Miten säilyttää lapsella kiireettömyyden tuntu arjessa?

Tuo siirtyy lapseen ja siitä tulee samanlainen kiiirekiirekiire hosuja.

Eipä tuohon taida patenttiratkaisua olla, jos ei arjen yleinen hidastaminen onnistu. Mulla on kolme lasta, joista erityisesti yksi on tällainen haaveilija, mutta samaan aikaan hyvin energinen.

Yksi, mikä meillä toimii, on sauna. Laitan lapselle vannaan vettä, jota hän saa läträtä, ja itse pötkötän lauteilla. Siitä iltasadulle ja nukkumaan.

Jotenkin ihmeellistä, että ulkoa pitäisi tulla kesken sisälle, että ehtii sisällä leikkiä leluilla. Eikö ulkona voi leikkiä yhtä lailla? Miksi "pitää" leikkiä leluilla sisällä? Jos lapsi tykkää olla ulkona, anna olla ulkona.

Miksi kaikkea pitää ehtiä tehdä yhden ja saman päivän aikana? Eikö riitä arkena ulkoilut päiväkodissa ja sitten iltapäivät leikkiä kotona? Tai jos mennään ulos perheenä niin samana iltana ei ole sitten aikaa leikkiä leluilla (niillä leikitty päiväkodissa).

Kuinka monta tuntia lapsi on päiväkodissa arkisin? ja monelta hän menee nukkumaan illalla?

Kun meillä lapsi oli päiväkodissa 8-16/16:30, rauhoitimme arki-illat kotona. Lapsi ulkoillut kahdesti päivän aikana joten illat rauhotetitin kotona lautapelaillen, ruuan laitossa/leipomisessa, leluilla leikkien, kirjoja lukien. Viikonloppuisin sitten ulkoilimme ja touhusimme kaikkea.

Nyt lapsi päiväkodissa klo 15 asti ja ehtii ihan eri lailla vaikka käydäkin jossain arkena. Elämä on juuri niin kiireistä kuin siitä tekee. Ennakoimalla ja hosumatta saa jo paljon tasaisempaa elämää lapselle. Ja voihan olla että lapsi on vaan haahuilija.

Nro 2 jatkaa: kaverini ratkaisi tämän niin, että jättivät päivällisen väliin ja menivät ulkoilemaan suoraan päiväkodista. Vähän välipalaa haun yhteydessä, ja sitten seuraavaksi iso eteläeurooppalainen illallinen. Iltoihin tuli kummasti lisää aikaa.

Meillä tuo ei olisi toiminut, mutta heillä toimi erinomaisesti.

Varmaan vähän masentava totuus, mutta joko kotihoito tai lyhennetty työpäivä.

Ehkä pieni apu tulisi siitä, että päivähoidosta käveltäisiin kotiin jos matka kohtuulinen. Matkalla syö pienen välipalan että jaksaa

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikkea pitää ehtiä tehdä yhden ja saman päivän aikana? Eikö riitä arkena ulkoilut päiväkodissa ja sitten iltapäivät leikkiä kotona? Tai jos mennään ulos perheenä niin samana iltana ei ole sitten aikaa leikkiä leluilla (niillä leikitty päiväkodissa).

Kuinka monta tuntia lapsi on päiväkodissa arkisin? ja monelta hän menee nukkumaan illalla?

Kun meillä lapsi oli päiväkodissa 8-16/16:30, rauhoitimme arki-illat kotona. Lapsi ulkoillut kahdesti päivän aikana joten illat rauhotetitin kotona lautapelaillen, ruuan laitossa/leipomisessa, leluilla leikkien, kirjoja lukien. Viikonloppuisin sitten ulkoilimme ja touhusimme kaikkea.

Nyt lapsi päiväkodissa klo 15 asti ja ehtii ihan eri lailla vaikka käydäkin jossain arkena. Elämä on juuri niin kiireistä kuin siitä tekee. Ennakoimalla ja hosumatta saa jo paljon tasaisempaa elämää lapselle. Ja voihan olla että lapsi on vaan haahuilija.

Olipa harvinaisen ikävä vastaus. Kyllä vain toisten arki on kiireisempää, eikä sille voi mitään vaikka haluaisi. Työmatkoihin voi esimerkiksi mennä pitkän aikaa. Ja mitä sitten vaikka ap:n lapsi olisikin haahuilija?

