Lue keskustelun säännöt.
Ensitreffit Alttarilla Official 2019
Kommentit (7445)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka Katjasta onkin viimeisimpien jaksojen myötä tullut todella ärsyttävä vaikutelma, varsinkin kun ei itsekään ole mikään kummoinen saalis tai en ainakaan osaa olettaa että olisi mikään miesmagneetti.
Niin ei kyllä itseänikään oikein sytytä Ollin tyylinen mies, enkä nyt tarkoita erityisemmin ulkonäköä vaan sitä tapaa miten hän on ja puhuu, niin siitä puuttuu tietty miehekkyys ihan kokonaan. Ja semmoinen "tätitärkeilevä" tulee enemmänkin esiin :D Toisaalta tuon tyyliset miehet on nykyään tosi yleisiä.
Mutta jos olisin itse Katjan asemassa, niin ihan hyvin Ollin kanssa varmaankin tulisi toimeen ja voisi oppia asioita itsestään jos yrittäisi antaa mahdollisuuden.
Minä taas näen, että Olli joutui tuollaiseen rooliin vähän tahtomattaan. Joutuu vetämään toiselle jotain ilmaisutaidon kurssia ja yrittää parhaansa mukaan innostaa toista avautumaan. Joutui omassa parisuhteessaan myös opettajaksi, kun toinen ei osaa kommunikoida tai tehdä oikein mitään muutakaan. Dynamiikka olisi ihan erilaista, jos vastapuolelta irtoaisi samantasoista juttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka Katjasta onkin viimeisimpien jaksojen myötä tullut todella ärsyttävä vaikutelma, varsinkin kun ei itsekään ole mikään kummoinen saalis tai en ainakaan osaa olettaa että olisi mikään miesmagneetti.
Niin ei kyllä itseänikään oikein sytytä Ollin tyylinen mies, enkä nyt tarkoita erityisemmin ulkonäköä vaan sitä tapaa miten hän on ja puhuu, niin siitä puuttuu tietty miehekkyys ihan kokonaan. Ja semmoinen "tätitärkeilevä" tulee enemmänkin esiin :D Toisaalta tuon tyyliset miehet on nykyään tosi yleisiä.
Mutta jos olisin itse Katjan asemassa, niin ihan hyvin Ollin kanssa varmaankin tulisi toimeen ja voisi oppia asioita itsestään jos yrittäisi antaa mahdollisuuden.
Kyllä, Ollin tyylisiä miehiä on Suomessa aika paljon ja suomalaisnaisille se tuntuu sopivan. Suomessa naisten miesmaku on naismaisempi kuin esim. Ruotsissa, mikä on mielestäni aika yllättävää. Turun yliopiston evoluutiobiologi näitä asioita muistaakseni on tutkinut.
Ei ole yllättävää. Suomessa on enemmän maskuliinisempia naisia verrattuna ruotsiin, joten miehet vastapainona sitten omaavat feminiinisempiä piirteitä, muuten ei pareja synny. On tutkimuksia joiden mukaan feminiininen nainen suosii maskuliinisia miehiä ja päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Näille keskusteluille ei tuo mitään lisäarvoa se, että katkerat exät ja pakit saaneet naiset tulee läpinäkyvästi mustamaalaamaan ohjelman miehiä. Ohjelma on oma tekstinsä, jota katsojat seuraavat ja arvioivat. Ja meille muille on ihan sama, millainen joku osallistuja on ollut aiemmassa suhteessaan. Se on ihan toinen tarina eikä sinänsä kiinnosta. Kannattaa käsitellä menneet ja päästä yli. Mutta vaikuttava ja mielenkiintoinen persoona, jos kymmenenkin vuoden kuluttua herättää noin vahvoja tunteita.
Aamen. Ensinnäkin jonkun katkeroituneen eukon tarinointi on jo lähtökohtaisesti todella epäuskottavaa, ja toisekseen se saa vain sympatiseeraamaan mustamaalaamisen kohteeksi joutunutta miestä. Voisi jopa ajatella, että jos joku on hypoteettisesti käyttäytynyt "ikävällä" tavalla jossain menneessä suhteessaan, tämä on johtunut siitä, minkälainen tyranni siellä vastapuolena on ollut :) Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että se mies on se, joka menneisyydessä on välttänyt luodin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen, että vaikka osallistujia ja heidän läheisiään haastattelisi aamusta iltaan ja illasta aamuun, ei selviä se, miten ihminen reagoi uuteen ihmiseen/mahdollisuuteen. Tietääkseni vielä ei ole kehitetty mittaria, miten yhteensopivuuden kemian osalta voisi määritellä.
Uskon, että me kaikki käyttäydymme eri tavoin ihastuksemme seurassa, kuin sitten ihmisen, joka ei kolahda henkisesti eikä fyysisesti.
Voisiko hakuvaiheessa järjestää sellaisen testin, että paperilla suhteellisen kiinnostava ihminen laitettaisiin hakijan kanssa samaan huoneeseen, ja asiantuntijat tarkkailisivat millaista ensikohtaaminen on?
Esimerkiksi kaksi hakijaa tapaisivat samassa tilassa kahdestaan. Kaksi sellaista jotka on yhteensopivuusmittarin mukaan melko sopivia (vähintään ulkonäön puolesta, siihenhän moni ihastuu ensiksi), mutta eivät paras vaihtoehto toisilleen. Sitten katseltaisiin, miten juttelevat toisilleen ja syntyykö ikäviä fiiliksiä.
Samalla pystyisi harjoittelemaan sitä tositilannetta. Toisaalta, jos tämä testi sujuisi erityisen hienosti se saattaisi lisätä pilvilinnojen kehittämistä. Testipariin saattaa myös keretä ihastumaan jne...
Ei tämäkään paljoa antaisi informaatiota, mutta jotain uutta.
