Huudan liian usein lapsilleni, tuntuu, että koko naapurusto halveksii

Tiedän tunteen! Lapsia ei kyllä ole, mutta sama ongelma ilman niitä.

Varmasti halveksiikin. Et ansaitse lapsesi rakkautta ja toivottavasti he osaavat jättää sinut heti kun pystyvät.

Pyydätkö edes lapsiltasi anteeksi huutamisen jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Pyydätkö edes lapsiltasi anteeksi huutamisen jälkeen?

Pyydän tietenkin. Mutta ymmärrän, että se ei voi koskaan korjata juuri mitään.

Ap

Miksi huudat? Jos et itse osaa aikuistua niin mene terapiaan etsimään niitä syitä ja löytämään parempia käyttäytymismalleja.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tunteen! Lapsia ei kyllä ole, mutta sama ongelma ilman niitä.

? Siis mikä ongelma? Kaikki halveksivat? Huudat vieraille lapsille? Mitä tarkoitat?

Tuosta tavasta on kyllä mahdollista päästä eroon. On vaan opeteltava hillitsemään itsensä, päätettävä että nyt en huuda. Väsyneenä se on kyllä vaikeampaa. Olen itse ollut samanlainen mutta harjoittelulla olen saanut vähennettyä huutamista huomattavasti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi huudat? Jos et itse osaa aikuistua niin mene terapiaan etsimään niitä syitä ja löytämään parempia käyttäytymismalleja.

Ei ole varaa terapiaan.

Ap

Sellainen joka ei ymmärrä huutamistasi ei häneltä voi sitä vaatiakkkaan.

Siinäpähän halveksii. Mitä sitten?

Kun sinä huudat, niin sun ykkösprioriteettisi on miettiä, mitä muut ajattelevat?! Eikös se pitäisi olla niin, että ykkösenä olisi kuitenkin sun omat lapset! Kukaan, ei lapsi eikä aikuinen, ole ansainnut yhtään huutamista. Sinä lopetat ap huutamisen nyt.

Miksi? Minkä ikäiset lapsesi ovat? Mitä he tekevät, jotta alat rääkymään heille? Mitä rääyt? Uhkailetko lapsia samalla? Tietääkö lasten isä, että rääyt lapsille? Onko hän samanlainen apina kuin sinäkin? Onko sinulle rääytty, kun olit pieni?

Sairasta.

Toivottavasti joku tekee sinusta lasun ja lapsesi viedään sinulta, olet hirveä äiti

Vierailija kirjoitti:

Kun sinä huudat, niin sun ykkösprioriteettisi on miettiä, mitä muut ajattelevat?! Eikös se pitäisi olla niin, että ykkösenä olisi kuitenkin sun omat lapset! Kukaan, ei lapsi eikä aikuinen, ole ansainnut yhtään huutamista. Sinä lopetat ap huutamisen nyt.

Ap haluaa antaa lasten tuntea olevansa paskoja ja kaikin puolin huonoja lapsia, jotka ansaitsevat äitinsä huutamisen. Ap haluaa kostaa lapsilleen kaiken mitä on itse saanut aikoinaan niskaansa ja hän haluaa ottaa lapsilta näin henkisellä väkivallalla luulot pois. Seuraava askel on fyysinen väkivalta ja luulen, että se on jo käytössäkin, on ollut varmasti aina. Lasun paikka tuo on selkeästi ja toivon, että joku sen tekisi kun lapset ovat hyvällä tuurilla vielä pelastettavissa. Ap:lle sterilointi sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sinä huudat, niin sun ykkösprioriteettisi on miettiä, mitä muut ajattelevat?! Eikös se pitäisi olla niin, että ykkösenä olisi kuitenkin sun omat lapset! Kukaan, ei lapsi eikä aikuinen, ole ansainnut yhtään huutamista. Sinä lopetat ap huutamisen nyt.

Ap haluaa antaa lasten tuntea olevansa paskoja ja kaikin puolin huonoja lapsia, jotka ansaitsevat äitinsä huutamisen. Ap haluaa kostaa lapsilleen kaiken mitä on itse saanut aikoinaan niskaansa ja hän haluaa ottaa lapsilta näin henkisellä väkivallalla luulot pois. Seuraava askel on fyysinen väkivalta ja luulen, että se on jo käytössäkin, on ollut varmasti aina. Lasun paikka tuo on selkeästi ja toivon, että joku sen tekisi kun lapset ovat hyvällä tuurilla vielä pelastettavissa. Ap:lle sterilointi sen jälkeen.

Amen.

Rasittavimpia tuttavia ovat ne joiden pennut huutavat ja äiti/isä huutaa takaisin.

Kiva olla tekemisissä kun korvat soi...

Kuten joku jo kirjoitti, päähuomio ei nyt voi olla siinä, mitä muut aikuiset ajattelevat. Mieti mitä lapsesi ajattelevat nyt ja millaiset välit teillä on, kun he ovat aikuisia. Suhde lapsiin on ennen kaikkea ihmissuhde ja jos kykenet olemaan huutamatta kassajonossa ohittelijalle tai ikävälle työkaverille, kykenet siihen ihan varmasti lastenkin kanssa. Satunnaisesta ärähdyksestä ei todellakaan ole haittaa, mutta sellainen jatkuva kiukkuaminen on vain lapsellista. Se, että lapset ovat riippuvaisia sinusta ei oikeuta mihin vain. En sano, että ongelma olisi mitenkään harvinainen, mutta ongelma se on silti.

Mieti, miksi huudat lapsille : mikä on se todellinen syy, mitä sinä tarvitset? Siis oikeasti ja rehellisesti. Onko taustalla turhautumista, oman ajan tarvetta, väsymystä, ongelmia töissä tai parisuhteessa... Mikä sinun on? Kun tunnistat tarpeesi, mieti, miten voit saada tarvitsemasi. Mitä pitää tapahtua, että olisit tyytyväinen, tyytyväisempi? Ota vastuu omasta hyvinvoinnistasi. Pelkkä päätös "en enää huuda" ei ole tuottanut tulosta, joten kokeile jotain muuta!

Anna sekä lapsillesi että itsellesi kiitosta ja positiivista palautetta aina, kun siihen on vähänkin syytä. Se, mihin huomio kiinnittyy,, lisääntyy.

Kirjasto ja netti ovat täynnä hyviä neuvoja. Oletko esim kokeillut mindfullnesia?

Ap?