Ensitreffit Alttarilla Official 2019

Vierailija kirjoitti:

Tuo kohtaus psykologin kohdalla oli kuin psykologian oppikirjasta parien kehonkielestä. Olli ja Katja istuivat kaukana toisistaa jäykkinä eikä katsekontaktia, puhumattakaan koskettamisesta ollut ollut paljoakaan. Oskari ja Heidi olivat lähempänä toisiaan ja katsoivat toisiaan paljon mutta kosketusta ei ollut niin paljon. Ville ja Anniina sen sijaan röhnöttivät osan ajasta luontevasti toistensa kainalossa, ja muutenkin oltiin paljon käsi kädessä.

Ei tarvitse kummoista koulutusta tajuta miten tämä korreloi parien liittojen tilan kanssa.

Plus että Olli puhui Katjasta Mariannalle kuin Katja ei olisi paikallakaan, "hän käyttäytyy tavalla X...", ei siis myös sanansa Katjalle kohdistaen. Muila pareilla oli enemmän kolmenkeskisen keskustelun henkeä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisten pitäisi halailla jatkuvasti? Nuo on olleet naimisissa vasta pari kolme päivää. He ovat toisilleen tuntemattomia. Mitä seuraavaksi? Paritteluako? Ollin nuttura ei ainakaan itseäni kiihota joten en antaisi Ollille ainakaan ensimmäiseen kuukauteen ja silloinhan ohjelma on jo ohi.

Kyllä. Uskon että jokainen yhdessä ohjelman jälkeen jatkanut pari on halaillut melkein heti ja harrastanut seksiäkin aika pian. Kyllä se vetovoima ja läheisyys korreloivat aivan suoraan toistensa kanssa.

Pari jolla on vaikea edes koskea toisiaan, ei tule äkkiä rakastumaan. Niin se vain menee.

Rakastuminen vaatii ihan sitä samaa suojauksen laskemista ja itsensä alttiiksi panemista jota myös  fyysinen läheisyys vaatii.

Vierailija kirjoitti:

Epäreilua laittaa eronnut ohjelmaan, koska se vaikuttaa hänen omaan kantokykyynsä eikä tilanne myöskään miellytä puolisoa.

Tuolla perusteella varmaankin Heidi ainut, joka ohjelmassa voisi olla? Eikö kaikilla muilla ole vakavia suhteita takana, useampiakin?

En ymmärrä miksi osa hirttäytyy niin tiukasti tuohon avioerosta ongelmana. Ihan yhtä tosissaan on varmaan ollut Anniina jossain vaiheessa kun on omakotitaloa kunnostanut (tuskin yksin tuota ostanut aikoinaan, todennäköisemmin lunastanut itselleen), varmasti  Villellä takana vakavia parisuhteita, eikä Oskarikaan ole ollut varmaankaan poikamies koko ikäänsä. Tässä oli vaihe, jolloin hyvin nuoret, jopa koulutetut/opiskelijat hyökkäsivät varsin nopeasti naimisiin, oli muoti enemmän kuin aiemmin. Ehkä nuo 90-luvun lamassa kasvaneita lapsia, halusivat perinteistä turvaa? Jos parikymppisenä asuu yhdessä 5-7 vuotta tai on saman ajan naimisissa, onko siinä oikeasti hirevästi eroa suhteen päättyessä, molemmissa tapauksissa tekee kipeää.

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeesti, kuka teistä Villen hohotusta puolustelevista kestäisi häntä puolisona, kaverina tai työkaverina?

Miltei joka asiasta hillitön ja joskus tuntuu, että loputon naurukohtaus. Ja vaimonsa myötäilee, uskon, että lisää omaa nauramistaan Villen myötä. Tuskin työpaikallaan asiakkaiden kanssa toimii noin. iloinen luonne on hyvä, mutta rajansa kaikella.

Esimerkiksi kun Ville sanoi mahdollisesta muutostaan Loimaalle "keskelle ei mitään", pyhkikuluneesta fraasista kauhea naurukohtaus.

Tai maissinsyönnistä, ei mitään sinällään yltiöhumoristista, mutta riemua riitti pitkään siitäkin.

Kiusaantuisin seurassa, jos mieheni koko ajan nauraisi kaksinkerroin ihan tavalliselle keskustelulle. Ja varmaan kiusaantuisivat ja tuskastuisivat myös muut seurueessa.

Kuten joku sanoi, pakonomaisen tyhjännauramisen ja myönteisen, luontevan huumorin välillä on eroa.

Ja olen itsekin puhelias ja kova nauramaan, mutta silti.

Tietääkseni Ville on paritettu Anniinalle, joten vain hänen mielipiteellä on merkitystä. Kenenkään muun meistä ei tarvitse miettiä Villen naurua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeesti, kuka teistä Villen hohotusta puolustelevista kestäisi häntä puolisona, kaverina tai työkaverina?

Miltei joka asiasta hillitön ja joskus tuntuu, että loputon naurukohtaus. Ja vaimonsa myötäilee, uskon, että lisää omaa nauramistaan Villen myötä. Tuskin työpaikallaan asiakkaiden kanssa toimii noin. iloinen luonne on hyvä, mutta rajansa kaikella.

Esimerkiksi kun Ville sanoi mahdollisesta muutostaan Loimaalle "keskelle ei mitään", pyhkikuluneesta fraasista kauhea naurukohtaus.

Tai maissinsyönnistä, ei mitään sinällään yltiöhumoristista, mutta riemua riitti pitkään siitäkin.