Ei tämä toimisi, jos ja kun osallistujat tietäisivät että kyseessä on testi, eikä se oikea puoliso. Silloin tilannetta ei ota niin tosissaan, ja omat raaimmat reaktiot jäävät tulematta. Jos on pettynyt toiseen, voi ajatella että onneksi tämä ei nyt ole vielä se joka on oikeasti paritettu minulle, ja testitilanne olisi myös väkisinkin niin lyhyt, että sen ajan jaksaa hyvin teeskennellä mukavaa.
Joku muu kirjoittaja ehdotti että haastateltaisiin eksiä. Minä olen tuollainen hieman Katjan tyyppinen nainen, puhun suoraan ja arvostan rehellisyyttä huomattavasti hienotunteisuutta enemmän. Jos minut olisi paritettu Ollille, minua nyppisi ja häiritsisi todella paljon se, että Olli tuntuu lapatossumaiselta, tosikkomaiselta ja perässävedettävältä, vaikka hänessä monia arvostamiani piirteitä onkin. Olisin pettynyt, koska en halua parisuhteessani sellaiseen matriarkka-rooliin, johon väistämättä Ollin kaltaisen ihmisen rinnalla kuitenkin joutuisin.
En osaa sanoa reagoisinko tuossa tilanteessa yhtä kylmästi kuin Katja, mutta jo suorapuheisuuteni vuoksi Olli todennäköisesti pitäisi minua ilkiönä, ja minut tuomittaisiin palstalla alimpaan paarialuokkaan. Mutta jos asiantuntijat haastattelisivat eksiäni, he kertoisivat minun olevan lämmin, huumorintajuinen, jopa poikkeuksellisen hauska, ymmärtäväinen ja empaattinen, jne. Tämä siksi, että olen ollut vakavissa parisuhteissa ainoastaan sellaisten miesten kanssa, jotka ovat itse vähintään yhtä assertiivisia kuin itsekin olen, ja sellaisessa seurassa nuo hyvät puoleni tulevat esille.
Siispä edes eksiä haastattelemalla ihmisestä ei saa kokonaisvaltaista kuvaa, eikä käsitystä siitä, minkälainen persoona hänestä kuoriutuu juuri tietyn yksittäisen henkilön rinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdyn kyllä täysin siihen toimittajienkin julki tuomaan havaintoon EA:sta, että todella karu kuva suomalaisista naisista tulee tämän sarjan myötä. Itselleni mieleen on tullut, eikö valtaosalle naispuolisista ole kotona opetettu edes käytöstapoja.
Voin kertoa, että olen jopa järkyttynyt. Kauhulla olen muistellut jotain lukioaikaisia flopanneita treffejä että en kai ollut silloin yhtään kuin esim. Katja tai Rosa.
Ja se hämmennys myös siitä, että miehistä vain joku Roni oli pohjanoteeraus. Hänkään ei ollut huonokäytöksinen muuten. Olisi vain voinut olla rehellinen sille Tanjalle. Naisista on melkein joka kaudella ainakin yksi käyttäytynyt karmeasti ja loukkaavasti. Unohtaen käytöstavatkin, vaikka on monien joukosta valittu ja kaikki näkyy TV:ssä. Miehen tunteet ei pätkän vertaa ole kiinnostaneet näitä naisia.
Sitäkin voisi pohtia, että miehistä tuohon ohjelmaan tuskin hakevat ne pahimmat peräkylän sovinistitörpöt (No Heikki oli aika paha solvatessaan Miinan ulkonäköä ym.), kun taas naisista juuri pahimmat nirppanokat saattavat hakea.
Heikillä kyse ei ollut siitä, etteikö hän huolinut Miinaa. Siinä mielessä eri asia kuin näillä EA-naisilla. Heikkihän nimenomaan halusi Miinan ja ymmärsin että hän oli se, joka ei sitä eroakaan halunnut.
Heikki oli tyypillinen tahdittomuuksia laukova älykkömies. Itselleni lapsesta asti tuttu miestyyppi, joka ei paremmin tuntiessa ole ollenkaan huono miestyyppi. Sitä paitsi ne huumoriksi tarkoitetut kommentit kohdistuvat muihinkin. Toisin kuin näillä EA-naisilla töykeys vain siihen mieheen.
Heikin tahdittomuudethan olivat paljon pahempia kuin nämä Katjan töksäyttelyt. Vain Katjan pituus-letkautus on päässyt passiivis-aggressiivisuudessa lähelle niitä juttuja, mitä Heikki päästeli melkein joka jaksossa. Olet Katjaa kohtaan kriittisempi vain siksi, että naisilta lähtökohtaisesti odotetaan pehmeämpää ja sopeutuvampaa käytöstä kuin miehiltä, joten nainen viedään tilille jo paljon pienemmästä, kun taas mies saa isompiakin hölmöilyjä anteeksi vain siksi että on mies.
Heikin jutuista jäi kyllä Katjaan verrattuna parempi jälkimaku, mutta tämä ei johtunut siitä että Heikin letkautukset olisivat olleet jotenkin vähemmän kamalia, vaan siitä, miten Miina noihin heittoihin suhtautui. Sen sijaan että Miina olisi Ollin tyyliin antanut itsearvostuksensa romahtaa kommenteista ja vetäytynyt kuoreensa, hän kykeni aikuisen, kokonaiseksi kasvaneen ihmisen tavoin itse kannattelemaan itseään ja näkemään tilanteen niin, että Heikillä nyt on hieman sosiaalisia rajoitteita. Hän ei siis ottanut kommentteja itseensä, vaan pelasti tilanteen toisensa jälkeen kertomalla Heikille jotenkin kevyesti ja humoristisesti, ettei tämän kommentti ollut nyt ihan sitä parasta A-luokkaa. Katsojien oli helpompi seurata tilanteita, kun dynamiikka oli tällainen.