Muuten meillä on ihan päiväkodin puolelta korostettu, että he eivät pysty tarjoamaan lapsille liikuntasuosituksia vastaavaa määrää liikuntaa, joten illalla olisi hyvä tehdä vielä jotakin. Toki jokainen tavallaan, yksilöitähän lapset ovat.

Ei mitenkään. Meillä on ihan samanlaista. Aamulla kuudelta ylös, että on tunnin päästä aamupala syötynä ja vaatteet päällä autossa matkalla tarhaan, ei ole aikaa millekään ja lapsi haaveilee ja minä ärsyyntyneenä vieressä hoputan ja patistan. Iltapäivällä lapsi autoon, kauppaan jossa hoputan eteen päin, että päästään kotiin. Kotona ruokaa, jälleen hoputan että koita nyt ryödä reippaasti ja syönnin jälkeen lähdetään kävelylle koiran kanssa. Siinä kohtaa kun tullaan takaisin on kello kohta 7 illalla, patistan lapsen suihkuun ja sen jälkeen lapsella tunti aikaa leikkiä ennen iltapalaa. Yhdeksältä on oltava sängyssä ja iltasatu luettuna. Tuntuu etten mä tee mitään muuta kuin komennan ja hoputan ja lapsi on lapsi ja jäis haaveilemaan ja ihailemaan pudonneita lehtiä ja perhosia, mutta minä käskytän heti, että tule/tee/mene. Ilman hoputusta lapsi lähtee tarhaan yöpaidassa leipä kädessä ja illalla koira jää lenkittämättä tai suihku jää välistä. Nukkumaan menoa ei voi lykätä.

Näin lapsettomana olen väärä henkilö kommentoimaan, mutta tulee kyllä mieleen, että tuossa hoputetaan sellaisiinkin asioihin joita ei olisi pakko ehtiä tehdä kaikkia. Siis esim juuri tuo, että samana iltana pitäisi ehtiä leikkiä sekä ulkona että sisällä. Miksi ihmeessä? Vai hyppiikö teidän lapsi jotenkin seinille, jos ei ehdi molempia? Mitä tapahtuisi, jos jättäisikin yhdestä illasta vaikka sisäleikkiajan pois, söisi hitaammin, ihmettelisi luontoa ja lukisi vaikka viisi iltasatua, jos lapsi kerran lukemisesta tykkää?

Mitä jos laittaisitte lapsen valmiiksi päivävaatteisiin nukkumaan mennessä. Puhtaat alusvaatteet, puhtaan paidan ja housut.  Helposti puettavat ulkovaatteet päälle. Jos ei ole pakkasta, niin lapselle vain jalkineet jalkaan ja pipi päähän. sitten voi kääriä vilttiin, jonka kanssa on ihan ok olla autossa. Ulkovaatteet kassiin, ja sieltä 

Mahdollisuuksien mukaan jääkää päiväkodin jälkeen ulos. Syötte ruoan ulkona. esim. täytetty leipä, yms. eväsretkeä siis joka päivä. Iltapalalla syötte sitten päivällisen.

Tarpeeksi ajoissa nukkumaan. Näin on aikaa tehdä sitä nukkumaanmenoa pitkään.

Nuo neuvot eivät auta täysin, mutta jonkin verran helpottaa. Omat muksut ovat jo kouluikäisiä, mutta näillä saatiin kiireettömyyttä päiväkotipäiviin.

Mullakin on haaveilija-lapsi. Mies ei ole yhtään hoputtajaluonne, joten miettikää miten päivä sujuu kun olen työmatkalla tms =(

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ihmeellistä, että ulkoa pitäisi tulla kesken sisälle, että ehtii sisällä leikkiä leluilla. Eikö ulkona voi leikkiä yhtä lailla? Miksi "pitää" leikkiä leluilla sisällä? Jos lapsi tykkää olla ulkona, anna olla ulkona.

Hän tarvitsee paljon liikuntaa ja ulkona touhuamista. Mutta hänelle on tosi tärkeää saada myös leikkiä pienillä eläimillä ja hahmoilla, legoilka, Ryhmä Hau-koirilla jne omia mielikuvitusleikkejä. Ei hän niitä yleensä ulkona leiki vaan sisällä, kesä on poikkeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikkea pitää ehtiä tehdä yhden ja saman päivän aikana? Eikö riitä arkena ulkoilut päiväkodissa ja sitten iltapäivät leikkiä kotona? Tai jos mennään ulos perheenä niin samana iltana ei ole sitten aikaa leikkiä leluilla (niillä leikitty päiväkodissa).

Kuinka monta tuntia lapsi on päiväkodissa arkisin? ja monelta hän menee nukkumaan illalla?