Kiusaantuisin seurassa, jos mieheni koko ajan nauraisi kaksinkerroin ihan tavalliselle keskustelulle. Ja varmaan kiusaantuisivat ja tuskastuisivat myös muut seurueessa.

Kuten joku sanoi, pakonomaisen tyhjännauramisen ja myönteisen, luontevan huumorin välillä on eroa.

Ja olen itsekin puhelias ja kova nauramaan, mutta silti.

Tietääkseni Ville on paritettu Anniinalle, joten vain hänen mielipiteellä on merkitystä. Kenenkään muun meistä ei tarvitse miettiä Villen naurua.

Kyllä, mutta muille sinkku miehille tiedoksi, että Anniina on ainoa joka tuota kestää.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisten pitäisi halailla jatkuvasti? Nuo on olleet naimisissa vasta pari kolme päivää. He ovat toisilleen tuntemattomia. Mitä seuraavaksi? Paritteluako? Ollin nuttura ei ainakaan itseäni kiihota joten en antaisi Ollille ainakaan ensimmäiseen kuukauteen ja silloinhan ohjelma on jo ohi.

Kyllä. Uskon että jokainen yhdessä ohjelman jälkeen jatkanut pari on halaillut melkein heti ja harrastanut seksiäkin aika pian. Kyllä se vetovoima ja läheisyys korreloivat aivan suoraan toistensa kanssa.

Pari jolla on vaikea edes koskea toisiaan, ei tule äkkiä rakastumaan. Niin se vain menee.

Rakastuminen vaatii ihan sitä samaa suojauksen laskemista ja itsensä alttiiksi panemista jota myös  fyysinen läheisyys vaatii.

Tämä hyvin muotoiltu. Jos mietitään viime kauden paria jotka tuskailivat suhteen kanssa, Vesaa ja Siniä, niin ongelmista huolimatta he olivat aika avoimen oloisia suhteessa läheisyyteen, näyttivät koskettelevan toisiaan ja päästivät toisen lähelle. Pelkkä läheisyys ei riitä, varmasti aiemman kauden Mikolla ja Hedillä sitä oli, mutta hurjat riidat joissa varmaankin iskettiin vyön alle muutti tilanteen heti. Siihen avoimuuteen, niin fyysiseen kuin henkiseen pitäisi saada mukaan voimakkaasti luottamus: uskallan olla paljas tuon ihmisen edessä. ja se luottamus tulee siitä ettei toinen vahingoita, ei käytä hyväksi toisen avoimuutta. Katja on tainnut sivallella niin ettei Olli uskalla kuin kaukaa hermostuneesti höpöttää, Heidi on arvaamattomuudellaan saanut Oskarin kilpikonnapuolustukseen, ainoastaan Anniina ja Ville ovat kyenneet olemaan toisillensa luotettavat kumppanit jolloin se avoimuus, niin henkinen kuin fyysinen on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisten pitäisi halailla jatkuvasti? Nuo on olleet naimisissa vasta pari kolme päivää. He ovat toisilleen tuntemattomia. Mitä seuraavaksi? Paritteluako? Ollin nuttura ei ainakaan itseäni kiihota joten en antaisi Ollille ainakaan ensimmäiseen kuukauteen ja silloinhan ohjelma on jo ohi.

Kyllä. Uskon että jokainen yhdessä ohjelman jälkeen jatkanut pari on halaillut melkein heti ja harrastanut seksiäkin aika pian. Kyllä se vetovoima ja läheisyys korreloivat aivan suoraan toistensa kanssa.

Pari jolla on vaikea edes koskea toisiaan, ei tule äkkiä rakastumaan. Niin se vain menee.

Rakastuminen vaatii ihan sitä samaa suojauksen laskemista ja itsensä alttiiksi panemista jota myös  fyysinen läheisyys vaatii.

Toisaalta on sellainenkin kuin seksiaddiktio. En tiedä onko sellaisella henkilöllä muurit kovin alhaalla, jos trauman takia käyttäytyy pakkomielteisesti?

Veikkaus siitä Villen hohotuksesta on, että on jotain kamerajännitystä, koska parilla selkeästi synkkaa parhaiten.

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeesti, kuka teistä Villen hohotusta puolustelevista kestäisi häntä puolisona, kaverina tai työkaverina?

Miltei joka asiasta hillitön ja joskus tuntuu, että loputon naurukohtaus. Ja vaimonsa myötäilee, uskon, että lisää omaa nauramistaan Villen myötä. Tuskin työpaikallaan asiakkaiden kanssa toimii noin. iloinen luonne on hyvä, mutta rajansa kaikella.

Esimerkiksi kun Ville sanoi mahdollisesta muutostaan Loimaalle "keskelle ei mitään", pyhkikuluneesta fraasista kauhea naurukohtaus.

Tai maissinsyönnistä, ei mitään sinällään yltiöhumoristista, mutta riemua riitti pitkään siitäkin.

Kiusaantuisin seurassa, jos mieheni koko ajan nauraisi kaksinkerroin ihan tavalliselle keskustelulle. Ja varmaan kiusaantuisivat ja tuskastuisivat myös muut seurueessa.

Kuten joku sanoi, pakonomaisen tyhjännauramisen ja myönteisen, luontevan huumorin välillä on eroa.

Ja olen itsekin puhelias ja kova nauramaan, mutta silti.

Muistakaa nyt hyvät ihmiset, että näemme sen mitä tuotantoyhtiö haluaa meidän näkevän. Pareista on useampia tunteja materiaalia, siitä leikataan sopivia paloja ja laitetaan epäkronologiseen järjestykseen. Varmaan tarvitsee miettiä ohjeman tasapainottamista. Jos kaksi paria mököttää ja tunnelma on kehno, laitetaan yhdeltä parilta vastavuoroisesti ne hillittömimmät hekotuskohtaukset. Emme tunne ketään noista ihmisistä emmekä opi tuntemaan klippien avulla, lähinnä peilaamme näkemäämme itseemme ja omiin kokemuksiin.

