Huonoimmat ja oudoimmat kotiniksit, mitä olette kuulleet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liesituulettimen ritilä kuulemma puhdistuu niin kätevästi, kun kuplittaa siinä soodaa ja etikkaa, ja sitten vähän harjalla auttaa. No ei se mitään puhdistunut. Panen ritilän edelleen tiskikoneeseen kuten ennenkin, sieltä se tulee hohtavan puhtaana ilman vaivaa.

Etikan ja soodan yhdistelmä tuottaa lähinnä hiilidioksidia ja vettä, joista kumpikaan ei ole mikään ihmepuhdistaja. Kivaltahan se toki näyttää ja tuntuu kuin olisi ollut ahkera.

Etikka tappaa mikrobit ja liuottaa sekä rasvaa että esim. kalkkia ja sooda pehmittää lian. Kumpikin poistaa hajuja.

Kyllähän soodalle ja etikalle sellaisinaan löytyy käyttökohteita, mutta yhdessä käytettynä ne neutraloivat toisiaan, jolloin niiden ominaisuudet menettävät merkitystään. Eikä tuo reaktio ole niin voimakas että siitä olisi jotain mainittavaa hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi kertoi, miten hän leikkaa aina kaikki vanhat vaatteet, pyyhkeet, lakanat ym. siivousräteiksi ja näin säästää rahaa. Ainoa vaan, että kun märillä räteillä siivosi taloaan, aiheutti sinne kosteusvaurioita. Oli mm. mennyt vettä listojen ja seinän väliin ja sieltä noussut ylöspäin. Pesi myös seiniä märillä vaateräteillä jne. Kaiken huippu oli kuitenkin se, kun oli leikannut mustat kalsarit räteiksi ja pesi kloritella tapettiseinää näillä. Ihaili vettä sangossa, että miten ruskeaa vettä, kyllä oli likaiset seinät. Tämä ruskeus siis veteen kloriten liuottamaa mustaa kalsareista, mutta tätä ei anoppi älynnyt.

No siis kierrätyskelvottomat, sopivaa materiaalia olevat vaatteet on toki parempi leikkoa räteiksi kuin heittää siltään roskiin, mutta anoppisi siivoustavoissa lienee nyt vikaa. Kloritella tapettien pesua!?

Kannattaa tai sitten ei. Itselläni on ollut jo reilusti yli kymmenen vuotta käytössä samat siivousrätit, eivätkä ne ole menneet vielä miksikään. Jos olisin koko tämän ajan säästänyt vanhat vaatteet ja lakanat räteiksi, niin minulla olisi nyt kaikki kaapit täynnä ummehtuneita lumppuja, joille ei edelleenkään olisi mitään käyttöä.

Siivousrätit pysyy hyvinä kun ne huuhtelee ja kuivattaa käytön jälkeen, ja kierrättää sitten pesuun normaalin pyykin tavoin ennen uutta käyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin ketjussa joku sanoi etikan tappavan mikrobeja.. Joo ei. Jos tappaisi niin desinfioivia aineita ei olisi edes keksitty saati kehiteltäisi jatkuvalla syötöllä, koska bakteerit kehittyy. Esim Tolusta ja kloriitistakin merkintä "desinfioiva/desinfioi" on poistettu jo vuosia sitten, koska nykybakteereita ne ei enää tapa.

Toinen kysyi miten muka röörit tukkeutuu jos ruuanmurut tiskikoneessa niin pieniä että menee sihdistäkin läpi.. Rasvan vuoksi. Ne murenet jää putkien pinnoille kaikkeen rasvaan kiinni, se on tosi herkullista mössöä ja kyllä se tosiaan putket tukkii.

Kyllä kloriitti edelleen desinfioi. Mitä ihmettä?

Vierailija kirjoitti:

Vanhojen k-usenpolttamien pskaranrantuisten alushousujen käyttö siivouksessa on jotain mitä en käsitä. Samoin harsoontueet lakanat, joilla lähinnä levittää nukkaa ja langanpätkiä ympäri kämppää.