Olli sen sijaan murenee lähes kokonaan Katjan tylytyksen edessä eikä tosiaankaan saa mitään huumorikevennyksiä tuotua noihin tilanteisiin, ja siksi on myös katsojana paljon raskaampaa noita tilanteita seurata.
En siis sinänsä puolustele Katjan käytöstä, ikäväähän se on, mutta väite siitä että vain naisissa olisi vikaa, on kyllä aivan harhainen. Näistä neljästä ainoa, jonka käytöksestä en löydä mitään selkeää parantamisen varaa, on Miina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ainakin menneisyyden itsessäni jonkin verran Katjaa - käyttäydyin teini-ikäisenä samalla tavalla, kun joku poika oli ihastunut minuun ja "seukkasimme", vaikka en hänestä tykännyt (en vain osannut/kehdannut jättää). Silloin en vielä ollut oppinut keskustelemaan tai ilmaisemaan omaa pettymystäni rakentavasti, ja ne negatiiviset tuntemukseni purkautuivat juurikin tuollaisena piilohaistatteluna (pituus), silmien pyörittelynä (kissaan tutustuminen) ja vetäytymisellä (Ollin asuntoon muuttaminen -> suoraan sohvalle kippuraan puhelin kädessä). Odottaisin aikuiselta ihmiseltä taitoja ja rohkeutta puhua suoraan ja ilmaista pettymystä jotenkin muuten kuin Katja tällä hetkellä tekee.
Jep, olen samaa mieltä, että suurin ongelma on pettymys puolisoon ja se, että sitä ei kyetä käsittelemään, vaan kiukutellaan kissan ja kaiken muun kautta. Katjalla on varmasti ollut jättimäinen ahdistus, kun tajuaa, ettei mies miellytä millään tasolla. Luulisi, että tuotakin asiaa käsitellään etukäteen, että miten kuvittelevat kykenevänsä suhtautumaan pettymykseen. Vai käsitelläänkö? Katja ei hallitse pettymystään aikuisen tavoin ja se loukkaa Ollia. Oli lopputulos mikä tahansa, Katja oppinee kantapään kautta paljon itsestään, kun tuntuu olevan tylyytensä ansiosta keskustelujen sylkykuppi.
Mikähän tuossa Ollissa muka niin risoo Katjaa, en ymmärrä. Luulisi että tällaiseen ohjelmaan lähtenyt ymmärtää, että sieltä voi tulla oikeasti vastaan melkein mitä vain ja siinä sitoudutaan yrittämään! Katja on alusta asti hankaloittaut kaikkea, aiheuttaa pahaa fiilistä toiselle ja itselleen. Kauhea pettymys.
Jos menisin itse tuohon ohjelmaan niin koittaisin kaikkeni rakastua ja lähentyä mulle valitun miehen kanssa, vaikka ei mielestäni olisikaan mun tyyppiä. Kyllä pitäisi olla tiedossa ja valmistautunut siihen. Ja jos ei pystyisi siihen, niin sitten ei hae tuohon ohjelmaan!
Hän on siis aivan väärässä ohjelmassa, ihan kuin ei olisi tajunnut yhtään mihin meni.
Minä ymmärrän. Ollissa risoo assertiivisuuden puute. Suomessa ihmisille ei yleensä opeteta, mitä assertiivisuus on, vaikka ongelmat sillä alueella voivat johtaa vakaviin vaikeuksiin ihmissuhteissa. En löytänyt nopealla etsimisellä kattavaa listaa assertiivisista oikeuksista, mutta tässä jotain englanniksi:
https://www.healthyplace.com/anxiety-panic/articles/a-bill-of-assertive…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ainakin menneisyyden itsessäni jonkin verran Katjaa - käyttäydyin teini-ikäisenä samalla tavalla, kun joku poika oli ihastunut minuun ja "seukkasimme", vaikka en hänestä tykännyt (en vain osannut/kehdannut jättää). Silloin en vielä ollut oppinut keskustelemaan tai ilmaisemaan omaa pettymystäni rakentavasti, ja ne negatiiviset tuntemukseni purkautuivat juurikin tuollaisena piilohaistatteluna (pituus), silmien pyörittelynä (kissaan tutustuminen) ja vetäytymisellä (Ollin asuntoon muuttaminen -> suoraan sohvalle kippuraan puhelin kädessä). Odottaisin aikuiselta ihmiseltä taitoja ja rohkeutta puhua suoraan ja ilmaista pettymystä jotenkin muuten kuin Katja tällä hetkellä tekee.
Jep, olen samaa mieltä, että suurin ongelma on pettymys puolisoon ja se, että sitä ei kyetä käsittelemään, vaan kiukutellaan kissan ja kaiken muun kautta. Katjalla on varmasti ollut jättimäinen ahdistus, kun tajuaa, ettei mies miellytä millään tasolla. Luulisi, että tuotakin asiaa käsitellään etukäteen, että miten kuvittelevat kykenevänsä suhtautumaan pettymykseen. Vai käsitelläänkö? Katja ei hallitse pettymystään aikuisen tavoin ja se loukkaa Ollia. Oli lopputulos mikä tahansa, Katja oppinee kantapään kautta paljon itsestään, kun tuntuu olevan tylyytensä ansiosta keskustelujen sylkykuppi.
Mikähän tuossa Ollissa muka niin risoo Katjaa, en ymmärrä. Luulisi että tällaiseen ohjelmaan lähtenyt ymmärtää, että sieltä voi tulla oikeasti vastaan melkein mitä vain ja siinä sitoudutaan yrittämään! Katja on alusta asti hankaloittaut kaikkea, aiheuttaa pahaa fiilistä toiselle ja itselleen. Kauhea pettymys.
Jos menisin itse tuohon ohjelmaan niin koittaisin kaikkeni rakastua ja lähentyä mulle valitun miehen kanssa, vaikka ei mielestäni olisikaan mun tyyppiä. Kyllä pitäisi olla tiedossa ja valmistautunut siihen. Ja jos ei pystyisi siihen, niin sitten ei hae tuohon ohjelmaan!
