Lue keskustelun säännöt.
Autoin kovakuoriaisen takaisin jaloilleen lenkillä ollessani kun
31.08.2019 |
tämä oli jäännyt selälleen eikä päässyt kääntymään.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mc koppa kopoakioriainen, koppakpolpa
Sitten seuraava tuli ja tallasi sen kuitenkin.
Näinhän siinä aina käy, kun itse pitää niitä niin söpiksinä ja sitten tulee se joku mulkero ja tamppaa kuoliaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jumalan siunausta. Hyvä teko palkitaan aina moninkertaisena.
Puutuit sitten luonnon kiertokulkuun kuin mikäkin jumala. Omalla toiminnallasi häiritsit ekosysteemiä. Toisaalta inhimillistä ja kivaa, toisaalta taas ei niinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olenkohan minä tuollainen kovakuoriainen?
Kuka mut kääntäisi?
Kiitos ap kovakuoriaisen puolesta <3.
Kiitos myös itseni puolesta. Tulin onnelliseksi <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin autan aina selällään olevat koppakuoriaiset jaloilleen. Nostan myös kastemadot ja perhosten toukat pois jalkakäytävältä.
Mäkin teen aina noin ja sitten jostain syystä mietin, että se koppakuoriainen on vaan, että "perkkkkele, tiedätkö kuinka kauan meni päästä selälleen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin autan aina selällään olevat koppakuoriaiset jaloilleen. Nostan myös kastemadot ja perhosten toukat pois jalkakäytävältä.
👍🏼 Pienempiä pitääkin aina auttaa.
Miksi päästäiset tulevat polulle kuolemaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niitä näkee nyt paljon joko nurin tai jo kuolleena. Ovat ilmeisesti kuolemassa näin syksyn tullen.
Vierailija kirjoitti:
Olenkohan minä tuollainen kovakuoriainen?
Kuka mut kääntäisi?
Me kanssaihmiset käännämme. Kerro murheesi. :)
Vierailija kirjoitti:
Puutuit sitten luonnon kiertokulkuun kuin mikäkin jumala. Omalla toiminnallasi häiritsit ekosysteemiä. Toisaalta inhimillistä ja kivaa, toisaalta taas ei niinkään.
Nooh, ihminen on puuttunut luonnon kiertokulkuun niin monesti vahingoittaen sitä, että eiköhän tuo yksi koppis ole pientä.
Se koppakuoriaisen syönyt lintu iloitsi myös, koska sen harjaantunut silmät ei olisi havainnut sätkyjalkoja, mutta selkäkilpi oli tuttu.
Meidän mökin pihassa oli kerran paljon kovakuoriaisia jostain syystä selällään. Kääntelin niitä oikein päin mutta ei kauaa kestänyt kun ne olivat taas ketarat ojassa. Yhdenkin käänsin ainakin viisi kertaa oikein päin.
Mä aina lapsena ku kävelin koulusta kotiin sateella tai sateen jälkeen niin autoin kaikki kastemadot pois tieltä sinne puolelle minne ne oli menossa:D kummasti vierähti aikaa muutaman sadan metrin matkalla
Kiitän kovakuoriaisen puolesta! 😊 Hienosti toimittu.