Miten voisi jäädä koukkuun liikuntaan?
En ole oikein löytänyt sellaista lajia, mikä veisi mukanaan.
Entinen sohvaperuna, miten hurahdit liikkujaksi?
Kommentit (17)
Löysin metsäkävelyn. Metsä hoitaa myös mieltä samalla kun kävelen siellä.
Vierailija kirjoitti:
Löysin metsäkävelyn. Metsä hoitaa myös mieltä samalla kun kävelen siellä.
Tämä on mukavaa. Samalla voi kerätä vaikka luonnon antimia näin syksyllä. Kanttarelleja, suppilovahveroita, tatteja (nämä helppoja opetella tunnistamaan), mustikoita, puolukoita, jne... Lista on loputon. Luonnossa oleilu virkistää.
Hommaa joku komea/kaunis personal traineri.
Kaikissa lajeissa tulee hetkiä ettei oikein nappais lähteä, mutta sinnikkyys palkitaan. Etsi eri lajeista itsellesi se mieluisin, ei ajatuksella että pitäisi olla aina mieleistä. Tilanteessasi voisi olla myös hyvä harrastaa eri urheilulajeja ettei ala puuduttamaan, pääasia että liikkuu.
Sulkapallo on mukavaa vaikkapa kaverin kanssa.
Ratsastus on huippuharrastus, mutta aika kallis!
Itse pidän lenkkeilystä. Vaihtelevat säät tuo liikuntaan vaihtelua. Mieleen jää erityisesti lenkit pakkasella kuutamossa tai lämpimät kevätpäivät kun aurinko on sulattanut pyörätiet lumesta.
Sähköpyoräily! Ensimmäinen laji jota teen halusta. N. 5 vuotta ja 65 kiloa sitten aloitin. Sydäntalvella ei kyllä suju ;-)
Itse olen koukuttunut myös noihin metsäkävelylenkkeihin. Vauhtini on kohtuu rivakka, enkä poimi marjoja siellä mutta imppaan metsän tuoksua. Pyöräily on kivaa myös, ihan jopolla vedän pitkiä lenkkejä.
Kuntosaleja ja ryhmäliikuntatunteja en vaan voi sietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löysin metsäkävelyn. Metsä hoitaa myös mieltä samalla kun kävelen siellä.
Tämä on mukavaa. Samalla voi kerätä vaikka luonnon antimia näin syksyllä. Kanttarelleja, suppilovahveroita, tatteja (nämä helppoja opetella tunnistamaan), mustikoita, puolukoita, jne... Lista on loputon. Luonnossa oleilu virkistää.
Vaihtoehtoisesti voi myös vaikkapa kerätä roskia metsästä ja metsäpoluilta. Roskapussi ja hanskat vaan mukaan, vaikka reppuun. Luonto kiittää, parempi karma kiittää.
Liikuntaan jää koukkuun silloin, kun siitä näkee tuloksia.
Vaikkapa kuntosalilla jos käyt, niin silloin kun vihdoin näet tuloksia eli vaikkapa voimatasot on kasvaneet tai vaikkapa takareisi on muokkaantunut lihaisammaksi, niin se koukuttaa parantumaan entisestään.
Koukkuun jää sellaisiin asioihin, joista saa mielihyvää. Sinun täytyy keksiä liikuntamuoto, josta saat mielihyvää.
Opiskeluaikoina kävin monena iltana viikossa pitkillä kävelylenkeillä kuunnellen samalla musiikkia, joskus lenkit kestivät parikin tuntia. Tykkäsin siitä tosi paljon. Aerobinen liikunta kotonakin musiikkia kuunnellen voi olla saman tyyppinen kokemus.
Minäkin tykkään metsäkävelyistä varsinkin keväällä ja kesällä, kuten 2. Ilman musiikkia tietysti.
Lihastreenistä en itse nauti, mutta teen sitä säännöllisesti, pelkällä tahdonvoimalla, kunnon ja terveyden takia. Aerobinen liikunta on minun mieleeni.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Pavlovin koirat. Vaatii hiukan sitkeyttä itseltä alkuun, mutta toimii. Valitse joku biisi mitä soitat aina kun lähdet liikkumaan, ja jonkin ajan päästä tuon biisin kuuleminen saa sut haluamaan lähtemään liikkumaan.
Kuntosalilla käyminen motivoi enemmän kuin muut lajit, jos oikeasti pyrkii nostamaan aina enemmän. Yleensä naiset käyvät viikoittain samana toistuvissa jumpissa sen sijaan että haastaisivat itseään. Minua motivoi, kun huomaan kehitystä. On mahtavaa olla yhtäkkiä vahvempi. Kunnon salitreeni vapailla painoilla näkyy melko pian myös vartalossa. Olen tehnyt kaikenlaisia jumppia, pyöräillyt, kävellyt, hölkännyt, uinut jne. Ainoa laji, joka on oikeasti alkanut inspiroida, on salitreeni. Muu on aina pakkopullaa.
ma tahto raiska suomminainen. Mikä ole paras ravvitolla raiska?
Innostuin kuntosalilla treenaamisesta. Sitä on nyt tullut harrastettua 4 vuotta. Treenatessa unohtaa arjen asiat ja käyn yleensä klo 21 jälkeen treenaamassa, jolloin salilla ei ole kuin pari muuta lisäksi, aika rauhaisaa. Kuntosalilla treenaamisessa olen tykännyt, kun tulokset näkyy selvästi suhteellisen nopeastikin. Se motivoi jatkamaan ja on ihanaa kun lihakset erottuu, vaikken ole mitenkään hysteerinen ruokavalion suhteen, syön aikalailla mitä mieli tekee.