Onko täällä kukaan muu katunut lapsensa nimeä?
Sain esikoistyttäreni v. 2004 22vuotiaana ja tuolloin Janina Aurora Aleksandra kuullosti AIVAN täydelliseltä , nyt mietin että mitä hitto tuolloin mietin?! Pissisnimi..oh lort.
Toinen tyttäreni, v. 2009 sai nimen Eevi Anniina ja tuohon valintaani olen ollut tyytyväinen.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden lähisukulaisen tenava aloitti opiskelun. Kävin noilla muutaman kerran avustamassa yhdessä remontissa ja välillä näitä opiskelukavereita oli kylässä tekemässä ryhmätöitä tai mitälie. Siinä oli pari kertaa pokassa pitelyä kun kuuli noiden opiskelukavereiden nimiä. Joku janica oli vielä ihan normaali noihin pahimpiin verrattuna.
Elikä sinä kadut ventovieraiden nimivalintoja😃
Viisas ottaa opikseen muiden virheistä, hölmö ei ota omistaankaan.
En ole katunut, tyttäreni tosin on vasta 3v.
Sen sijaan olen monesti ihmetellyt vanhempieni aivoituksia, kun antoivat minulle 2-osaisen nimen (siis väliviivalla). Eivät kuulemma oikein päässeet sopuun nimestä ja tämä oli kompromissi. No se kompromissi ei ole aiheuttanut mitään muuta kun päänvaivaa! Käytän vaan ensimmäistä nimeä ja kirjoitan sen kaikkiin virallisiinkin paikkoihin, mutta kuitenkin kun passissa lukee se väliviiva niin siitä syntyy kaikkea turhaa sekaannusta. Vinkkinä vaan muillekin: älkää kiusatko lapsianne kaksiosaisilla nimillä!
Olen katunut tyttärelleni annettua nimeä "Näljä." Ei enää kuulosta hyvältä. Nyt ollaan vaihtamassa nimi parempaan. Ehdolla ovat "Tyrkky", tai "Karvas."
Vierailija kirjoitti:
En ole katunut, tyttäreni tosin on vasta 3v.
Sen sijaan olen monesti ihmetellyt vanhempieni aivoituksia, kun antoivat minulle 2-osaisen nimen (siis väliviivalla). Eivät kuulemma oikein päässeet sopuun nimestä ja tämä oli kompromissi. No se kompromissi ei ole aiheuttanut mitään muuta kun päänvaivaa! Käytän vaan ensimmäistä nimeä ja kirjoitan sen kaikkiin virallisiinkin paikkoihin, mutta kuitenkin kun passissa lukee se väliviiva niin siitä syntyy kaikkea turhaa sekaannusta. Vinkkinä vaan muillekin: älkää kiusatko lapsianne kaksiosaisilla nimillä!
Mulla on kaksiosainen nimi väliviivalla, ja vähän väliä kuulen, miten hankalaa se on. Omakohtaisesti en ole vielä keksinyt, mikä siinä on niin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
En minä mutta mun äiti :D Ne oli iskän kanssa vääntänyt mun nimestä tyyliin siihen asti kunnes pappi soitti ovikelloa ja minusta tehtiin sitten iskän haluama Henna. Kun äiti ja iskä eros mun ollessa 5v niin äiti muutti mun nimen Kristiinaksi ja kuulemma oli päiväkodissa oltu aika hämmästyneitä kun keväällä sieltä lähti Henna ja syksyllä tuli takas Kristiina, sitä en muista miten mä itse reagoin... no anyway itse vaihdoin sitten nimeni 18 täytettyäni Kirsikaksi mikä suututti äidin pahasti mutta mun nimihän se on herranjumala! Mutta harvalla on ollut kolme eri etunimeä :D
Minä ikäinen olet kun nykyäänhän se nimi pitää ilmoittaa jo hyvissä ajoin ennen ristiäisiä?
Mun mielestä Janina on todella kaunis nimi.
Mua vähäsen harmittaa pojan nimi. Miehelle, lapsen isälle, ei kelvannut yksikään minun ehdotukseni (Esim. Edwin, Lauri, Vilho) mutta eipä hänellä ollut ehdottaa mitään parempaakaan. Poika sai sitten nimekseen Aleksi, jonkun Dota(?) pelaajan mukaan, oliko siinä samana vai edellisenä vuonna voittanut tiimeineen MM-kisat.
Ja tuo miehen peliharrastus myöhemmin hiersi välejämme ja lopulta se meni lasten ja suhteemme edelle. Eron aikaan meinasin ihan vakavissani, että vaihdan pojan nimen mutta ehkä se olisi lapselle itselleen ja sisarukselle ollut hankala opetella uusi nimi. Vaihtamatta jäi, harmittaa kun en pitänyt päätäni nimeä antaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaunis nimi ei mitään vikaa :)
Oma tyttötrio on Julia, Janina ja Jenny eikä kukaan ole haukkunut pissisnimiksi päin vastoin ihasteltu.
en ymmärrä miksi vanhemmat antavat lapsilleen tuollaisia kennel-nimiä?