Hmm, itse ihastun seksuaalisessa mielessä aika helposti. Ja monentyyppisiin miehiin, eli minulla ei sinänsä ole mitään kriteerejä että täytyy olla raamikas, tai jotain muuta.

Mutta tuo Olli, hän on kyllä vahvasti poikkeus. En ikimaailmassa haluaisi pelkän fyysisen mielikuvan perusteella koskea häneen. Tämän sanoin ihan ääneenkin jo heti, kun tyyppejä esiteltiin avausjaksossa. Saati nyt, kun on nähnyt tuota jankutusta, epävarmuutta ja ripustautuvaa luonnetta.

Eli pointtini, tuo ihmistyyppi on aika vahvasti jokotai. Joko viehätyt tai sitten et. Hän ei ole mikään peruspetteri, vaan hyvin persoonalliset piirteet, olemus jne. Ja jos Katjalle ei iske, niin ei voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisten pitäisi halailla jatkuvasti? Nuo on olleet naimisissa vasta pari kolme päivää. He ovat toisilleen tuntemattomia. Mitä seuraavaksi? Paritteluako? Ollin nuttura ei ainakaan itseäni kiihota joten en antaisi Ollille ainakaan ensimmäiseen kuukauteen ja silloinhan ohjelma on jo ohi.

Kyllä. Uskon että jokainen yhdessä ohjelman jälkeen jatkanut pari on halaillut melkein heti ja harrastanut seksiäkin aika pian. Kyllä se vetovoima ja läheisyys korreloivat aivan suoraan toistensa kanssa.

Pari jolla on vaikea edes koskea toisiaan, ei tule äkkiä rakastumaan. Niin se vain menee.

Rakastuminen vaatii ihan sitä samaa suojauksen laskemista ja itsensä alttiiksi panemista jota myös  fyysinen läheisyys vaatii.

Toisaalta on sellainenkin kuin seksiaddiktio. En tiedä onko sellaisella henkilöllä muurit kovin alhaalla, jos trauman takia käyttäytyy pakkomielteisesti?

Veikkaus siitä Villen hohotuksesta on, että on jotain kamerajännitystä, koska parilla selkeästi synkkaa parhaiten.

Addiktio on sairaus eikä edusta normaalia käytöstä. Kyllä läheisyys, seksi, luottamus ja rakastuminen menevät aika lailla käsi kädessä suurimmalla osalla ihmisistä. Ilman yhtä ei ole yleensä muitakaan ainakaan yhtään pidemmälllä tähtäimellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin uusimman ilmaisen jakson.

Oskari puhui Mariannan luona mielestäni tosi kivasti, avoimesti ja pehmeästi, tuntemuksistaan ja siitä kuinka välillä Heidin arvaamattomuus aiheuttaa hänelle pelkotiloja. Sanoi vielä että vaikka se ei välttämättä ulospäin näy, niin sisäisesti hän kuitenkin kokee näin. Heidi vaikutti puolestaan reagoivan tähän kommenttiin pelolla, ikään kuin hänellä olisi aiempia huonoja kokemuksia ja olisi ahdistunut siitä, että taas kävisi samoin kuin aiemmin. Voi kun hän pystyisi suhteuttamaan tuon kommentin niin, että ei menisi ihan pois tolaltaan! Oskari ei yhtään vaikuta siltä että olisi luovuttamassa, vaan mielestäni heidän kemiansa ja persoonansa toimivat tosi hyvin yhteen ja uskon Oskarin itse asiassa tykkäävän ja nauttivankin tuosta Heidin jossain määrin lapsekkaasta elämänasenteesta. Ehkä selfieitä voisi ottaa vähemmän, mutta noin yleisesti ottaen. Tosi hyvän oloinen pari, tarvittaisiin vain riittävän monta kokemusta siitä että toiseen voi ihan oikeasti luottaa. Heidikin puhuu tunteistaan kivan avoimesti. Kun hän vain osaisi olla ripustautumatta liikaa! Toivon kovasti, että asiantuntijat auttaisivat parhaansa mukaan. Itse asiassa harmittaa sekä tämän parin että Katjan ja Ollin kohdalla, että asiantuntijat tulivat vasta näin myöhään mukaan.Katjalla ja Ollilla perusongelma on se, että he eivät vain sovi yhteen. Olli on aivan ihana mies ja ihminen monella tavalla - pidän hänen pehmeydestään ja feminiinisistä puolistaan, ja kyvystään pukea tunteitaan sanoiksi. Mutta Katja jää näistä ihanuuksista nyt aivan osattomaksi, kun Olli ei saa itsestään todellista persoonaansa irti saatuaan Katjalta tätä paljon puhuttua "kritiikkiä" (joka ei ole todellakaan niin pahaa, että siitä kuka tahansa loukkaantuisi, mutta ymmärrän hyvin miksi joku - esim. Olli - voi loukkaantua). Sellainen piirre miehessä (/ihmisessä), että tämä on sinut itsensä kanssa ja uskaltaa antaa itsestään heillekin jotka nyrpistelevät nenäänsä ja ovat lukossa itsensä kanssa, on itselleni ehkä tärkein yksittäinen vetovoimaa synnyttävä tekijä. Jos kuvittelen itseni Katjan asemaan, niin minullekin olisi tullut valtava pettymys hääpäivänä siitä, että Ollilla ei tätä yhtä ominaisuutta ole, ja se olisi vaikuttanut välejä viilentävästi. Se on kuitenkin asia, jota ei ihan hetkessä muuteta, eli jos jäisin liittoon tällaisen ihmisen kanssa, minun olisi hyväksyttävä se tosiasia että puolisoni on sellainen ehkä loppuelämänsä, ja tämä olisi minulle kyllä tosi vaikeaa. Olli sopisi valtavan hyvin kumppaniksi monenlaisille naisille, mutta ikävä kyllä ei Katjan kaltaiselle. 

