Mistä voisin selvittää, mikä minussa on vikana?
Epäilen olevani ruma ja nolo, mutta miten voisin alkaa työstämään niitä epäkohtia kohta kohdalta? Siis kun en ole varma, mistä seikoista se rumuuteni ja nolouteni koostuu.
Kommentit (10)
Mä en osaa lentää. Johtuu varmaan liian isosta nenästä.
Itse te olette häkkinne kalterit hitsanneet.
Yrittämisen ja erehtymisen hidasta polkua kai sitten varmaan jollei muuta apua löydy. Muista ettei monikaan ihminen kykene sanomaan sinulle suoraan huonoista puolistasi, moni saattaa jopa jauhaa paksua siloiteltua paskaa, että pääsee tilanteesta.
Analysoi ja kehitä itseäsi. Ei ole helppoa, tiedän.
Vierailija kirjoitti:
Pakit sain taas. Jos en olisi niin huono, niin en saisi pakkeja.
Oma äitini on sanonut mua pienestä pitåen rumaksi ja muutamat sukulaiset ovat vinoilleet samasta aiheesta.
En ole sanavalmis lainkaan.
Olen nörtähtävä ja vähän tylsää seuraa varmaankin.
Miten päästä eteenpäin noiden epäkohtieni kanssa? Haluaisin myös saada kokea rakkautta vielä joskus.
Mene peilisi eteen ja sano itsellesi: rakastan itseäni, rakastan. Opettele hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet. Sinulla on silmät ja mieli joka tietää, että olet hyvä sellaisen kuin olet, kehittyvänä ihmisenä.
Älä usko äitiäsi! Hän on tehnyt väärin moittimalla ulkonäköä tai siis ollenkaan, koska lapset ovat vanhempien vastuulla, hän ei ole osannut kantaa vastuutaan ja kannustaa sinua. Anna hänelle anteeksi
ja unohda.
Ihminen joka aloittaa tällaisen ketjun tietää missä vika on. Kyse on vain pisteiden lypsämisestä palstalta. Sori.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka aloittaa tällaisen ketjun tietää missä vika on. Kyse on vain pisteiden lypsämisestä palstalta. Sori.
En tosiaan tiedä, mikä minusta tekee epämiellyttävän ihmisten mielissä. Jo joskus 19-vuotiaana koetim kysyä sitä ensi-ihastukseltani, mutta hän ei vastannut (sain silloinkin pakit)). Mun olisi jotenkin pitänyt osata se itse tulkita, mutta en edellenkään ymmärrä, mistä on kyse oikeasti. Itse epäilen syyksi rumia kasvojani sekä jotenkin noloa yleisolemustani lähinnä, sillä ihmiset ovat todella pinnallisia.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka aloittaa tällaisen ketjun tietää missä vika on. Kyse on vain pisteiden lypsämisestä palstalta. Sori.
Sä taidat tykätä omasta peilikuvastasi niin, ettei ole tarvinnut tuollaisia miettiä. Ja ehkä on joskus joku kehaissutkin. Ja nyt sun on mahdoton ymmärtää, miltä tuntuu, jos ihminen oikeasti kokee olevansa ruma. Tsemppiä ap:lle!
Rakasta itseäsi ja lässyn lässyn lää, siitä ei ole apua tällaisessa maailmassa ja etenkään nuorena, kun se ulkonäkökin nyt vaan vaikuttaa asioihin.
Parasta olisi oikeastaan, jos olisi sellainen ystävä joka pystyisi rehellisesti kertomaan, että mistä se asia voi kiikastaa. Äitisi on ollut kyllä todella asiaton tuossa asiassa, ei ole normaalin ja tasapainoisen aikuisen tapa toimia.
Yleisellä tasolla voi neuvoa, että jos on ylipainoa niin siitä kannattaa hankkiutua eroon, se on pelkkää voittoa monellakin tasolla.
Pakit sain taas. Jos en olisi niin huono, niin en saisi pakkeja.
Oma äitini on sanonut mua pienestä pitåen rumaksi ja muutamat sukulaiset ovat vinoilleet samasta aiheesta.
En ole sanavalmis lainkaan.
Olen nörtähtävä ja vähän tylsää seuraa varmaankin.
Miten päästä eteenpäin noiden epäkohtieni kanssa? Haluaisin myös saada kokea rakkautta vielä joskus.