Käytän sellaisissa tilanteissa kun tulee niin paljon likaa tai jotain epämiellyttävää, että huuhtelu ei olisi mitenkään järkevää. Ja ihan vanhoja paitoja ym. En alkkareita, jos kohta omani eivät ole kusenpolttamia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Norpat ja emättimet siivousvälineinä.

Miten näillä siis joku siivoaa? Kaataa vettä lattialle ja norppa ryömimään? Ja miten emättimellä siivotaan?

Palstan sisäpiiri tietää kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä äiti käyttää astioiden huuhdeveden tiskivetenä (lämmittää hellalla kattilassa). Sitten tämä tiskivesi palvelee lattian pesussa. Seuraavaksi samalla vedellä pestään lenkin jälkeen koiran tassuja ja ulkokenkiä. Samainen vesi kelpaa sitten lopuksi vielä auton pesemiseen. Säästöä on se pienikin säästö...

Ihanaa lian ja bakteerien levittelyä asiasta ja esineestä toiseen. Levitetään likavedet lattialle. Koiralle tassutulehdus ja auton päälle saavillinen kuravettä. Aikamoista säästöä.

Olen asunut nuorena talossa, johon vesi piti kantaa kaukaa kaivosta.  Siinä oppi säästämään vettä, kesäaikaan vielä kun kaivovesi oli vähissä.

Tiskattujen astioiden huuhdevesi ei oikeastaan ole likaista.  Ne astiathan on jo pesty.  Niistä vain huuhdellaan pesuaineen ylijäämät pois.  Sillä vedellä voi aivan mainiosti pestä vielä lattiat.  Sen jälkeen kyllä jo heittäisin veden menemään.  Ja totta, kyllä siinä säästää ainakin omia voimiaan, kun tietää mitä se veden kantaminen on.  

En tuohon nyt kyllä enää lähtisi, eikä voikaan, koska kone tiskaa astiat.  Mutta omaa vedenkulutustaan voisi tietysti koittaa järkiperäistääkin.  Joskus sitä huomaa suihkussa ollessaan, että voisi tuo hana kiinnikin olla sen ajan, kun tässä vain levittelen hoitoainetta ja hinkkaan nahkaani.   

Tuossa oli kyllä kyse huuhdeveden käytöstä tiskivetenä ja sitten lattianpesuun jne. Olen itsekin viettänyt lapsuudessa kesät ilman juoksevaa vettä, joten veden kantaminen on tuttua puuhaa. Huuhdevesi toimiikin oikein mainiosti mm. kasvien ja nurmikon kasteluun, mutta en sillä enää mitään lähtisi pesemään.

Vierailija kirjoitti:

kun pyykkikoneesta otettuna vetäisee käteen juuri sopivan nihkeänä

.

Oliko tämä vaihtoehto sille norppa & emätin -menetelmälle?

Vierailija kirjoitti:

Pesupähkinät olivat kyllä minulle pettymys. Jotkut väittävät, että ne toimivat hienosti, mutta ehkä he pesevät jotain tyyliin aikuisen toimistotyöläisen vaatteita yhden työpäivän käytön jälkeen. Tahrat vaatteista eivät ainakaan lähteneet pesupähkinöillä. Joku sitten neuvoi, että tahrat pitää käsitellä sappisaippualla. Joo kiitos ei, en rupea käymään läpi jokaista lapsiperheen n. tuhatta tahraa joka koneellisesta. Mitä virkaa pesupähkinöille sitten enää siinä kohtaa jääkään?

Sama kokemus näistä. Pyykki haisi ja saman tuloksen olisi saanut pelkällä lämpimällä vedellä. Ihan huuhaata.

Ja sappisaippualla ei tahrat lähde ainakaan mun valkoisista kangastennareista. Vanishiä kun laittaa niin johan lähtee.