Ei kyllä noin feminiininen mies kuten Olli kaikenlaisia naisia innosta. Suomessa ihmeellisen feminiinisiä ”miehiä” muutenkin, jos vaikka vertaa Keski-Eurooppaan.

Kannattanee miettiä, mikä täkäläisessä kasvatuksessa on sellaista, joka tekee miehistä tavallista feminiinisempiä. Tuskin se geeneistä tulee vaan ympäristöstä.

Kertoisitko, millä tavalla Olli on feminiininen, kun itselläni on vaikea nähdä hänessä feminiinisyyttä sillä tavalla kuin itse asian ymmärrän, mutta jos sinulle miehisyyttä edustaa vain joku cannonball-tyyppi, niin toki sivistynyt Olli on sellaisesta aika kaukana.

T. Mies

Olen eri vastaaja.

Mun mielestä Ollin luonteessa pitäisi olla enemmän jämäkkyyttä ja ajattelee liian tunteellisesti mieheksi. Omaan makuuni siis, ei minulla ole Ollia mitään vastaan.

Olen itse aika herkkä ja pohdiskelen asioita, tykkään kun oma mies suhtautuu asioihin niin tyynesti eikä stressaa turhia.

Tarvitsen miehen joka on varma, se luo minulle turvallisen tunteen. Enkä tarkoita mitään ääripäätä, vaan terveessä mielessä.

Tällä minun logiikkalla toki voisi heidän olettaa olevan hyvä mätsi, mutta Katjaa se tuntuu häiritsevän.

En itsekään ole sitä mieltä, että Olli on erityisen feminiininen. Hän on vain pohdiskelevaa miestyyppiä. Naiset toki keskimäärin analysoivat enemmän ihmissuhdeasioita, mutta mielestäni tällainen analysointi on miehessä vain positiivinen piirre. Tätähän naiset aina peräänkuuluttavat, että asioista puhuttaisiin. Nyt kun on mies, joka sitten oikeasti keskustelee asioista niiden oikeilla nimillä, niin täällä kritisoidaan??? ""Liian tunteellinen"....hohhoijaa. Oma mieheni on erittäin keskustelutaitoinen ja tunteellinen kuten Ollikin. Hänen ei todellakaan tarvitse todistella miehisyyttään millään äijäilymeiningeillä.  Miehisyyttä kun löytyy muutenkin ihan tarpeeksi. 

Minä olin kerran suhteessa miehen kanssa, joka oli hyvin jämäkkä ja aktiivinen, mutta samalla myös hyvin feminiininen - paljon enemmän kuin Olli. Vastapainona hänessä oli myös maskuliinisia puolia, mutta ei sellaista mitä nykyään tykätään kutsua toksiseksi maskuliinisuudeksi. Pidin hänestä todella, todella paljon. Suhde valitettavasti päättyi myöhemmin muista syistä, mutta nämä tässä kertomani asiat saivat minut yrittämään mahdollisimman täysillä ja näkemään vaivaa suhteen onnistumisen eteen, koska oli vain niin ihanaa olla tuollaisen miehen kanssa.

Hän puhui avoimesti tunteistaan, niin myönteisistä kuin kielteisistä, oli seksissä häpeämätön mutta hyvin välittävä ja empaattinen (sai minut tällä kuumemmaksi kuin ikinä olen voinut kuvitellakaan), harrasti niin latinotansseja kuin nikkarointiakin, oli aidosti kiinnostunut minusta ja ajatuksistani, eikä häiriintynyt jos olin sitä mieltä että joku hänen vitsinsä oli huono tai vaateyhdistelmänsä tyylitön, tai muuta tällaista. Kun tapasimme, hän alkoi meistä ensimmäisenä ihastua ja uskoa suhteeseemme, kun itse vielä emmin. Pystyin olemaan täysin rehellinen empimisestäni ja jatkoimme silti tapailua, koska hän loi minulle niin turvallisen ja vapaan ilmapiirin. Tiesin, ettei hän romahda jos en häneen ihastukaan ja haluan jäädä vain kaveriksi. Hän ei painostanut yhtään, mutta ilmaisi silti aktiivisesti kuinka paljon ihailee minua ja pitää persoonallisuudestani jne. En suorastaan voinut olla ihastumatta häneen lopulta. :D

Mielestäni Ollin ja Katjan tarina olisi voinut mennä ihan toisin, jos Olli olisi samaan tapaan riippumaton ja itsevarma, omiin tunteisiinsa luottava ja niitä avoimesti ilmaiseva. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisten pitäisi halailla jatkuvasti? Nuo on olleet naimisissa vasta pari kolme päivää. He ovat toisilleen tuntemattomia. Mitä seuraavaksi? Paritteluako? Ollin nuttura ei ainakaan itseäni kiihota joten en antaisi Ollille ainakaan ensimmäiseen kuukauteen ja silloinhan ohjelma on jo ohi.

Kiitos päivän nauruista! Ollin nuttura ei kiihota, voin myös allekirjoittaa tuon.

