Vauvan nimeäminen. Onko nimen sovittava ulkonäköön?

Mielestäni tummaihoisen poikavauvan nimeksi sopii esim. Per-Erik ja toisaalta valkoihoisen nimeksi sopii erinomaisesti esim. Jamal-Mohammed.

Vierailija kirjoitti:

Aina välillä tapaa myös aikuisia Isabella Sebastianeita, jotka eivät vastaa yhtään nimeä. Tulee vähän sellainen fiilis että nimi on "väkisin" annettu. Yleensä näillä onkin käytössä joku paremmin henkilölle sopiva lempinimi.

Itse en näe tässä mitään ristiriitaa, sillä näinhän on tehty monessa kulttuurissa kautta aikain, että on ns. virallinen ja kutsuma-/lempinimi. Suomessakin suuren ikäluokan Olavit, Esterit ja Kaarinat ovat moni kääntyneet puhuteltaessa Olliksi, Essiksi ja Katiksi. Meidänkin tytön nimi "Eleonoora" (nimi muutettu) oli suvussa kiertänyt nimi, mutta on kutsuttu heti alusta alkaen Elliksi ja se sopiikin hänelle paremmin. Se, miksi ei Elliin päädytty suoraan oli se, että mieheni mielestä se kuulostaa liikaa lempinimeltä.

Ei, koska pökäle tai peruna eivät ole sallittuja nimiä. 

Ei niinkään se ulkonäkö, mutta kuten mainittua, voi tosiaan olla, että valmiiksi mietitty nimi ei vaan ”tunnu” oikealta enää silloin, kun lapsen saa syliinsä. Siinä tapauksessa luottaisin intuitiooni ja miettisin jotain muuta vaihtoehtoa.

Lapset muistuttavat ulkonäöllisesti aikuisena aika usein jompaa kumpaa vanhemmistaan tai isovanhemmistaan. Nimeä voisi pohtia siitä näkökulmasta.

Lapsi kasvaa kyllä nimeensä. Meillä mies halusi ehdottomasti erästä tiettyä, hieman harvinaisempaa nimeä (suvustaan) jos syntyy poika. Itse jouduin makustelemaan nimeä, mutta pojan syntyessä olin jo tottunut siihen. Nyt en voisi kuvitella hänelle enää muuta nimeä.