskelleetkin mutta näiden mun teiniaikojen asioiden jakaminen ja sitä kautta luottamuksen pettäminen musta oli kaverin suurin synti.

Vuoti uudet salatut osoitetietoni narsistiselle exälleni koska kuulemma pelkäsi tämän suuttuvan hänelle jos ei kerro.

Luulin Marcoa hyväksi kaiffariksi melkeen mun bestikseksi, mutta niin vaan jätti kaasulaskun maksamatta ja kääri fyffet omaan fikkaan.

Kaikki joiden ystävä on yrittänyt vietellä puolisoanne: Oletteko varmoja että puolisonne puhuu totta, jos ette itse nähneet tilannetta?

Minulle kävi sillä tavalla, että ystävän tuorehko miesystävä yritti lähennellä minua aina, kun ystäväni ei ollut paikalla. Torjuin tämän, ja kerroin ystävälleni kahdenkesken tapahtuneesta. No mies olikin jo kertonut kaverille oman versionsa: hänen mukaansa minä olin se lähentelijä, ja ystäväni usko miestänsä ja syytti minua. Välit meni sitten siinä.

Erotessani syyllisti minua ja oli selkeästi mieheni puolella, vaikka erosimme aivan sovussa eikä mitään puolia tarvinnut edes valita.

Up

Minulla vähän kesympi juttu mutta saa kai tämänkin mainita.. Eli "varasti" hänelle jo lapsena kertomani nimen minkä haluan antaa tulevaisuudessa omalle lapselleni. Eli kaveri sai lapsen ennen minua ja anto minun lapselle varatun nimen.

Voiko noin kamalia ystäviä ollakaan.. Itselle pahin on tyyliin se että kaveri juorusi ala-asteella kertomani salaisuuden eteenpäin :D

Up

Vierailija kirjoitti:

Nappasi mun miehen, sekoili sen kanssa matkalla jossa oltiin kaikki kolme. Tosin se samainen mies on käynyt useamman kerran mun luona heidän seurustelunsa aikana. Kosto on hyvin suloinen...

Minusta on hyvin typerää taistella miehestä tai naisesta.  Onhan ihmisillä vapaus valita. Typerää!!

Pyysi mua firmaansa töihin. Lähdin keikkalaisena kokeilemaan (mulla ei ollut tästä alasta aiempaa kokemusta) ja kaveri kehui, kuinka aikoo minusta kouluttaa alan osaajan ja panostaa minuun. Tämä tapahtui perjantaina. Maanantaina soitti, että ovat palkanneet jonkun kokeneen, kun saivat niin hyvän, että heidän kannatti ilman muuta tarttua tarjoukseen.

Kättelin kahdenkymmenen vuoden ystävyyden siihen. Jälkeenpäin olen muilta kavereilta kuullut, että on levittänyt toisenlaista juttua. 

En edes suuttunut siitä, että ottivat jonkun toisen (sillehän oli hyvät perusteet). Vaan tuosta valehtelusta. Se tympäsee vieläkin. Mutta opin, ettei ikinä kannata sekottaa töitä ja kaverisuhteita. Sama rahan kanssa.

Lapsena: jos joku parempi kaveri tuli näköpiiriin, hylkäsi minut kesken leikkien ja lähti paremman kamun matkaan (sniif!) tämä tapahtui monesti

Aikuisena: (eri kaveri) yritti aika tarmokkaasti iskeä miestäni mun ollessa samassa huoneessa, myöhemmin selvisi että teki sen tahallaan. Vissiin kateellinen, semmoinen nollaitsetuntoinen säälittävä mt-keissi. Ei luonnollisesti olla tekemisissä. Taisin myös vahingossa sanoa sille aika rumasti (haukuin ehkä h....)

Ilmoittautui ensimmäisenä (miehensä ja kaksi lasta itsensä lisäksi) mieheni ja minun häihin. No eivät tulleet, joten maksoimme turhaan heidän syömiset ja juomiset. Ei ikinä vaivautunut edes onnittelemaan, eikä pahoittelemaan asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Ilmoittautui ensimmäisenä (miehensä ja kaksi lasta itsensä lisäksi) mieheni ja minun häihin. No eivät tulleet, joten maksoimme turhaan heidän syömiset ja juomiset. Ei ikinä vaivautunut edes onnittelemaan, eikä pahoittelemaan asiaa.

No hui! :DD