Miesnuttura nyt on vaan kuin kouvolatukka tai siili naisella. Se on turn off isolle osalle vastakkaista sukupuolta. Toki jokaisella on oikeus haluamaansa tyyliin, mutta sillä on vaikutuksensa. 

Kauhee ku noi tyypit joutuvat teeskentelemään ja feikkaamaan kameroiden ja formaatin vuoksi. Sekä Katja että Heidi sanoisivat, jos olisivat rehellisiä: "Ei kiinnosta pätkän vertaa! Yököttää koko äijä!" Eihän Heidillä ja Oskarilla ole mitään suhdehommaa enää. Eivät edes koskeneet toisiaan. Pussauskoppia Lintsillä ei lasketa. Katja on ihan jäätävän veemäinen, kun syyttää tilanteesta Ollia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisten pitäisi halailla jatkuvasti? Nuo on olleet naimisissa vasta pari kolme päivää. He ovat toisilleen tuntemattomia. Mitä seuraavaksi? Paritteluako? Ollin nuttura ei ainakaan itseäni kiihota joten en antaisi Ollille ainakaan ensimmäiseen kuukauteen ja silloinhan ohjelma on jo ohi.

Kiitos päivän nauruista! Ollin nuttura ei kiihota, voin myös allekirjoittaa tuon.

Miesnuttura nyt on vaan kuin kouvolatukka tai siili naisella. Se on turn off isolle osalle vastakkaista sukupuolta. Toki jokaisella on oikeus haluamaansa tyyliin, mutta sillä on vaikutuksensa. 

Minulle nutturat miehillä ovat täysin ok, mutta Ollin tyylistä kokonaisuudessaan en tykkää. Hänen olemuksestaan tulee jollakin lailla Lenin mieleen (varmaan nuo viikset+parta vaikuttaa asiaan), ja se herätti minulle välittömästi vaikutelman sellaisesta äärivasemmistolaisesta asenteesta, josta en pidä ihmisissä. Eli siitä että muut ihmiset ja maailma ovat minulle velkaa, eikä itselläni ole vastuuta siitä miten pärjään elämässäni (ja vaikka sitten parisuhteessani). HUOM, en tiedä Ollin poliittisesta suuntautumisesta mitään, eikä se ole olennaistakaan. Tarkoitan, että hänen tyylinsä ja olemuksensa herättävät minussa tällaisia mielleyhtymiä.

Kun Olli vaikuttaa vielä aika ripustautuvalta ja marttyyrihenkiseltä ihmisenä, niin nämä mielikuvat saavat vahvistusta ja kokonaisvaikutelmasta muodostuu sellainen, että en voisi ajatella yrittäväni parisuhdetta.

Tämä on siis vain minun mielipiteeni. Tajuan että osalle ihmisistä ripustautuminen jne. ei ole välttämättä kovin kielteinen asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin uusimman ilmaisen jakson.

Oskari puhui Mariannan luona mielestäni tosi kivasti, avoimesti ja pehmeästi, tuntemuksistaan ja siitä kuinka välillä Heidin arvaamattomuus aiheuttaa hänelle pelkotiloja. Sanoi vielä että vaikka se ei välttämättä ulospäin näy, niin sisäisesti hän kuitenkin kokee näin. Heidi vaikutti puolestaan reagoivan tähän kommenttiin pelolla, ikään kuin hänellä olisi aiempia huonoja kokemuksia ja olisi ahdistunut siitä, että taas kävisi samoin kuin aiemmin. Voi kun hän pystyisi suhteuttamaan tuon kommentin niin, että ei menisi ihan pois tolaltaan! Oskari ei yhtään vaikuta siltä että olisi luovuttamassa, vaan mielestäni heidän kemiansa ja persoonansa toimivat tosi hyvin yhteen ja uskon Oskarin itse asiassa tykkäävän ja nauttivankin tuosta Heidin jossain määrin lapsekkaasta elämänasenteesta. Ehkä selfieitä voisi ottaa vähemmän, mutta noin yleisesti ottaen. Tosi hyvän oloinen pari, tarvittaisiin vain riittävän monta kokemusta siitä että toiseen voi ihan oikeasti luottaa. Heidikin puhuu tunteistaan kivan avoimesti. Kun hän vain osaisi olla ripustautumatta liikaa! Toivon kovasti, että asiantuntijat auttaisivat parhaansa mukaan. Itse asiassa harmittaa sekä tämän parin että Katjan ja Ollin kohdalla, että asiantuntijat tulivat vasta näin myöhään mukaan.Katjalla ja Ollilla perusongelma on se, että he eivät vain sovi yhteen. Olli on aivan ihana mies ja ihminen monella tavalla - pidän hänen pehmeydestään ja feminiinisistä puolistaan, ja kyvystään pukea tunteitaan sanoiksi. Mutta Katja jää näistä ihanuuksista nyt aivan osattomaksi, kun Olli ei saa itsestään todellista persoonaansa irti saatuaan Katjalta tätä paljon puhuttua "kritiikkiä" (joka ei ole todellakaan niin pahaa, että siitä kuka tahansa loukkaantuisi, mutta ymmärrän hyvin miksi joku - esim. Olli - voi loukkaantua). Sellainen piirre miehessä (/ihmisessä), että tämä on sinut itsensä kanssa ja uskaltaa antaa itsestään heillekin jotka nyrpistelevät nenäänsä ja ovat lukossa itsensä kanssa, on itselleni ehkä tärkein yksittäinen vetovoimaa synnyttävä tekijä. Jos kuvittelen itseni Katjan asemaan, niin minullekin olisi tullut valtava pettymys hääpäivänä siitä, että Ollilla ei tätä yhtä ominaisuutta ole, ja se olisi vaikuttanut välejä viilentävästi. Se on kuitenkin asia, jota ei ihan hetkessä muuteta, eli jos jäisin liittoon tällaisen ihmisen kanssa, minun olisi hyväksyttävä se tosiasia että puolisoni on sellainen ehkä loppuelämänsä, ja tämä olisi minulle kyllä tosi vaikeaa. Olli sopisi valtavan hyvin kumppaniksi monenlaisille naisille, mutta ikävä kyllä ei Katjan kaltaiselle. 