Siis mikä ihme on "kennel-nimi" ja millä perusteella yleiset perusnimet kuten Julia, Jenny ja Janina ovat sellaisia??
Vierailija kirjoitti:
Pakko tunnustaa :( Olisin halunnut tyttärelle Minttu-nimen, oli pa""kamainen yllätys kun avomies torppasi että ihan kamala nimi. Myöskään Taika ei kelvanut, eikä Iris tai Tinka. Tytöstä tuli sitten Senja mikä on ihan ok nimi muttei tunnu edelleenkään siltä oikealta ja vauvakirjaansa luettuaan (kohta" muita nimiehdotuksia") tyttö totesi itsekin että olisi mielummin Iris! En suoraan sanoen sure jos aikuisena vaihtaakin nimensä.
Pakko kommentoida, että mun 7-vuotias tyttö haluaisi myös olla Iris/Iiris. Ehdottamani kukkanimet (Lilja, Iiris, Linnea) eivät kelvanneet miehelleni ja se on jäänyt vähän harmittamaan minua.
Appiukkoni ja hänen ensimmäinen vaimonsa eivät päässeet tytön nimestä sopuun ja äidin mielen mukaan kastettiin, mutta appeni ei ikinä suostunut kutsumaan lasta sillä nimellä vaan oman mielensä mukaan. Mielestäni tämä on kyllä jo aika äärimmäistä varsinkin kun kummassakaan nimessä ei ole mitään vikaa vaan ovat nättejä ja neutraaleja. Ei kyllä ihme, että ero tuli.. ja siis ilmeisesti kaikki muut käyytävät tätä äidin antamaa nimeä paitsi appeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä mutta mun äiti :D Ne oli iskän kanssa vääntänyt mun nimestä tyyliin siihen asti kunnes pappi soitti ovikelloa ja minusta tehtiin sitten iskän haluama Henna. Kun äiti ja iskä eros mun ollessa 5v niin äiti muutti mun nimen Kristiinaksi ja kuulemma oli päiväkodissa oltu aika hämmästyneitä kun keväällä sieltä lähti Henna ja syksyllä tuli takas Kristiina, sitä en muista miten mä itse reagoin... no anyway itse vaihdoin sitten nimeni 18 täytettyäni Kirsikaksi mikä suututti äidin pahasti mutta mun nimihän se on herranjumala! Mutta harvalla on ollut kolme eri etunimeä :D
Minä ikäinen olet kun nykyäänhän se nimi pitää ilmoittaa jo hyvissä ajoin ennen ristiäisiä?
Nykyään? Koskas se sitte on muuttunut, sillä vielä kaksi vuotta sitten (v.2017) riitti kun ennen ristiäisten alkua kirjattiin papin papereihin tuleva nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä mutta mun äiti :D Ne oli iskän kanssa vääntänyt mun nimestä tyyliin siihen asti kunnes pappi soitti ovikelloa ja minusta tehtiin sitten iskän haluama Henna. Kun äiti ja iskä eros mun ollessa 5v niin äiti muutti mun nimen Kristiinaksi ja kuulemma oli päiväkodissa oltu aika hämmästyneitä kun keväällä sieltä lähti Henna ja syksyllä tuli takas Kristiina, sitä en muista miten mä itse reagoin... no anyway itse vaihdoin sitten nimeni 18 täytettyäni Kirsikaksi mikä suututti äidin pahasti mutta mun nimihän se on herranjumala! Mutta harvalla on ollut kolme eri etunimeä :D
Minä ikäinen olet kun nykyäänhän se nimi pitää ilmoittaa jo hyvissä ajoin ennen ristiäisiä?
Meillä ei tarvinnut. Keksittiin lapsen toinen nimi vasta ristiäisaamuna (vuonna 2012). Tosin pidettiin ristiäiset ennen kuin ilmoitettiin nimi maistraattiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä mutta mun äiti :D Ne oli iskän kanssa vääntänyt mun nimestä tyyliin siihen asti kunnes pappi soitti ovikelloa ja minusta tehtiin sitten iskän haluama Henna. Kun äiti ja iskä eros mun ollessa 5v niin äiti muutti mun nimen Kristiinaksi ja kuulemma oli päiväkodissa oltu aika hämmästyneitä kun keväällä sieltä lähti Henna ja syksyllä tuli takas Kristiina, sitä en muista miten mä itse reagoin... no anyway itse vaihdoin sitten nimeni 18 täytettyäni Kirsikaksi mikä suututti äidin pahasti mutta mun nimihän se on herranjumala! Mutta harvalla on ollut kolme eri etunimeä :D
Minä ikäinen olet kun nykyäänhän se nimi pitää ilmoittaa jo hyvissä ajoin ennen ristiäisiä?