Kun meillä lapsi oli päiväkodissa 8-16/16:30, rauhoitimme arki-illat kotona. Lapsi ulkoillut kahdesti päivän aikana joten illat rauhotetitin kotona lautapelaillen, ruuan laitossa/leipomisessa, leluilla leikkien, kirjoja lukien. Viikonloppuisin sitten ulkoilimme ja touhusimme kaikkea.

Nyt lapsi päiväkodissa klo 15 asti ja ehtii ihan eri lailla vaikka käydäkin jossain arkena. Elämä on juuri niin kiireistä kuin siitä tekee. Ennakoimalla ja hosumatta saa jo paljon tasaisempaa elämää lapselle. Ja voihan olla että lapsi on vaan haahuilija.

Olipa harvinaisen ikävä vastaus. Kyllä vain toisten arki on kiireisempää, eikä sille voi mitään vaikka haluaisi. Työmatkoihin voi esimerkiksi mennä pitkän aikaa. Ja mitä sitten vaikka ap:n lapsi olisikin haahuilija?

Muuten meillä on ihan päiväkodin puolelta korostettu, että he eivät pysty tarjoamaan lapsille liikuntasuosituksia vastaavaa määrää liikuntaa, joten illalla olisi hyvä tehdä vielä jotakin. Toki jokainen tavallaan, yksilöitähän lapset ovat.

Tottakai toisten arki on kiireisempää, on meilläkin vuosien aikana menty välillä hiki hatussa ja nyt tällä hetkellä pystymme onneksi elämään rauhallisempaa elämää. Tarkoitin että jos lapsi on haahuilija niin sitten hän on, ei siinä mitään, sitten täytyy vaan ymmärtää ja hyväksyä että esim. aamutoimiin voi mennä kauemmin aikaa ja saa olla hoputtamassa. Meillä onneksi päiväkodissa on resurssit ja ulkoilut ja liikunnat onnistuvat suositusten mukaisesti. Ruuhkavuosissa menee aikansa, osaan asioista pystyy vaikuttamaan, osaan ei ja ne asiat täytyy vaan ymmärtää ja hyväksyä että elämä on nyt tällaista.

Voisko sisäleikkiä ja iltapalaa yhdistää? Meillä lapsi saa ottaa leluja iltapalalle. Satujakin voi lukea samalla kun syö.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään. Meillä on ihan samanlaista. Aamulla kuudelta ylös, että on tunnin päästä aamupala syötynä ja vaatteet päällä autossa matkalla tarhaan, ei ole aikaa millekään ja lapsi haaveilee ja minä ärsyyntyneenä vieressä hoputan ja patistan. Iltapäivällä lapsi autoon, kauppaan jossa hoputan eteen päin, että päästään kotiin. Kotona ruokaa, jälleen hoputan että koita nyt ryödä reippaasti ja syönnin jälkeen lähdetään kävelylle koiran kanssa. Siinä kohtaa kun tullaan takaisin on kello kohta 7 illalla, patistan lapsen suihkuun ja sen jälkeen lapsella tunti aikaa leikkiä ennen iltapalaa. Yhdeksältä on oltava sängyssä ja iltasatu luettuna. Tuntuu etten mä tee mitään muuta kuin komennan ja hoputan ja lapsi on lapsi ja jäis haaveilemaan ja ihailemaan pudonneita lehtiä ja perhosia, mutta minä käskytän heti, että tule/tee/mene. Ilman hoputusta lapsi lähtee tarhaan yöpaidassa leipä kädessä ja illalla koira jää lenkittämättä tai suihku jää välistä. Nukkumaan menoa ei voi lykätä.

Syökö lapsi kaksi aamupalaa? Miksi täytyy kotona syödä ensimmäinen aamupala, kun kahdeksalta kuitenkin päiväkodissa saa aamupalan? näin lapsikin voisi nukkua hieman pidempään, kun ei tarvitsisi sitä aamupalaa syödä kotona.

Jos on jotain sairautta yms, jonka takia pitää syödä niin sitten on asia tietenkin eri.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos laittaisitte lapsen valmiiksi päivävaatteisiin nukkumaan mennessä. Puhtaat alusvaatteet, puhtaan paidan ja housut.  Helposti puettavat ulkovaatteet päälle. Jos ei ole pakkasta, niin lapselle vain jalkineet jalkaan ja pipi päähän. sitten voi kääriä vilttiin, jonka kanssa on ihan ok olla autossa. Ulkovaatteet kassiin, ja sieltä 

Mahdollisuuksien mukaan jääkää päiväkodin jälkeen ulos. Syötte ruoan ulkona. esim. täytetty leipä, yms. eväsretkeä siis joka päivä. Iltapalalla syötte sitten päivällisen.