Ei kyllä noin feminiininen mies kuten Olli kaikenlaisia naisia innosta. Suomessa ihmeellisen feminiinisiä ”miehiä” muutenkin, jos vaikka vertaa Keski-Eurooppaan.

Kannattanee miettiä, mikä täkäläisessä kasvatuksessa on sellaista, joka tekee miehistä tavallista feminiinisempiä. Tuskin se geeneistä tulee vaan ympäristöstä.

Kertoisitko, millä tavalla Olli on feminiininen, kun itselläni on vaikea nähdä hänessä feminiinisyyttä sillä tavalla kuin itse asian ymmärrän, mutta jos sinulle miehisyyttä edustaa vain joku cannonball-tyyppi, niin toki sivistynyt Olli on sellaisesta aika kaukana.

T. Mies

Olen eri vastaaja.

Mun mielestä Ollin luonteessa pitäisi olla enemmän jämäkkyyttä ja ajattelee liian tunteellisesti mieheksi. Omaan makuuni siis, ei minulla ole Ollia mitään vastaan.

Olen itse aika herkkä ja pohdiskelen asioita, tykkään kun oma mies suhtautuu asioihin niin tyynesti eikä stressaa turhia.

Tarvitsen miehen joka on varma, se luo minulle turvallisen tunteen. Enkä tarkoita mitään ääripäätä, vaan terveessä mielessä.

Tällä minun logiikkalla toki voisi heidän olettaa olevan hyvä mätsi, mutta Katjaa se tuntuu häiritsevän.

En itsekään ole sitä mieltä, että Olli on erityisen feminiininen. Hän on vain pohdiskelevaa miestyyppiä. Naiset toki keskimäärin analysoivat enemmän ihmissuhdeasioita, mutta mielestäni tällainen analysointi on miehessä vain positiivinen piirre. Tätähän naiset aina peräänkuuluttavat, että asioista puhuttaisiin. Nyt kun on mies, joka sitten oikeasti keskustelee asioista niiden oikeilla nimillä, niin täällä kritisoidaan??? ""Liian tunteellinen"....hohhoijaa. Oma mieheni on erittäin keskustelutaitoinen ja tunteellinen kuten Ollikin. Hänen ei todellakaan tarvitse todistella miehisyyttään millään äijäilymeiningeillä.  Miehisyyttä kun löytyy muutenkin ihan tarpeeksi. 

Minä olin kerran suhteessa miehen kanssa, joka oli hyvin jämäkkä ja aktiivinen, mutta samalla myös hyvin feminiininen - paljon enemmän kuin Olli. Vastapainona hänessä oli myös maskuliinisia puolia, mutta ei sellaista mitä nykyään tykätään kutsua toksiseksi maskuliinisuudeksi. Pidin hänestä todella, todella paljon. Suhde valitettavasti päättyi myöhemmin muista syistä, mutta nämä tässä kertomani asiat saivat minut yrittämään mahdollisimman täysillä ja näkemään vaivaa suhteen onnistumisen eteen, koska oli vain niin ihanaa olla tuollaisen miehen kanssa.

Hän puhui avoimesti tunteistaan, niin myönteisistä kuin kielteisistä, oli seksissä häpeämätön mutta hyvin välittävä ja empaattinen (sai minut tällä kuumemmaksi kuin ikinä olen voinut kuvitellakaan), harrasti niin latinotansseja kuin nikkarointiakin, oli aidosti kiinnostunut minusta ja ajatuksistani, eikä häiriintynyt jos olin sitä mieltä että joku hänen vitsinsä oli huono tai vaateyhdistelmänsä tyylitön, tai muuta tällaista. Kun tapasimme, hän alkoi meistä ensimmäisenä ihastua ja uskoa suhteeseemme, kun itse vielä emmin. Pystyin olemaan täysin rehellinen empimisestäni ja jatkoimme silti tapailua, koska hän loi minulle niin turvallisen ja vapaan ilmapiirin. Tiesin, ettei hän romahda jos en häneen ihastukaan ja haluan jäädä vain kaveriksi. Hän ei painostanut yhtään, mutta ilmaisi silti aktiivisesti kuinka paljon ihailee minua ja pitää persoonallisuudestani jne. En suorastaan voinut olla ihastumatta häneen lopulta. :D

Mielestäni Ollin ja Katjan tarina olisi voinut mennä ihan toisin, jos Olli olisi samaan tapaan riippumaton ja itsevarma, omiin tunteisiinsa luottava ja niitä avoimesti ilmaiseva. 

No toiset eivät vain pysty olemaan täysin tunnekylmiä ja välittämättä siitä, että toinen vain aukoo päätään, vidduilee ja jyrää jääpuikkona yli. Ideana oli kuitenkin löytää rakkautta eikä halveksuntaa ja täydellistä yhteistyökyvyttömyyttä. Vähemmästäkin pistää harmittamaan.

Sille ei mitään voi jos ei natsaa mutta jokaisen pitäisi pystyä käyttäytymään kunnioittavasti ja aikuismaisesti.