Hän on siis aivan väärässä ohjelmassa, ihan kuin ei olisi tajunnut yhtään mihin meni.Minä ymmärrän. Ollissa risoo assertiivisuuden puute. Suomessa ihmisille ei yleensä opeteta, mitä assertiivisuus on, vaikka ongelmat sillä alueella voivat johtaa vakaviin vaikeuksiin ihmissuhteissa. En löytänyt nopealla etsimisellä kattavaa listaa assertiivisista oikeuksista, mutta tässä jotain englanniksi:
https://www.healthyplace.com/anxiety-panic/articles/a-bill-of-assertive…
Vielä toinen linkki assertiivisuudesta:
https://psicopico.com/en/los-19-derechos-asertivos-basicos/
Suomeksi tätä kutsutaan joskus jämäkkyydeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdyn kyllä täysin siihen toimittajienkin julki tuomaan havaintoon EA:sta, että todella karu kuva suomalaisista naisista tulee tämän sarjan myötä. Itselleni mieleen on tullut, eikö valtaosalle naispuolisista ole kotona opetettu edes käytöstapoja.
Voin kertoa, että olen jopa järkyttynyt. Kauhulla olen muistellut jotain lukioaikaisia flopanneita treffejä että en kai ollut silloin yhtään kuin esim. Katja tai Rosa.
Ja se hämmennys myös siitä, että miehistä vain joku Roni oli pohjanoteeraus. Hänkään ei ollut huonokäytöksinen muuten. Olisi vain voinut olla rehellinen sille Tanjalle. Naisista on melkein joka kaudella ainakin yksi käyttäytynyt karmeasti ja loukkaavasti. Unohtaen käytöstavatkin, vaikka on monien joukosta valittu ja kaikki näkyy TV:ssä. Miehen tunteet ei pätkän vertaa ole kiinnostaneet näitä naisia.
Sitäkin voisi pohtia, että miehistä tuohon ohjelmaan tuskin hakevat ne pahimmat peräkylän sovinistitörpöt (No Heikki oli aika paha solvatessaan Miinan ulkonäköä ym.), kun taas naisista juuri pahimmat nirppanokat saattavat hakea.
Heikillä kyse ei ollut siitä, etteikö hän huolinut Miinaa. Siinä mielessä eri asia kuin näillä EA-naisilla. Heikkihän nimenomaan halusi Miinan ja ymmärsin että hän oli se, joka ei sitä eroakaan halunnut.
Heikki oli tyypillinen tahdittomuuksia laukova älykkömies. Itselleni lapsesta asti tuttu miestyyppi, joka ei paremmin tuntiessa ole ollenkaan huono miestyyppi. Sitä paitsi ne huumoriksi tarkoitetut kommentit kohdistuvat muihinkin. Toisin kuin näillä EA-naisilla töykeys vain siihen mieheen.
Heikin tahdittomuudethan olivat paljon pahempia kuin nämä Katjan töksäyttelyt. Vain Katjan pituus-letkautus on päässyt passiivis-aggressiivisuudessa lähelle niitä juttuja, mitä Heikki päästeli melkein joka jaksossa. Olet Katjaa kohtaan kriittisempi vain siksi, että naisilta lähtökohtaisesti odotetaan pehmeämpää ja sopeutuvampaa käytöstä kuin miehiltä, joten nainen viedään tilille jo paljon pienemmästä, kun taas mies saa isompiakin hölmöilyjä anteeksi vain siksi että on mies.
Heikin jutuista jäi kyllä Katjaan verrattuna parempi jälkimaku, mutta tämä ei johtunut siitä että Heikin letkautukset olisivat olleet jotenkin vähemmän kamalia, vaan siitä, miten Miina noihin heittoihin suhtautui. Sen sijaan että Miina olisi Ollin tyyliin antanut itsearvostuksensa romahtaa kommenteista ja vetäytynyt kuoreensa, hän kykeni aikuisen, kokonaiseksi kasvaneen ihmisen tavoin itse kannattelemaan itseään ja näkemään tilanteen niin, että Heikillä nyt on hieman sosiaalisia rajoitteita. Hän ei siis ottanut kommentteja itseensä, vaan pelasti tilanteen toisensa jälkeen kertomalla Heikille jotenkin kevyesti ja humoristisesti, ettei tämän kommentti ollut nyt ihan sitä parasta A-luokkaa. Katsojien oli helpompi seurata tilanteita, kun dynamiikka oli tällainen.
Olli sen sijaan murenee lähes kokonaan Katjan tylytyksen edessä eikä tosiaankaan saa mitään huumorikevennyksiä tuotua noihin tilanteisiin, ja siksi on myös katsojana paljon raskaampaa noita tilanteita seurata.
En siis sinänsä puolustele Katjan käytöstä, ikäväähän se on, mutta väite siitä että vain naisissa olisi vikaa, on kyllä aivan harhainen. Näistä neljästä ainoa, jonka käytöksestä en löydä mitään selkeää parantamisen varaa, on Miina.
No en nyt lähtis yhtään vertaamaan Heikki - Miina duoa Katja - Olli duoon. Heikillä ja Miinalla esim. oli aivan varmasti seksiä ja keskinäistä kemiaa. Ne Heikin jutut oli osiksi vaan sellasta huonoa kuivaa huumoria, jonka Miina älykkäänä naisena kyllä ymmärsi. Katjan ja Ollin välillä ei ole yhtään seksiä, eikä kyllä huumoriakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ainakin menneisyyden itsessäni jonkin verran Katjaa - käyttäydyin teini-ikäisenä samalla tavalla, kun joku poika oli ihastunut minuun ja "seukkasimme", vaikka en hänestä tykännyt (en vain osannut/kehdannut jättää). Silloin en vielä ollut oppinut keskustelemaan tai ilmaisemaan omaa pettymystäni rakentavasti, ja ne negatiiviset tuntemukseni purkautuivat juurikin tuollaisena piilohaistatteluna (pituus), silmien pyörittelynä (kissaan tutustuminen) ja vetäytymisellä (Ollin asuntoon muuttaminen -> suoraan sohvalle kippuraan puhelin kädessä). Odottaisin aikuiselta ihmiseltä taitoja ja rohkeutta puhua suoraan ja ilmaista pettymystä jotenkin muuten kuin Katja tällä hetkellä tekee.