Sama juttu nämä pyykkietikat; mitä virkaa? Maksaa hirveästi ja pyykki haisee etikalle. Mikä pointti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä äiti käyttää astioiden huuhdeveden tiskivetenä (lämmittää hellalla kattilassa). Sitten tämä tiskivesi palvelee lattian pesussa. Seuraavaksi samalla vedellä pestään lenkin jälkeen koiran tassuja ja ulkokenkiä. Samainen vesi kelpaa sitten lopuksi vielä auton pesemiseen. Säästöä on se pienikin säästö...

Ihanaa lian ja bakteerien levittelyä asiasta ja esineestä toiseen. Levitetään likavedet lattialle. Koiralle tassutulehdus ja auton päälle saavillinen kuravettä. Aikamoista säästöä.

Olen asunut nuorena talossa, johon vesi piti kantaa kaukaa kaivosta.  Siinä oppi säästämään vettä, kesäaikaan vielä kun kaivovesi oli vähissä.

Tiskattujen astioiden huuhdevesi ei oikeastaan ole likaista.  Ne astiathan on jo pesty.  Niistä vain huuhdellaan pesuaineen ylijäämät pois.  Sillä vedellä voi aivan mainiosti pestä vielä lattiat.  Sen jälkeen kyllä jo heittäisin veden menemään.  Ja totta, kyllä siinä säästää ainakin omia voimiaan, kun tietää mitä se veden kantaminen on.  

En tuohon nyt kyllä enää lähtisi, eikä voikaan, koska kone tiskaa astiat.  Mutta omaa vedenkulutustaan voisi tietysti koittaa järkiperäistääkin.  Joskus sitä huomaa suihkussa ollessaan, että voisi tuo hana kiinnikin olla sen ajan, kun tässä vain levittelen hoitoainetta ja hinkkaan nahkaani.   

Samoja asioita pohdin, alkuperäinen kirjoittaja on jättänyt kertomatta oleellisia lähtötietoja. Jos kantovesi, kenties rengaskaivo joka lähes kuivuu kesäksi, niin täysin ymmärrettävää, kerrostalossa taas, no...jaa.

Koiraa ja varsinkin autoa kyllä säälin, jos on jo kuraiset ulkoilujalkineetkin pesty.

Myös se, lämmitetäänkö se vesi puuhellalla, joka on joka tapauksessa lämmitetty, vaiko sähköllä.

PS nykypäivänä vesiämpärit ovat painavampia kuin 30 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Norpat ja emättimet siivousvälineinä.

Miten näillä siis joku siivoaa? Kaataa vettä lattialle ja norppa ryömimään? Ja miten emättimellä siivotaan?

Palstan sisäpiiri tietää kyllä.

Selvästikään kun kaikki eivät tiedä, niin "norpat & emättimet" on vanha huumoriketju, sellainen kuoliaaksi naurattaja -ketju. En tiedä onko se poistettu jo. Harmi kun poistavat vanhoja hyviä ketjuja. Noiden ketjujen ansiosta aikoinani koukutuin palstalle, nykyinen palstahan on oikeastaan aika kaukana siitä entisestä palstasta. 

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin ketjussa joku sanoi etikan tappavan mikrobeja.. Joo ei. Jos tappaisi niin desinfioivia aineita ei olisi edes keksitty saati kehiteltäisi jatkuvalla syötöllä, koska bakteerit kehittyy. Esim Tolusta ja kloriitistakin merkintä "desinfioiva/desinfioi" on poistettu jo vuosia sitten, koska nykybakteereita ne ei enää tapa.

Toinen kysyi miten muka röörit tukkeutuu jos ruuanmurut tiskikoneessa niin pieniä että menee sihdistäkin läpi.. Rasvan vuoksi. Ne murenet jää putkien pinnoille kaikkeen rasvaan kiinni, se on tosi herkullista mössöä ja kyllä se tosiaan putket tukkii.

