Haluisin antaa Aatoksen veljelle nimeksi Aaron, miehen äidin mielestä en kuulemma voi
koska ne ei ole millään "tasolla" yhteensopivat. Aaron on kuulemma myös raamatullinen nimi, jota miehen suku ei hyväksy. Mies ei sano juuta eikä jaata, mutta tiedän että miellyttäisi sukuaan varmasti. Mitä mieltä? Ehdotuuksiakin saa antaa.. isoveli on siis jo Aatos Milo Akseli eli nuo muutkaan nimet ei käy
Kommentit (45)
Miten se miehen äiti edes tietää suunnitelmasta?
Milloin aikuiset ihmiset vapauttavat itsensä (appi)vanhempiensa ikeestä ja tekevät omat päätökset miten haluavatkin?? Raah!
No kenen se lapsi on miehen äidin vai sinun ja miehesi? Meilläpäin ainakin lapsen vanhemmat valitsevat lapselle nimen.
Onko tämä sama perhe, jossa miehen exä suuttui, kun lapselle annettiin nimi, joka ei soinnu miehen ja exän lasten nimiin?
Äiti päättää, kun on kerran ollut raskaana ja synnyttänyt.
Mitä mieltä? En antaisi kumpaakaan omalle lapselleni. Mutta mitä väliä. Lapsen vanhemmat sen nimen päättää.
Yksi kysymys on myös se, miksi sisarusten nimien yleensäkään pitäisi olla yhteensopivat. Miksi lapsi ei voisi olla täysin yksilöllinen persoona sen sijaan, että väännetään osaksi valmista sarjaa?
Kaikki nimet ovat juuriltaan pakanallista alkuperää, joten ei huolta.
En edes keskustelisi anopin tai kenenkään muun kuin lapsen isän kanssa nimetä.
Tulee sitten yllärinä kaikille aikanaan.
Onko nimijäiset vai ristiäiset?
Vierailija kirjoitti:
No onhan Aaron nyt j*uutalaisnimi mutta jos ei haittaa niin eipä sitten mitään. Minua haittaisi.
:D
Huomattava osa suomalaisten nimistä on "juutalaisnimiä". Maria, Anna, Johannes, Hannu, Matti...
Taitaa duurin osa suomalaisten nimistä tulla suoraan Raamatusta tai pohjautua näihin nimiin. On siinä työ, jos niitä yrittää välttää. Mitä perustetta muutenkaan on yrittää välttää niitä? Ne nimet ovat silloin muutama tuhat vuotta sitten sattuneet vain olemaan käytössä, ja monella muullakin kuin just niillä Raamatun henkilöillä.
Raamattunimiä ovat esim. Maija, Pekka, Jimi, Jere, Esa, Susanna, Johanna, Jutta, Jaakko, Paavo, Eeli, Leevi, Mirja, Elisa, Timo, Aapo, Simo, Tiitus, Jenni, Liisa... Ja jatkuen pitkälle...
Ja kumpikin nimi on tosi kiva ja sopivat veljeksille.
Nro 5 kanssa samaa mieltä siitä, mitä anopille sanotaan jos sekaantuu asiaan, joka hänelle ei nyt kuulu mitenkään.
Me päätimme lastemme nimistä ihan keskenämme ja lastenlastemme nimet olemme kuulleet silloin kuin muutkin. Ovat ihania kaikki ja nimiensä näköisiä ja tapaisia :)
Jos ap:n mies on tossu, ap sanoo ulkopuolisille, että OLEMME lasten isän kanssa PÄÄTTÄNEET, että vauva on Aaron. - Anoppi sopeutuu kyllä.
Ne ei käy siksi, koska ihminen reagoi nimensä ekaan tavuun. Teillä molemmat lapset joutuisivat aina reagoimaan , vaikka vain toiselle puhuttaisiin.
Kuka nykypäivänä edes tietää raamatullisista nimistä? Todella huono peruste jättää haluamansa nimi valitsematta. Sitä paitsi Johannes ja Markus ovat suosittuja nimi, vaikka heidän mukaan on nimetty evankeliumit. Aaronia en muista raamatusta ollenkaan.
Aatos ja Aaron hyvät, jos miehelle kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuka nykypäivänä edes tietää raamatullisista nimistä? Todella huono peruste jättää haluamansa nimi valitsematta. Sitä paitsi Johannes ja Markus ovat suosittuja nimi, vaikka heidän mukaan on nimetty evankeliumit. Aaronia en muista raamatusta ollenkaan.
Aatos ja Aaron hyvät, jos miehelle kelpaa.
Aaron oli Mooseksen veli.
Mutta siis mielestäni kiva nimi.
Miehen suku ei hyväksy raamatullista nimeä? Onpas outoa, ymmärtäisin toisin päin, jos kyseessä olisi vahvasti kristillinen perhe, mutta noin... Todella moni tavallinen nimi on tosiaan raamatusta vielä eikä tällä etenkään nykyään yritetä pakottaa lasta kristityksi, jos kyseistä seikkaa edes huomataan.
Aatos ja Aaron ovat mielestäni sitä paitsi todella yhteensopivat nimet. Ja komeat vieläpä. :)
Mitäköhän Tupu, Lupu, Hupu -settejä pitäisi kehittää, että sopisivat tarpeeksi hyvin yhteen. Onko anoppi kenties muutenkin sellainen, että keksii aina kaikesta valittamista ja esittää omat mielipiteensä suvun pyhinä perinteinä? Te vanhempina joka tapauksessa päätätte lapsen nimen, ei mummo tai isän serkun serkut.
Vierailija kirjoitti:
Ne ei käy siksi, koska ihminen reagoi nimensä ekaan tavuun. Teillä molemmat lapset joutuisivat aina reagoimaan , vaikka vain toiselle puhuttaisiin.
Tämä on muuten totta. Itse kärsin koulussa, kun havahduin aina, kun opettaja käytti sanaa ”sinitarra”.
No miehen äitinkö sen päättää?