Jep, olen samaa mieltä, että suurin ongelma on pettymys puolisoon ja se, että sitä ei kyetä käsittelemään, vaan kiukutellaan kissan ja kaiken muun kautta. Katjalla on varmasti ollut jättimäinen ahdistus, kun tajuaa, ettei mies miellytä millään tasolla. Luulisi, että tuotakin asiaa käsitellään etukäteen, että miten kuvittelevat kykenevänsä suhtautumaan pettymykseen. Vai käsitelläänkö? Katja ei hallitse pettymystään aikuisen tavoin ja se loukkaa Ollia. Oli lopputulos mikä tahansa, Katja oppinee kantapään kautta paljon itsestään, kun tuntuu olevan tylyytensä ansiosta keskustelujen sylkykuppi.
Mikähän tuossa Ollissa muka niin risoo Katjaa, en ymmärrä. Luulisi että tällaiseen ohjelmaan lähtenyt ymmärtää, että sieltä voi tulla oikeasti vastaan melkein mitä vain ja siinä sitoudutaan yrittämään! Katja on alusta asti hankaloittaut kaikkea, aiheuttaa pahaa fiilistä toiselle ja itselleen. Kauhea pettymys.
Jos menisin itse tuohon ohjelmaan niin koittaisin kaikkeni rakastua ja lähentyä mulle valitun miehen kanssa, vaikka ei mielestäni olisikaan mun tyyppiä. Kyllä pitäisi olla tiedossa ja valmistautunut siihen. Ja jos ei pystyisi siihen, niin sitten ei hae tuohon ohjelmaan!
Hän on siis aivan väärässä ohjelmassa, ihan kuin ei olisi tajunnut yhtään mihin meni.Minä ymmärrän. Ollissa risoo assertiivisuuden puute. Suomessa ihmisille ei yleensä opeteta, mitä assertiivisuus on, vaikka ongelmat sillä alueella voivat johtaa vakaviin vaikeuksiin ihmissuhteissa. En löytänyt nopealla etsimisellä kattavaa listaa assertiivisista oikeuksista, mutta tässä jotain englanniksi:
https://www.healthyplace.com/anxiety-panic/articles/a-bill-of-assertive…
Vielä toinen linkki assertiivisuudesta:
https://psicopico.com/en/los-19-derechos-asertivos-basicos/
Suomeksi tätä kutsutaan joskus jämäkkyydeksi.
Assertiivisuus on myös puolensapitämistä siten, että ei loukkaa toista ja molemmat saavat pitää ns kasvonsa. Se vasta taito onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen, että vaikka osallistujia ja heidän läheisiään haastattelisi aamusta iltaan ja illasta aamuun, ei selviä se, miten ihminen reagoi uuteen ihmiseen/mahdollisuuteen. Tietääkseni vielä ei ole kehitetty mittaria, miten yhteensopivuuden kemian osalta voisi määritellä.
Uskon, että me kaikki käyttäydymme eri tavoin ihastuksemme seurassa, kuin sitten ihmisen, joka ei kolahda henkisesti eikä fyysisesti.
Voisiko hakuvaiheessa järjestää sellaisen testin, että paperilla suhteellisen kiinnostava ihminen laitettaisiin hakijan kanssa samaan huoneeseen, ja asiantuntijat tarkkailisivat millaista ensikohtaaminen on?
Esimerkiksi kaksi hakijaa tapaisivat samassa tilassa kahdestaan. Kaksi sellaista jotka on yhteensopivuusmittarin mukaan melko sopivia (vähintään ulkonäön puolesta, siihenhän moni ihastuu ensiksi), mutta eivät paras vaihtoehto toisilleen. Sitten katseltaisiin, miten juttelevat toisilleen ja syntyykö ikäviä fiiliksiä.
Samalla pystyisi harjoittelemaan sitä tositilannetta. Toisaalta, jos tämä testi sujuisi erityisen hienosti se saattaisi lisätä pilvilinnojen kehittämistä. Testipariin saattaa myös keretä ihastumaan jne...
Ei tämäkään paljoa antaisi informaatiota, mutta jotain uutta.
Ei tämä toimisi, jos ja kun osallistujat tietäisivät että kyseessä on testi, eikä se oikea puoliso. Silloin tilannetta ei ota niin tosissaan, ja omat raaimmat reaktiot jäävät tulematta. Jos on pettynyt toiseen, voi ajatella että onneksi tämä ei nyt ole vielä se joka on oikeasti paritettu minulle, ja testitilanne olisi myös väkisinkin niin lyhyt, että sen ajan jaksaa hyvin teeskennellä mukavaa.
Joku muu kirjoittaja ehdotti että haastateltaisiin eksiä. Minä olen tuollainen hieman Katjan tyyppinen nainen, puhun suoraan ja arvostan rehellisyyttä huomattavasti hienotunteisuutta enemmän. Jos minut olisi paritettu Ollille, minua nyppisi ja häiritsisi todella paljon se, että Olli tuntuu lapatossumaiselta, tosikkomaiselta ja perässävedettävältä, vaikka hänessä monia arvostamiani piirteitä onkin. Olisin pettynyt, koska en halua parisuhteessani sellaiseen matriarkka-rooliin, johon väistämättä Ollin kaltaisen ihmisen rinnalla kuitenkin joutuisin.
