Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko teillä tällaista pienten lasten kanssa?
Hulluksi tullut
28.08.2019 |
4.v ja 2.5.v
Täällä huudetaan ja märistään kaikki päivät. Arki on ihan hirveetä eikä kukaan voi tulla käymään kylässä. Miehen kanssa ei pystytä puhumaan mitään päivisin vaikka nytkin miehellä kesälomat ja kotona. Ei kertakaikkiaan mitään pysty puhumaa tämän huudon läpi. Toisen täytyy olla kokoajan ohjaamassa näiden leikkejä ja sovittelemassa riitoja.
Aamut alkaa huudolla klo 7. Päiväunille aletaan laittamaan klo 13 ja viimein nukkuvat klo 15-17. 2h vie aikaa tapella näitä päiväunille. (Eri huoneisiin). Illalla sama homma, iltapala klo 19, nämä hirviöt hiljentyvät vasta klo 23.00.
Ulkona kyllä käyttäytyvät niinkuin ihmisen kuuluu, samoin kaupassa ja kylässä. Ongelma on kotona jossa turhautuvat. Jos ulkoillaan 2h, tuleen kotiin laittamaan ruokaa, tulen hulluksi kun se märy ja huuto alkaa jo eteisessä.
Onko liikaa toivottu että kotielämästä voisi jollakin konstilla saada siedettävää että kestäisin itsekin elää täällä?
Viimeksi kokeilin käydä ostamassa uusia leluja että olisi tekemistä. Ostin 400€:lla leluja; Autoja ja työkoneita, soivaa pianoa ja muita nappuloita josta lähtee ääniä. Tehtäväkirjoja, muovailuvahaa, taikahiekkaa ym. Voi elämä sitä riidan ja huudon määrää mitä näistäkin vain syntyi. Kaikkia olisi pitänyt olla 2kpl, eikä sekään olisi varmaan auttanut sillä halutaan aina juuri se mikä toisella kädessä. Tuo ei toiminut laisinkaan.
Miten teillä? Vinkkejä?
Kommentit (39)
Käytätkö positiivista kasvatusta? Opetatko lapsille tunnetaitoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jättäisin päiväunet pois.
Huudon ja pakotramisen sijaan selkeät kellonajat ja kaksi kunnollista ulkoilua.
Leluvuorien sijaan leikkipuiston kerhoja yms
T kaksi lasta, ikäeroa 2,5 vuotta
Kun lapset huutavat, mitä se käytännössä tarkoittaa? Puhuvatko kovalla äänellä vai siis itkevätkö? Mistä itku aiheutuu, tappelevatko?
Usein lapset huutavat ollessaan väsyneitä. Se voisi tarkoittaa sitä, että päivärytmissä on tarkistamista. Voisi olla parasta tässä tilanteessa, että et laita lounasta, vaan teet isomman satsin iltaruokaa tai lämmität einestä.
Meillä on kanssa äänekkäät pojat, ja äänenkäytöstä pitää muistutella usein. Oon oppinut päiväkodista hyvän työkalun tähän: sisä-ääni. Sisällä puhutaan sisä-äänellä, eli hiljaisella äänellä. Ulkona saa sitten puhua kovempaa ja leikkiä raisumpia leikkejä.
Varmasti sun pitäisi löytää myös lapsille jotain rauhoittumisen keinoja. Lukeminen ja kuunnelmat on hyvä juttu. Ylen areenasta saa kuunnella ilmaiseksi kuunnelmia.
Lapsilla on aika pieni ikäero, se varmasti vaikuttaa. Ovat iältään niin lähellä toisiaan, että heittäytyvät helposti samoihin tunnetiloihin.
Onpa kurja tilanne. Varmasti kaikki kärsivät.
Kannattaa puhua tuosta neuvolassa. Sieltä voit saada lähetteen esim.perheneuvolaan, tai johonkin vanhempain ryhmään.
Ehdottaisin että jätätte päiväunet väliin. Sen sijaan tunnin mittainen rauhoittumistuokio joko kirjoja lukien tai telkkaria katsellen. Ulos sekä aamu- että iltapäivällä.
