Jos olisit ansiosidonnaisella seuraavat puoli vuotta, mitä tekisit?

up

Varmaan sitä samaa kuin nytkin. Tosin en tiedä mistä ansioista se laskettaisiin.

Kuntoilisin. Nyt en oikein ehdi. 

Olin melkein kaksi vuotta. Lepäsin ja toivuin työelämän helvetistä. Ulkoilin, hengitin raitista ilmaa, hengitin syvään ja rauhallisesti. Aloin syömään terveellisesti. Aloin opiskelemaan uutta ammattia. Vaihdoin paikkakuntaa. Otin sijoituskissoja. Nautin vihdoinkin Suomen kesästä, koska töissä ollessani loma saattoi olla touko tai syyskuussa. Aloin nukkumaan kunnolla kun pääsin pois vuorotyöstä. Nautin kun ei tarvinnut istua työmatkabussissa 2 h päivässä.

Hakisin töitä.

Ottaisin lepoa ja hoitaisin työstä johtuvia vammoja ja kroonista väsymystä, joka vaikuttaa kongnitiivisiin kykyihin ja muistiin. Muistini on väsymyksen takia äärimmäisen lyhyt. Jos en olisi nuori, niin epäilisin dementiaa.

Luultavasti yrittäisin aluksi saada pitkiä yöunia 8h nykyisten 3-5h sijaan ja ulkoilla sekä syödä terveellisemmin. Nyt työmatkat vievät talousasiat tappiolle eli kuukauden työmatkoihin menee 60e bussikorttiin eli lähes 70% siitä mitä jää vuokran jälkeen käteen.

Työ on 8e tuntihommaa, eli rahaa ei jää edes kelvolliseen ravintoon. Onneksi saa ruoka-apua ja tukea vuokraan myös.   

Tuntuu köyhästä pahalta kun kohkataan jatkuvasti postin työntekijöiden palkasta, mutta entä me muut köyhät, jotka työskentelee ihan nälkäpalkalla ja väsyy kun työntantajat lihoo vain?

Miksi vihaatte meitä niin paljon? Ansiosidonnainen on ansaittu loma, jota en koskaan saa.

Taiteilisin, lukisin valtavasti kirjoja, matkustelisin...ai että olisi ihanaa. Voisin pienimuotoisesti kokeilla yrittäjyyttäkin eräällä alalla.

Lepäisin enimmäkseen. Nukkuisin aamuisin pitkään. Kävisin pitkällä ulkomaanreissulla jossain ihanassa maassa.

Pätkätyöstä pätkään kirjoitti:

Ottaisin lepoa ja hoitaisin työstä johtuvia vammoja ja kroonista väsymystä, joka vaikuttaa kongnitiivisiin kykyihin ja muistiin. Muistini on väsymyksen takia äärimmäisen lyhyt. Jos en olisi nuori, niin epäilisin dementiaa.

Luultavasti yrittäisin aluksi saada pitkiä yöunia 8h nykyisten 3-5h sijaan ja ulkoilla sekä syödä terveellisemmin. Nyt työmatkat vievät talousasiat tappiolle eli kuukauden työmatkoihin menee 60e bussikorttiin eli lähes 70% siitä mitä jää vuokran jälkeen käteen.

Työ on 8e tuntihommaa, eli rahaa ei jää edes kelvolliseen ravintoon. Onneksi saa ruoka-apua ja tukea vuokraan myös.   

Tuntuu köyhästä pahalta kun kohkataan jatkuvasti postin työntekijöiden palkasta, mutta entä me muut köyhät, jotka työskentelee ihan nälkäpalkalla ja väsyy kun työntantajat lihoo vain?

Miksi vihaatte meitä niin paljon? Ansiosidonnainen on ansaittu loma, jota en koskaan saa.

Yhdysvaltojen 1800-luvun orjillakin oli paremmat oltavat kuin nykyajan suomalaisella matalapalkka-alan duunarilla.

Päällisin puolin näyttää että työläinen on vapaa, mutta häntä painostetaan jäämään halvalla ylitöihin siten että vapaa-ajalla ei kerkeä syke rauhoittumaan ja tulevat yöunet kärsivät ja ravintopuute on jatkuvaa sekä lisää ikävällä tavalla stressiä. Myös henkilökohtainen hygienia ei toteudu ja säännölliset ruoka-ajat. Myöskään liikuntaan ei riitä aika ja liikuntaan ei edes olisi varaakaan. Varaa ei oikeastaan ole mihinkään muuhun kuin työmatkoihin ja kurjiin eväisiin. Käteen ei jää mitään ja ostovoima on lähes nolla. 

Sentään vähän voi tupakoida ja juoda alkoholia lohtuun ja jouduttaa kuolemaa. Lyhyt ja surkea elämä on suomalaisella 8e tuntipalkka orjalla.

Yhdysvalloissa orjille sentään tarjottiin oikeaa ja monipuolista ruokaa ja löytyi parittelukumppaneita ja maksuton leposija.

Heistä pidettiin huoli ja heillä oli oma yhteisönsä. Tässsä nykymallin orjuudessa vapaus on lähinnä näennäistä huiputusta ja edes parittelukumppania ei saa.

Miksi Suomessa on 8e tuntipalkkoja ja työpaikkoja jotka tarjoaa tälläistä?

Treenaisin, opiskelisin ja tekisin luovaa työtä, kuten aina ennenkin työttömänä.