En osaa sanoa reagoisinko tuossa tilanteessa yhtä kylmästi kuin Katja, mutta jo suorapuheisuuteni vuoksi Olli todennäköisesti pitäisi minua ilkiönä, ja minut tuomittaisiin palstalla alimpaan paarialuokkaan. Mutta jos asiantuntijat haastattelisivat eksiäni, he kertoisivat minun olevan lämmin, huumorintajuinen, jopa poikkeuksellisen hauska, ymmärtäväinen ja empaattinen, jne. Tämä siksi, että olen ollut vakavissa parisuhteissa ainoastaan sellaisten miesten kanssa, jotka ovat itse vähintään yhtä assertiivisia kuin itsekin olen, ja sellaisessa seurassa nuo hyvät puoleni tulevat esille.
Siispä edes eksiä haastattelemalla ihmisestä ei saa kokonaisvaltaista kuvaa, eikä käsitystä siitä, minkälainen persoona hänestä kuoriutuu juuri tietyn yksittäisen henkilön rinnalla.
Kummallista, että sinulla on noin paljo exiä vakavista suhteista, kun kuitenkin olet noin ihana?
Katja ja Olli on kyllä todella kiinnostava pari. Katsoin vasta nyt hääjakson ja kiinnitin huomion, että he eivät kosketa toisiaan. Ja näytti vähän siltä, että Olli olisi tavallaan mennyt edellä ja johtanut tilannetta ja Katja olisi tullut perässä.
Olettaisin, että Katja toivoisi (en tietenkään tiedä Katjan ajatuksia) Ollin ottavan enemmän kosketuskontaktia ja esim. ottavan kädestä kiinni ja ohjaavan heidän liikkumistaan hääjuhlassa. Kuvatuissa kohtauksissa he liikkuivat erillään toisistaan. Melko kaukanakin toisistaan.
Voihan olla, että koska Olli ei ota kosketuskontaktia, niin Katjasta tuntuu, että Olli ei ole kiinnostunut hänestä ja pidä häntä viehättävänä. Tämä siitä huolimatta, että Olli kyllä sanallisesti ilmaisee Katjan olevan viehättävä. Mutta Katja ei usko sanoja, koska teot eivät vastaa Ollin puhetta.
Ja koska Katja ei usko Ollin hyväksyvän häntä, eli hänen ulkonäköään ja älyään, niin Katja vetäytyy kuoreensa ja ahdistuu. Ja koska Katja on ahdistunut, niin Olli uskoo, että Katja ei ole hänestä kiinnostunut. Ja tästä on tullut ihmeellinen kierre, jossa he eivät ehkä itsekään huomaa olevansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katja ja Olli on kyllä todella kiinnostava pari. Katsoin vasta nyt hääjakson ja kiinnitin huomion, että he eivät kosketa toisiaan. Ja näytti vähän siltä, että Olli olisi tavallaan mennyt edellä ja johtanut tilannetta ja Katja olisi tullut perässä.
Olettaisin, että Katja toivoisi (en tietenkään tiedä Katjan ajatuksia) Ollin ottavan enemmän kosketuskontaktia ja esim. ottavan kädestä kiinni ja ohjaavan heidän liikkumistaan hääjuhlassa. Kuvatuissa kohtauksissa he liikkuivat erillään toisistaan. Melko kaukanakin toisistaan.
Voihan olla, että koska Olli ei ota kosketuskontaktia, niin Katjasta tuntuu, että Olli ei ole kiinnostunut hänestä ja pidä häntä viehättävänä. Tämä siitä huolimatta, että Olli kyllä sanallisesti ilmaisee Katjan olevan viehättävä. Mutta Katja ei usko sanoja, koska teot eivät vastaa Ollin puhetta.
Ja koska Katja ei usko Ollin hyväksyvän häntä, eli hänen ulkonäköään ja älyään, niin Katja vetäytyy kuoreensa ja ahdistuu. Ja koska Katja on ahdistunut, niin Olli uskoo, että Katja ei ole hänestä kiinnostunut. Ja tästä on tullut ihmeellinen kierre, jossa he eivät ehkä itsekään huomaa olevansa.
Jos tämä on oikea arvaus, niin tuo lukko ja kierre on helppo avata asiantuntijan avulla. Ja saada suhde toimimaan.
Tulipa mieleen tekstistäsi, että vuosia sitten kävin muutamilla treffeillä sellaisen miehen kanssa, joka oli minusta kiva ja ihan ok näköinen ja kiinnostava, mutta hän ei ottanut minuun mitään fyysistä kontaktia. Vaikka puhui olevansa hyvinkin kiinnostunut minusta. Ei halannut, ei pitänyt kädestä, ei mitään. Ja minä hetki hetkeltä kiusaannuin hänen seurassaan. En osaa selittää miksi kiusaannuin, mutta jotenkin koin sen tilanteen hyvin kiusaannuttavana ja sitten ahdistavana. Oli pakko lopettaa tapailu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettiin kaverin kanssa kyyneleet silmissä Oskarin piheydelle. Ystäväni nimittäin tapaili Oskaria joku 10vuotta sitten. Hän kertoi ostaneensa joulu-ja syntymäpäivälahjat niin kuin tapana on. Ainut lahja, jonka hän sai Oskarilta, oli tarjouksesta ostettu suklaalevy. Jokainen tekee virheitä, nyt ystäväni on onnellisesti aviossa.
Olen kuullut vastaavasta käytöksestä myös.
Ja jostain syystä häneltä ei silti kuitenkaan näytä mitään puuttuvan. On autoa ja vaatetta ja mahaakin sen verran, ettei ihan nälissään ole ollut. Ehkä kyse on enemmän säästäväisyydestä eikä piheydestä?