Tarpeeksi ajoissa nukkumaan. Näin on aikaa tehdä sitä nukkumaanmenoa pitkään.

Nuo neuvot eivät auta täysin, mutta jonkin verran helpottaa. Omat muksut ovat jo kouluikäisiä, mutta näillä saatiin kiireettömyyttä päiväkotipäiviin.

Miksi alapeukutus? Kiinnostaa perustelut.

Mikä vika aikatauluissa on? Siinähän vain oppii saamaan asioita paremmin aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään. Meillä on ihan samanlaista. Aamulla kuudelta ylös, että on tunnin päästä aamupala syötynä ja vaatteet päällä autossa matkalla tarhaan, ei ole aikaa millekään ja lapsi haaveilee ja minä ärsyyntyneenä vieressä hoputan ja patistan. Iltapäivällä lapsi autoon, kauppaan jossa hoputan eteen päin, että päästään kotiin. Kotona ruokaa, jälleen hoputan että koita nyt ryödä reippaasti ja syönnin jälkeen lähdetään kävelylle koiran kanssa. Siinä kohtaa kun tullaan takaisin on kello kohta 7 illalla, patistan lapsen suihkuun ja sen jälkeen lapsella tunti aikaa leikkiä ennen iltapalaa. Yhdeksältä on oltava sängyssä ja iltasatu luettuna. Tuntuu etten mä tee mitään muuta kuin komennan ja hoputan ja lapsi on lapsi ja jäis haaveilemaan ja ihailemaan pudonneita lehtiä ja perhosia, mutta minä käskytän heti, että tule/tee/mene. Ilman hoputusta lapsi lähtee tarhaan yöpaidassa leipä kädessä ja illalla koira jää lenkittämättä tai suihku jää välistä. Nukkumaan menoa ei voi lykätä.

Lapseton nro 9 jatkaa: miksi lapsen tarvitsee käydä joka ilta suihkussa? Päiväkoti-ikäisellä ei vielä isot hikirauhaset toimi, joten sen ikäisen hiki ei haise. Tiettyjen strategisten paikkojen pesun pitäisi riittää tuossa iässä ihan hyvin (ja omasta mielestäni riittää kyllä aikuisellekin, mutta tiedän että se on mielipidekysymys ja hikoilussakin on eroja).

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ihmeellistä, että ulkoa pitäisi tulla kesken sisälle, että ehtii sisällä leikkiä leluilla. Eikö ulkona voi leikkiä yhtä lailla? Miksi "pitää" leikkiä leluilla sisällä? Jos lapsi tykkää olla ulkona, anna olla ulkona.

Samaa mieltä. Joko ulkoilu pois kokonaan tai sitten ollaan niin kauan, ettei sisällä ehdi enää leikkiä.

Arvelen äidin kaipaavan enemmän sitä ulkoilua kuin lapsi. Sen voi jättää kokonaan pois. Tarhassa ovat ulkona tarpeeksi.

Kerrotko hieman kuvioistanne?

Kuinka vanha lapsi, kuinka pitkät päivät päiväkodissa, kuinka paljon menee työmatkoihin? Oletko itse erittäin järjestelmällinen, vai oletko haahuilija ja unelmoija? laitatko kaiken valmiiksi edellisenä päivävä aamua varten? Käyttekö viikolla kaupassa? Suunnitelmallisuutta ruokailuun, ja ostokset viikonloppuna tai kotiin kuljetettuna.

Pystyttekö lapsen toisen vanhemman kanssa käyttämään esim. liukumaa? Toinen menee aiemmin töihin esim. seitsemäksi, ja hakee iltapäivällä sekä ulkoilee lapsen kanssa, toinen vie aamulla, ja tulee päivälliselle kotiin?

Lyhyempi työaika? Toinen tekee 8-14, toinen 10-16? tai kummallakin olisi yksi päivä viikossa vapaata? Verotuksen jälkeen ei ero täysiin tunteihin ole välttämättä merkittävä.

Ota kuitenkin huomioon, että yleensä aina lapsi haluaa enemmän kuin saa. Oli sitten kyse iltasaduista, leikistä, herkuista.... Lapsen kanssa voi sopia, että luetaan tietty määrä niitä iltasatuja.