Etikka on niin hapanta, että kyllä se tappaa suurimmanosan mikrobeista. Ei kaikkia, mutta suurimmanosan. Lisäksi on niin, että monet hyödylliset mikrobit kuten maitohappobakteerit kestävät hapanta. Juuri tämän vuoksi etikkaa käytetään säilöntään ja maitohappobakteerifrmentoinnilla hapatetaan kurkkuja ym vihanneksia happamaksi. Todellakin etikka tappaa mikrobeja.

Vierailija kirjoitti:

Nyt en ole varma kuvittelinko tämän (toivottavasti en koska ei kuulosta oikein terveeltä keksinnöltä), mutta mielestäni olen joskus muinoin lukenut pirkka-niksin, jossa ehdotettiin pikkupyykin pesua tunkemalla ne sukkahousuihin, pesuaine perään ja wc-pyttyyn, joka sitten vedetään monta kertaa...kätevää!

  Hieman tämän tyyppinen niksi oli Pahkasika-lehdessä.  Siinä viritettiin verkkokassi vessanpyttyyn. Verkkokassiin pikkupyykkiä ja pulveria sekä muutama huuhtelu. Muistan vielä sen valokuvankin missä leveästi hymyilevä neiti esitteli ihanan puhtaita tennissukkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi kertoi, miten hän leikkaa aina kaikki vanhat vaatteet, pyyhkeet, lakanat ym. siivousräteiksi ja näin säästää rahaa. Ainoa vaan, että kun märillä räteillä siivosi taloaan, aiheutti sinne kosteusvaurioita. Oli mm. mennyt vettä listojen ja seinän väliin ja sieltä noussut ylöspäin. Pesi myös seiniä märillä vaateräteillä jne. Kaiken huippu oli kuitenkin se, kun oli leikannut mustat kalsarit räteiksi ja pesi kloritella tapettiseinää näillä. Ihaili vettä sangossa, että miten ruskeaa vettä, kyllä oli likaiset seinät. Tämä ruskeus siis veteen kloriten liuottamaa mustaa kalsareista, mutta tätä ei anoppi älynnyt.

No siis kierrätyskelvottomat, sopivaa materiaalia olevat vaatteet on toki parempi leikkoa räteiksi kuin heittää siltään roskiin, mutta anoppisi siivoustavoissa lienee nyt vikaa. Kloritella tapettien pesua!?

Kannattaa tai sitten ei. Itselläni on ollut jo reilusti yli kymmenen vuotta käytössä samat siivousrätit, eivätkä ne ole menneet vielä miksikään. Jos olisin koko tämän ajan säästänyt vanhat vaatteet ja lakanat räteiksi, niin minulla olisi nyt kaikki kaapit täynnä ummehtuneita lumppuja, joille ei edelleenkään olisi mitään käyttöä.

Siivousrätit pysyy hyvinä kun ne huuhtelee ja kuivattaa käytön jälkeen, ja kierrättää sitten pesuun normaalin pyykin tavoin ennen uutta käyttöä.

Ikivanhat pellavapyyhkeet ikkunalastan kuivaukseen ovat parhaita jolla ei pesuria ole.

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pesupähkinät olivat kyllä minulle pettymys. Jotkut väittävät, että ne toimivat hienosti, mutta ehkä he pesevät jotain tyyliin aikuisen toimistotyöläisen vaatteita yhden työpäivän käytön jälkeen. Tahrat vaatteista eivät ainakaan lähteneet pesupähkinöillä. Joku sitten neuvoi, että tahrat pitää käsitellä sappisaippualla. Joo kiitos ei, en rupea käymään läpi jokaista lapsiperheen n. tuhatta tahraa joka koneellisesta. Mitä virkaa pesupähkinöille sitten enää siinä kohtaa jääkään?

Sama kokemus näistä. Pyykki haisi ja saman tuloksen olisi saanut pelkällä lämpimällä vedellä. Ihan huuhaata.

Ja sappisaippualla ei tahrat lähde ainakaan mun valkoisista kangastennareista. Vanishiä kun laittaa niin johan lähtee.

Sama juttu nämä pyykkietikat; mitä virkaa? Maksaa hirveästi ja pyykki haisee etikalle. Mikä pointti?