Pihiys iskee, kun pitää jollekin muulle ostaa jotakin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ainakin menneisyyden itsessäni jonkin verran Katjaa - käyttäydyin teini-ikäisenä samalla tavalla, kun joku poika oli ihastunut minuun ja "seukkasimme", vaikka en hänestä tykännyt (en vain osannut/kehdannut jättää). Silloin en vielä ollut oppinut keskustelemaan tai ilmaisemaan omaa pettymystäni rakentavasti, ja ne negatiiviset tuntemukseni purkautuivat juurikin tuollaisena piilohaistatteluna (pituus), silmien pyörittelynä (kissaan tutustuminen) ja vetäytymisellä (Ollin asuntoon muuttaminen -> suoraan sohvalle kippuraan puhelin kädessä). Odottaisin aikuiselta ihmiseltä taitoja ja rohkeutta puhua suoraan ja ilmaista pettymystä jotenkin muuten kuin Katja tällä hetkellä tekee.
Jep, olen samaa mieltä, että suurin ongelma on pettymys puolisoon ja se, että sitä ei kyetä käsittelemään, vaan kiukutellaan kissan ja kaiken muun kautta. Katjalla on varmasti ollut jättimäinen ahdistus, kun tajuaa, ettei mies miellytä millään tasolla. Luulisi, että tuotakin asiaa käsitellään etukäteen, että miten kuvittelevat kykenevänsä suhtautumaan pettymykseen. Vai käsitelläänkö? Katja ei hallitse pettymystään aikuisen tavoin ja se loukkaa Ollia. Oli lopputulos mikä tahansa, Katja oppinee kantapään kautta paljon itsestään, kun tuntuu olevan tylyytensä ansiosta keskustelujen sylkykuppi.
Mikähän tuossa Ollissa muka niin risoo Katjaa, en ymmärrä. Luulisi että tällaiseen ohjelmaan lähtenyt ymmärtää, että sieltä voi tulla oikeasti vastaan melkein mitä vain ja siinä sitoudutaan yrittämään! Katja on alusta asti hankaloittaut kaikkea, aiheuttaa pahaa fiilistä toiselle ja itselleen. Kauhea pettymys.
Jos menisin itse tuohon ohjelmaan niin koittaisin kaikkeni rakastua ja lähentyä mulle valitun miehen kanssa, vaikka ei mielestäni olisikaan mun tyyppiä. Kyllä pitäisi olla tiedossa ja valmistautunut siihen. Ja jos ei pystyisi siihen, niin sitten ei hae tuohon ohjelmaan!
Hän on siis aivan väärässä ohjelmassa, ihan kuin ei olisi tajunnut yhtään mihin meni.Minä ymmärrän. Ollissa risoo assertiivisuuden puute. Suomessa ihmisille ei yleensä opeteta, mitä assertiivisuus on, vaikka ongelmat sillä alueella voivat johtaa vakaviin vaikeuksiin ihmissuhteissa. En löytänyt nopealla etsimisellä kattavaa listaa assertiivisista oikeuksista, mutta tässä jotain englanniksi:
https://www.healthyplace.com/anxiety-panic/articles/a-bill-of-assertive…
Vielä toinen linkki assertiivisuudesta:
https://psicopico.com/en/los-19-derechos-asertivos-basicos/
Suomeksi tätä kutsutaan joskus jämäkkyydeksi.
Assertiivisuus on myös puolensapitämistä siten, että ei loukkaa toista ja molemmat saavat pitää ns kasvonsa. Se vasta taito onkin.
Aivan. Viime kauden Miinalla tämä taito oli, mutta Heikillä, Ollilla ja Katjalla on kaikilla parantamisen varaa sillä osastolla.
Tuolla aiemmin kysyttiin neljää toiveominaisuutta puolisolle. Omani olisivat:
1. Suunnilleen omani tasoinen älykkyys
2. Assertiivisuus
3. Intohimoinen suhtautuminen johonkin asiaan elämässä
4. Suunnilleen omaani vastaava seksuaalisuus (nauttii vaniljaseksistä paljon ja haluaa harrastaa sitä usein ja pitkään)
Huumorintajua en menisi listaamaan toiveeksi, sitä on niin vaikea mitata. Ja kukapa ei toivoisi puolisonsa olevan huumorintajuinen, tai ajattelisi itse olevansa sellainen? Kyse on enemmän siitä, sopivatko huumorintajut yhteen.
Olli puhui kameralle loukkaantuneeseen sävyyn, ettei siedä sitä tunnetta, ettei tule hyväksytyksi omana itsenään. Hyvä, ainakin hän tunnistaa, mikä on pielessä. Seuraavaksi voisi yrittää ilmaista näitä tunteita Katjalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen, että vaikka osallistujia ja heidän läheisiään haastattelisi aamusta iltaan ja illasta aamuun, ei selviä se, miten ihminen reagoi uuteen ihmiseen/mahdollisuuteen. Tietääkseni vielä ei ole kehitetty mittaria, miten yhteensopivuuden kemian osalta voisi määritellä.
Uskon, että me kaikki käyttäydymme eri tavoin ihastuksemme seurassa, kuin sitten ihmisen, joka ei kolahda henkisesti eikä fyysisesti.
Voisiko hakuvaiheessa järjestää sellaisen testin, että paperilla suhteellisen kiinnostava ihminen laitettaisiin hakijan kanssa samaan huoneeseen, ja asiantuntijat tarkkailisivat millaista ensikohtaaminen on?
Esimerkiksi kaksi hakijaa tapaisivat samassa tilassa kahdestaan. Kaksi sellaista jotka on yhteensopivuusmittarin mukaan melko sopivia (vähintään ulkonäön puolesta, siihenhän moni ihastuu ensiksi), mutta eivät paras vaihtoehto toisilleen. Sitten katseltaisiin, miten juttelevat toisilleen ja syntyykö ikäviä fiiliksiä.
Samalla pystyisi harjoittelemaan sitä tositilannetta. Toisaalta, jos tämä testi sujuisi erityisen hienosti se saattaisi lisätä pilvilinnojen kehittämistä. Testipariin saattaa myös keretä ihastumaan jne...
