Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äidistä itsenäistyminen (kysymys naisille)
28.08.2019 |
Tuli mieleen tuosta yhdestä viestistä, jossa mies oli listannut tärkeitä asioitaan ja äiti oli sijalla 3 ennen vaimoa. Oli kommentteja, että "mammanpoika" tai toisaalta, että äitihän on aina miehelle tärkeä jne. Aloin miettimään, että miten tämä menee palstalaisilla naisilla suhteessa omaan äitiin? Monennella sijalla äiti on tärkeiden ihmisten listalla? (leikkimielinen listaus, tiedän ettei tällaisia kai moni tee:) ) Mitä teidän elämässänne tarkoittaa, että "napanuora on katkaistu"?
Kuinka tiiviisti olette yhteydessä ja kuinka paljon tukeudutte äitiinne arjessa (ruoanlaittovinkit, muuttoapu, rahallinen apu, ajanvietto jne)
Onko itsenäistyminen omasta mielestä onnistunut?
Itselläni oma äiti on ollut etäinen (nyt kuollut), eikä mitään symbioosia ole koskaan ollut. Toisaalta monella ystävällänikään ei ole, vaikka välit ns. hyvät. On myös ystäviä, jotka tukeutuvat kaikessa äitiinsä tai lapsuuden perheen vanhempiin (tyyliin, kun ostaa uuden mikron, niin iskä vertailee hintoja ja suosittelee hyvää merkkiä, vaikka ikää jo 35v). Tällaiset ihmiset ehkä siirtävät ripustautumista myös lapsiinsa (en tiedä, onko yleistä, kun ei ole niin kattava otos). Tuntuu, ettei oman lapsenkaan anneta itsenäistyä vaan ollaan curlingia ja todella suojelevia..
Kokemuksia ja ajatuksia aiheesta. EI RIITELYÄ, Kiitos:)
Kommentit (2)
En ole yhtään läheinen äitini kanssa, en edes erityisemmin pidä hänestä. Isäni on jo kuollut, soitan ihan velvollisuudentunnosta äidille joskus. Hän on tukahduttava, yrittää määräillä ja komentaa tekemään asioita niin kuin sanoo - ja olen asunut omillani 19-vuotiaasta, enkä ole koskaan saanut vanhemmilta mitään apua, en henkistä, en rahallista. Mielellään äitini kuitenkin leuhkii tutuilleen saavutuksistani. Hänellä ei ole ollut niihin osaa ei arpaa.
Vaikka en pidä yhteyttä, en tunne olevani täysin vapaa ennen kuin hän on kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Äiti on tosi tärkeä, isä myös.
Soittelen äidille noin viitenä päivänä viikossa pitkiä puheluita, jutellaan vaan elämästä ja kaikesta niinkuin ystävienkin kanssa - paitsi seksistä ei koskaan.
Miesjuttujakaan en äidille kerro, vaan miehiä/rakkautta ja seksuaalisuutta koskevat keskustelut käyn isän kanssa.
Äidin puoleen käännyn myös, jos tarvitsen minkäänlaista apua (esim. taloudellista) ja äiti auttaa aina.
Jos maailma murjoo, on suruja ja sydän särkynyt, kaipaan ensisijaisesti äidin ja isän kainaloon ja usein menenkin.
Haen siis edelleen lohdun ja turvan heiltä, kuten lapsenakin. Muu ei tulisi edes mieleen.
N26