Ei tämä mies ollut tunnekylmää nähnytkään, päin vastoin! Hän oli hyvin vahvasti tunteva ja ilmaisi tunteitaan avoimesti. Mutta hänellä oli myös niin terve itseluottamus, että pikkuasiat eivät sitä horjuttaneet mihinkään suuntaan. Hän oli myös rehellinen minun suuntaani samalla tavalla kuin minä hänen suuntaansa, mikä tuntui minusta ihanalta, koska sehän on luottamuksen osoitus. Osasimme molemmat asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiinsa, eli mistään kauppakassin väristä ei tosiaan tullut kummallekaan mielipahaa, vaikka toinen siitä eriävän mielipiteensä kertoikin. 

Täällä valitetaan että Olli analysoi liikaa. Joo, hän höpöttää Katjan seurassa hermostuneesti, vertailee ja puhuu ääneen haastavasti omista preferensseistään, mutta tuo kahden kesken tapahtuva analysointi on mielestäni vain heidän huonoista kemioistaan (ja Katjan jääkylmästä asenteesta) johtuvaa.

On kuitenkin mielestäni tuotantoyhtiön (ja Katjan?) vika, että Ollista piirtyy tuollainen yltiöanalysoiva kuva, sillä parista ei muuten olisi mitään materiaalia näytettäväksi! Muiden parien höpöttämisiä yksin kameralle ei näytetä lähes lainkaan, koska heistä löytyy muutakin:arkea, keskusteluja, riitoja... Katja tuskin käy Ollin luona muutoin kuin kameroiden aikaan eikä heillä satavarmasti ole yhteistä arkea, joten ohjelma on heidän osaltaan täytettävä erilaisilla kysymyslistoilla ja yksin puheluilla. Toisin sanoen Ollista nähdään lähinnä analysointia, koska muuta ei ole suhteesta johtuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisten pitäisi halailla jatkuvasti? Nuo on olleet naimisissa vasta pari kolme päivää. He ovat toisilleen tuntemattomia. Mitä seuraavaksi? Paritteluako? Ollin nuttura ei ainakaan itseäni kiihota joten en antaisi Ollille ainakaan ensimmäiseen kuukauteen ja silloinhan ohjelma on jo ohi.

Kiitos päivän nauruista! Ollin nuttura ei kiihota, voin myös allekirjoittaa tuon.

Miesnuttura nyt on vaan kuin kouvolatukka tai siili naisella. Se on turn off isolle osalle vastakkaista sukupuolta. Toki jokaisella on oikeus haluamaansa tyyliin, mutta sillä on vaikutuksensa. 

Minulle nutturat miehillä ovat täysin ok, mutta Ollin tyylistä kokonaisuudessaan en tykkää. Hänen olemuksestaan tulee jollakin lailla Lenin mieleen (varmaan nuo viikset+parta vaikuttaa asiaan), ja se herätti minulle välittömästi vaikutelman sellaisesta äärivasemmistolaisesta asenteesta, josta en pidä ihmisissä. Eli siitä että muut ihmiset ja maailma ovat minulle velkaa, eikä itselläni ole vastuuta siitä miten pärjään elämässäni (ja vaikka sitten parisuhteessani). HUOM, en tiedä Ollin poliittisesta suuntautumisesta mitään, eikä se ole olennaistakaan. Tarkoitan, että hänen tyylinsä ja olemuksensa herättävät minussa tällaisia mielleyhtymiä.

Kun Olli vaikuttaa vielä aika ripustautuvalta ja marttyyrihenkiseltä ihmisenä, niin nämä mielikuvat saavat vahvistusta ja kokonaisvaikutelmasta muodostuu sellainen, että en voisi ajatella yrittäväni parisuhdetta.

Tämä on siis vain minun mielipiteeni. Tajuan että osalle ihmisistä ripustautuminen jne. ei ole välttämättä kovin kielteinen asia.

Selvästikin joillekin normaali tunne-elämä ja esim tähän ohjelmaan kuuluva rakkauden moodilla eläminen on "ripustautumista". Ehkä toisille sitten kylmyys, etäisyyden pitäminen ja kyvyttömyys näyttää muita kuin toista väheksyviä tunteita, on "normaalimpaa".

Onko se Katja itse linjoilla joka on nyt kirjoittanut useamman tällaisen pitkän tarinan? Kaikissa juoni, että "kiusatussa"/ kaltoin kohdellussa on vika, koska hän on "heikko".

En ole Katja ja sinä ymmärrät juttuni kyllä aika pahasti pieleen. Tuo lihavoitu on omaa tulkintaasi eikä sillä ole oikeastaan mitään tekemistä sen kanssa, mitä lainaamassasi tekstissä sanoin. Ihan kuin ajattelisit, että on vain kaksi vaihtoehtoista toimintatapaa: tylyttäminen ja uhriutuminen. Ja jos minä kritisoin jälkimmäistä, sen täytyy tarkoittaa että kannatan ensin mainittua.

Heikkoutta on meissä kaikissa, ja sen näyttäminen on hyvä juttu (en haluaisi miestä joka ei pysty näyttämään heikkouttaan), mutta ripustautuminen on sitten jo eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt, että miksi Olli ei yritä saada Katjaa ihastumaan itseensä. Eli kehuisi Katjaa, yrittäisi ottaa kosketuskontaktia, juttelisi mukavia kevyitä asioita (politiikka, elokuvat Ym.) Olisi mukava ja vanhanaikaisesti sanottuna ”kosiskelisi” Katjaa. Yrittäisi saada Katjan rentoutumaan.