Ei tämäkään paljoa antaisi informaatiota, mutta jotain uutta.
Ei tämä toimisi, jos ja kun osallistujat tietäisivät että kyseessä on testi, eikä se oikea puoliso. Silloin tilannetta ei ota niin tosissaan, ja omat raaimmat reaktiot jäävät tulematta. Jos on pettynyt toiseen, voi ajatella että onneksi tämä ei nyt ole vielä se joka on oikeasti paritettu minulle, ja testitilanne olisi myös väkisinkin niin lyhyt, että sen ajan jaksaa hyvin teeskennellä mukavaa.
Joku muu kirjoittaja ehdotti että haastateltaisiin eksiä. Minä olen tuollainen hieman Katjan tyyppinen nainen, puhun suoraan ja arvostan rehellisyyttä huomattavasti hienotunteisuutta enemmän. Jos minut olisi paritettu Ollille, minua nyppisi ja häiritsisi todella paljon se, että Olli tuntuu lapatossumaiselta, tosikkomaiselta ja perässävedettävältä, vaikka hänessä monia arvostamiani piirteitä onkin. Olisin pettynyt, koska en halua parisuhteessani sellaiseen matriarkka-rooliin, johon väistämättä Ollin kaltaisen ihmisen rinnalla kuitenkin joutuisin.
En osaa sanoa reagoisinko tuossa tilanteessa yhtä kylmästi kuin Katja, mutta jo suorapuheisuuteni vuoksi Olli todennäköisesti pitäisi minua ilkiönä, ja minut tuomittaisiin palstalla alimpaan paarialuokkaan. Mutta jos asiantuntijat haastattelisivat eksiäni, he kertoisivat minun olevan lämmin, huumorintajuinen, jopa poikkeuksellisen hauska, ymmärtäväinen ja empaattinen, jne. Tämä siksi, että olen ollut vakavissa parisuhteissa ainoastaan sellaisten miesten kanssa, jotka ovat itse vähintään yhtä assertiivisia kuin itsekin olen, ja sellaisessa seurassa nuo hyvät puoleni tulevat esille.
Siispä edes eksiä haastattelemalla ihmisestä ei saa kokonaisvaltaista kuvaa, eikä käsitystä siitä, minkälainen persoona hänestä kuoriutuu juuri tietyn yksittäisen henkilön rinnalla.
Kummallista, että sinulla on noin paljo exiä vakavista suhteista, kun kuitenkin olet noin ihana?
Onko kaksi mielestäsi kummallisen paljon? Sinulla on oikeus mielipiteeseesi. Et tainnut huomata, että en suinkaan väittänyt olevani mitenkään yksiselitteisen ihana, vaan mainitsin olevani jossain määrin Katjan tyylinen ihminen.
Mietin vielä, että ihmisten huonoja puolia voisi saada esille haastattelemalla sellaisia entisiä tapailukumppaneita, joiden kanssa ei ole syntynyt vakavaa suhdetta. Siihen kun on yleensä syitä, miksi tapailu ei jatkunut. Näihin voi tosin olla aika vaikea saada kontaktia. Eikä sekään välttämättä antaisi kovin käyttökelpoista kuvaa ihmisestä, koska tapailukumppanin näkemys (samoin kuin kaikkien muidenkin) on myös hänen oman persoonallisuutensa värittämä.
Vierailija kirjoitti:
Olli puhui kameralle loukkaantuneeseen sävyyn, ettei siedä sitä tunnetta, ettei tule hyväksytyksi omana itsenään. Hyvä, ainakin hän tunnistaa, mikä on pielessä. Seuraavaksi voisi yrittää ilmaista näitä tunteita Katjalle.
Olli paradoksi taitaa olla se, että Katja on tylyttänyt häntä niin kovin, että hän ei uskalla ilmaista loukkaantumista siitä että ei riitä. Koska pelkää että pikkuasioistakin niin kovin tylyttävä Katja sellaisesta puheeksiotosta ja pettymyksen tunteen ilmaisusta häipyisi heti. Ymmärrettävä pelko sinänsä. Mutta paradoksaalista kyllä se saattaisi herättää Katjan kiinnostuksen ja ihastuksen. Kun Olli laittaisi rajat katjan "paskanjauhannalle" ja osoittaisi Katjalle, että EDELLYTTÄÄ hyvää kohtelua.
Minulle vahvistaa sitä minkä olen elämän varrella oppinut jo omista kokemuksista. Yhteiset iät, taustat, harrastukset, mielenkiinnonkohteet jne. ei takaa mitään. Kemiaa on tai ei ole ja useimmiten sitä on juuri sellaisten välillä ketä ei uskoisi ja niiden välillä ei jotka muiden mielestä mätsäisi.
Vierailija kirjoitti:
Minulle vahvistaa sitä minkä olen elämän varrella oppinut jo omista kokemuksista. Yhteiset iät, taustat, harrastukset, mielenkiinnonkohteet jne. ei takaa mitään. Kemiaa on tai ei ole ja useimmiten sitä on juuri sellaisten välillä ketä ei uskoisi ja niiden välillä ei jotka muiden mielestä mätsäisi.
Ehkä totta.
Mutta järjestetyt avioliitot ei perustu kemiaan vaan tahtoon sitoutua ja tahtoon rakastaa (siis tahtoon per se eikä juuri tiettyyn henkilöön). Ja tämä ohjelma on länsimainen versio järjestetystä avioliitosta. Sellainen ei sovi kemian etsijöille.
Kyllä, Ollin tyylisiä miehiä on Suomessa aika paljon ja suomalaisnaisille se tuntuu sopivan. Suomessa naisten miesmaku on naismaisempi kuin esim. Ruotsissa, mikä on mielestäni aika yllättävää. Turun yliopiston evoluutiobiologi näitä asioita muistaakseni on tutkinut.