Onkohan paikkakunta/pappi kohtaista? Me päästiin sopuun lapsen nimestä vasta vähän ennen ristiäisiä. Tästä on nyt neljä vuotta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
En vaikka tyttäreni nimi, Ida, onkin supersuosittu ja aina saa selventää että yhdellä iillä. Nimi on kaunis , sopii niin vauvalle kuin keski-ikäisellekin ja toimii kansainvälisesti jos tyttö päättää aikuisena muuttaa pois suomesta.
Olen Ida ja inhoan sitä, kun joudun aina painottamaan, että yhdellä I:llä. Siksi aion antaa lapselleni jonkun selkeän nimen.
Vierailija kirjoitti:
Von kyllä kertoa lasteni ja ystäväni lasten etunimet, koska monella samat ettekä tiää keitä me ollaan: eli tuli tosiaan annettua pissisnimet Janica, Jasmin, Jessica, Jemina, Isla ja Lumia.
Jemina on vanha nimi, 1960-luvulla kuolleen isomummini nimi oli Jemina. Oli syntynyt 1800-luvun puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko tunnustaa :( Olisin halunnut tyttärelle Minttu-nimen, oli pa""kamainen yllätys kun avomies torppasi että ihan kamala nimi. Myöskään Taika ei kelvanut, eikä Iris tai Tinka. Tytöstä tuli sitten Senja mikä on ihan ok nimi muttei tunnu edelleenkään siltä oikealta ja vauvakirjaansa luettuaan (kohta" muita nimiehdotuksia") tyttö totesi itsekin että olisi mielummin Iris! En suoraan sanoen sure jos aikuisena vaihtaakin nimensä.
Siskon lapsi alkoi nyt 7-vuotiaana valittamaan että kun hänellä on "r y ss ä ni mi" eli Senja kun kaikki väänsi siitä Svenjaa, Ksenjaa ja Svetlanaa. Aikoo vaihtaa.
Hassua että 70-luvulla oman luokkani Katja valitti samaa nimestään, ja vaihtoi tietääkseni nimensä Katariinaksi eli Kataksi myöhemmin kun täytti 18 :) Terkkuja tutulle jos luet tätä.
Tanja on myös näitä järkkyjä rys sä/ musta lainen nimiä.
Minullakin on tälläinen järkky r y ssänimi, mutta se lienee ihan suvaittavaa kun suvussani kuitenkin on järkyttäviä r y ssiä ja ehkäpä m ustalaisiakin. Hjuva vaan jos se saa järkyimmät r odunjalostajat välttämään seuraani.
Vierailija kirjoitti:
Jep, Yrpä Leena tuli annettua esikoiselle ja olen katunut päätöstä koko elämäni.
No jos ihminen antaa lapselleen nimeksi Yrpä Leena, niin tuskinpa hän sitä edes ymmärtää katua. On nääs jo nimenantohetkellä aivot olleet narikassa ja tuskin koskaan palanneet enää käyttöön.
Olen katunut esikoiseni nimeä todella paljon. Synnytys oli vaikea ja meni pitkään toipua. Vauva-arki oli vaikea koska olin niin huonossa kunnossa, vauvalla oli lonkkalasta+ Koliikki. Mies ei pystynyt pitämään kuin viikon loman ja tuolloin sain todellisen henkisen romahduksen ja suoritin arkea laput silmillä.
Samaan aikaan omat vanhempani erosivat hyvin riitaisesti ja koko suku hämmensi asiaa ja kuormittivat minua.
Anoppi alkoi pätemään vauvan hoidossa ja tuli jo seuraavana päivänä synnärille neuvomaan. Itse olin niin poikki ja ensimmäinen lapsi etten jaksanut käyttää omia aivoja. Anopille oli tärkeää oma suku ja ruotsinkielinen sukuhistoria ja hänellä tietyt nimet oli pakkomielle. Sitten alkoi painostamaan jo hyvästi ennen ristiäisiä kuinka hänen nyt täytyy tietää se nimi että osataan kaiverruttaa hopealusikoihin oikea nimi. Kolmannen puhelun aikana (soitti miehelleni aina) huusin miehelleni täydellisessä burn outissa: "Aivan sama! Laitetaan se nimi, sano että saa kaiverruttaa sen nimensä lusikoihin. En jaksa tätä enää!"
Niinpä ensimmäisellä lapsellamme on "Burn out" nimi. 😅 Aivan ihmeellinen ja typerä. Olen miettinyt että vaihtaisi mutta on jäänyt. Lapsi itsekään ei tykkää nimestään nyt kun on viidennellä luokalla.
Meidän lapset on nimeltään tyyliin: "Matteus, Markus, Luukas ja Pasi"
No kieltämättä osa nimistä viittaa jonnekin josta valtaväestö ei ole innostunut, tällaisia nimiä ovat juurikin Tanja, Rosita, Katja. Mun mielestä kyllä ihan kivoja nimiä, mutta tiedän monen näitä välttävän.
En vaikka tyttäreni nimi, Ida, onkin supersuosittu ja aina saa selventää että yhdellä iillä. Nimi on kaunis , sopii niin vauvalle kuin keski-ikäisellekin ja toimii kansainvälisesti jos tyttö päättää aikuisena muuttaa pois suomesta.