Ei välittäisi yhtään Katjan kommenteista.

Nyt näyttää tavallaan, että Olli vain haluaa, että Katja haukkuisi häntä ja kertoisi, mihin Katja on pettynyt. Olli haluaa olla marttyyri.

Nyt hän kiukuttelee, että Katja ei tykkää hänestä tarpeeksi. Ja analysoi ja arvostelee Katjan luonnetta.

No mulle ainakin on tullut Ollista sellainen olo, että hän ikäänkuin ajattelisi, että tässä kun heidät on laitettu naimisiin, niin molempien vastuulla on ihastuttaa itsensä siihen toiseen. Eli Ollin tehtävä on itse ihastua Katjaan ja Katjan tehtävä (kun kerran Katja tällaiseen sokkoliittoon halusi) on ihastuttaa itse itsensä Olliin. Eikä niin kuin perinteisessä deittailussa, että molemmat yrittää saada toisen ihastumaan. Ihan kuin Olli ajattelisi, että tällaisessa formaatissa ei TARVITSE KOSISKELLA kun kerran ollaan jo naimisissa ja puoliso kerran halusi tuntemattoman kanssa naimisiin. Ehkäpä Olli ei edes osaa kosiskella? Kaikki ei osaa. Ja Katja taas odottaa mieheltä, että mies kosiskelisi (kuten kaikki naiset odottaa, jos haluaa suhteen syntyvän).

Tässäkin se nyt näkee, että loppujen lopuksi sukupuoliroolien avaamisen estävät naiset eivätkä miehet. Tässäkin keskustelussa jatkuvasti kerrotaan, millainen miehen tulee olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisten pitäisi halailla jatkuvasti? Nuo on olleet naimisissa vasta pari kolme päivää. He ovat toisilleen tuntemattomia. Mitä seuraavaksi? Paritteluako? Ollin nuttura ei ainakaan itseäni kiihota joten en antaisi Ollille ainakaan ensimmäiseen kuukauteen ja silloinhan ohjelma on jo ohi.

Kiitos päivän nauruista! Ollin nuttura ei kiihota, voin myös allekirjoittaa tuon.

Miesnuttura nyt on vaan kuin kouvolatukka tai siili naisella. Se on turn off isolle osalle vastakkaista sukupuolta. Toki jokaisella on oikeus haluamaansa tyyliin, mutta sillä on vaikutuksensa. 

Minulle nutturat miehillä ovat täysin ok, mutta Ollin tyylistä kokonaisuudessaan en tykkää. Hänen olemuksestaan tulee jollakin lailla Lenin mieleen (varmaan nuo viikset+parta vaikuttaa asiaan), ja se herätti minulle välittömästi vaikutelman sellaisesta äärivasemmistolaisesta asenteesta, josta en pidä ihmisissä. Eli siitä että muut ihmiset ja maailma ovat minulle velkaa, eikä itselläni ole vastuuta siitä miten pärjään elämässäni (ja vaikka sitten parisuhteessani). HUOM, en tiedä Ollin poliittisesta suuntautumisesta mitään, eikä se ole olennaistakaan. Tarkoitan, että hänen tyylinsä ja olemuksensa herättävät minussa tällaisia mielleyhtymiä.

Kun Olli vaikuttaa vielä aika ripustautuvalta ja marttyyrihenkiseltä ihmisenä, niin nämä mielikuvat saavat vahvistusta ja kokonaisvaikutelmasta muodostuu sellainen, että en voisi ajatella yrittäväni parisuhdetta.

Tämä on siis vain minun mielipiteeni. Tajuan että osalle ihmisistä ripustautuminen jne. ei ole välttämättä kovin kielteinen asia.

Selvästikin joillekin normaali tunne-elämä ja esim tähän ohjelmaan kuuluva rakkauden moodilla eläminen on "ripustautumista". Ehkä toisille sitten kylmyys, etäisyyden pitäminen ja kyvyttömyys näyttää muita kuin toista väheksyviä tunteita, on "normaalimpaa".

Onko se Katja itse linjoilla joka on nyt kirjoittanut useamman tällaisen pitkän tarinan? Kaikissa juoni, että "kiusatussa"/ kaltoin kohdellussa on vika, koska hän on "heikko".

En ole Katja ja sinä ymmärrät juttuni kyllä aika pahasti pieleen. Tuo lihavoitu on omaa tulkintaasi eikä sillä ole oikeastaan mitään tekemistä sen kanssa, mitä lainaamassasi tekstissä sanoin. Ihan kuin ajattelisit, että on vain kaksi vaihtoehtoista toimintatapaa: tylyttäminen ja uhriutuminen. Ja jos minä kritisoin jälkimmäistä, sen täytyy tarkoittaa että kannatan ensin mainittua.

Heikkoutta on meissä kaikissa, ja sen näyttäminen on hyvä juttu (en haluaisi miestä joka ei pysty näyttämään heikkouttaan), mutta ripustautuminen on sitten jo eri asia.

Höpöhöpö, mitä sä nyt oikeasti tiedät kenenkään ripustautumisesta, marttyyriudesta tai uhriutumisesta yhtään mitään.

Minusta tuossa Olli käyttäytyy ihan normaalisti ottaen huomioon, että toinen on dissannut ja haukkunut häntä. Kyllä ikävästä kohtelusta tulee ikävä mieli. Sinä tulkitset mielen harmituksen "ripustautumiseksi", "marttyyriudeksi" tai "uhriutumiseksi". Kertoo enemmän sinusta kuin kenestäkään muusta. Paljon pinnallista vahvuuspuhetta.