Jos ei käytä huuhteluainetta, niin ei sitä etikkaakaan tarvitse. Muutoin taas etikka tekee samat asiat kuin huuhteluaine, ilman huuhteluaineen huonoja puolia. Etikan haju ei ole voimakas ja haihtuu pois. Se on myös todella halpaa jos tekee itse. Noita valmiita ostaisin lähinnä vaikka lahjaksi asiasta kiinnostuneelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liesituulettimen ritilä kuulemma puhdistuu niin kätevästi, kun kuplittaa siinä soodaa ja etikkaa, ja sitten vähän harjalla auttaa. No ei se mitään puhdistunut. Panen ritilän edelleen tiskikoneeseen kuten ennenkin, sieltä se tulee hohtavan puhtaana ilman vaivaa.

Etikan ja soodan yhdistelmä tuottaa lähinnä hiilidioksidia ja vettä, joista kumpikaan ei ole mikään ihmepuhdistaja. Kivaltahan se toki näyttää ja tuntuu kuin olisi ollut ahkera.

Etikka tappaa mikrobit ja liuottaa sekä rasvaa että esim. kalkkia ja sooda pehmittää lian. Kumpikin poistaa hajuja.

Etikka ei tapa mikrobeja, ainakaan kotioloissa käytettävä etikka.

T. Mikrobiologi

Alusvaatteita, pyyhkeitä yms. ei tartte pestä 60 asteessa jos ne silittää huolella kuumalla raudalla. 

Joskus tosi kauan sitten (20 v?) oli Pirkassa niksi, jonka mukaan ”hankalasti siivottavat nurkat kodissa kannattaa peittää sanomalehdellä”.

Tämä oli myös valittu jonkin Niksi-Pirkan juhlanumeron kryptisimpiin nikseihin. Kukaan ei ole tätä vissiin tajunnut.

Mutta viimeiset 20 vuotta olen muistanut tämän joka kerta, kun imuroin meidän kirjahyllyn päädyn ja seinän välistä kapeaa väliä. Että mihin tähän se sanomalehti kannattaisi asetella.

Banaanikärpäsiä (anteeksi siis pieniä keijuja) varten rakennetut ansat ovat olleet turhia, niihin ehkä jää muutama kiikkiin mikä on täysin merkityksetöntä, plus pöydällä on ällöttävän näköinen limainen ötökkäpullo tms. Imurilla olen paremmin saanut karsittua keittiön lumottua keijukansaa.

Typerin niksi on wc-pöntön puhdistus cocacolalla.

Harpic maksaa saman verran kuin se kokispullo ja riittää kymmeniksi käyttökerroiksi.

Cokis piti muistaakseni antaa vaikuttaa yön yli, harpic tehoaa 5-10 minuutissa.

Ja harpicilla on tullut putipuhdasta pinttyneimmistäkin pöntöistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liesituulettimen ritilä kuulemma puhdistuu niin kätevästi, kun kuplittaa siinä soodaa ja etikkaa, ja sitten vähän harjalla auttaa. No ei se mitään puhdistunut. Panen ritilän edelleen tiskikoneeseen kuten ennenkin, sieltä se tulee hohtavan puhtaana ilman vaivaa.

Etikan ja soodan yhdistelmä tuottaa lähinnä hiilidioksidia ja vettä, joista kumpikaan ei ole mikään ihmepuhdistaja. Kivaltahan se toki näyttää ja tuntuu kuin olisi ollut ahkera.

Tätä olen aina ihmetellyt näissä tee itse siivousaineesi- ohjeissa: sekoitetaan happoa (etikkaa) ja emästä (soodaa), (jotka kumpikin ovat tehokkaita puhdistusaineita yksinään) ja saadaan sitten pH-arvoltaan aika neutraali seos, vastaa kai jotain Fairya (toki silläkin moni lika irtoaa).

Ehkä kuvitellaan että sitten se vasta on tehokasta, kun teho puolitetaan.