Tai jos voit niin vie päiväkotiin. Etenkin 4v tarvitsee jo paljon aktiviteetteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on samanlaista, jos emme käy useita tunteja päivässä ulkoilemassa. Sisällä on aivan älytöntä riehumista ja riitelyä. Jos toinen istuu hetken rauhassa, käy toinen heti ärsyttämässä ja päinvastoin. Mitään ei saa kotona tehtyä.
Ruoanlaitossa on helpoin kun ottaa lapset mukaan johonkin tehtäviin. Pienempi esimerkiksi järjestää yhden keittiönlaatikon pannunalustoja ja keittokintaita ja ”auttaa” näin äitiä. Isommalle tehtäviä sen mukaan, mitä voi antaa esimerkiksi pöydän kattamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa melko tutulta. Mitä enemmän ostaa leluja ja harrastevälineitä, vie huvituksiin jne. Sitä enemmän tapellaan ja kiukutellaan. Ei edes varhaiskasvatus(kunnallinen päivähoito) ole helpottanut asiaa. Ei Kait tässä auta muu kuin toivoa, että täyttävät 18 niin voi lähettää omaan elämään.
Lapset kaipaavat tekemistä ja virikkeitä. 4v ikäinen kaipaa jo oman ikäistään leikkiseuraa. Eli aamulla aamupala naamaan, leikkipuistoon (kelistä riippumatta) 2h, lounas, päiväunille, herätys 1,5-2h jälkeen. Välipala ja vaikka jotain askartelua tms. Taas ulos pariksi tunniksi. Päivällinen, ohjattua leikkiä, iltapala, suihku ja nukkumaan. Ei ole vahinko, että päiväkodeissa on toiminta aikataulutettu minuutilleen. Se on juuri sitä estämään, että lapset eivät tylsyyksissään ryhdy keksimään itse tekemistä. Jos olisi mun asia, laittaisin lapset päiväkotiin ja menisin itse töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmoita teidät Super Nannyyn, sitä olen omalle kohdallemme harkinnut.
Kiitos vastauksista.
Parhaani mukaan yritän positiivista vahvistamista mutta kieltämättä on nyt vaikeaa kun tilannetta jatkunut niin pitkään enkä ole nähnyt sen tehoavan laisinkaan. Meillä ei kuitenkaan ole mitään rangaistuksia, tuoli-istuttamisia tai nurkassa kököttämisiä tai muitakaan. Olen yrittänyt kehua ja palkita hyvästä käytöksestä. Välillä kuitenkin komennan lapset eri huoneisiin kun hermot menee siihen tappeluun. Eihän se mitään auta kuitenkaan.
Lapset kun huutavat, tarkoittavat riitelyä tai märisemistä siitä että toinen otti kädestä, leikkii hänen lelulla, töni, muuta vääryyttä. Tämä on jatkuvaa ja vaatisi aikuisen jatkuvan läsnäolon että näkisi mitä oikeasti tapahtui. "Kiusaaminen" on kuitenkin tasapuolista ja molemmat provosoivat toisiaan.
Sitten huuto on sitä rajojen rikkomista ja uhmaa kun yritän pitää sääntöjä yllä. Yksi ongelmista on syöminen ja keittiössä käyttäytyminen. Ei syödä mitään ja leivän kanssa mentäisi leikkimään. Kun pidän kiinni säännöistä että keittiössä syödään, tästä saadaan uhmakohtaus. Samoin se että lähdetään pois pöydästä, ja heti kun olen kerännyt ruoan pois tullaan itkemään nälkää, janoa. Tästä saa hyvästi tunnin sotatantereen.
Eli huuto on kiukuttelua ja riitelyä ja jatkuvaa tyhjän märsäämistä. Tuo on kyllä totta että toinen heittäytyy heti samoihin tunnetiloihin.
Meillä lapset ovat kotihoidossa ja asumme sen verran syrjässä että kerhot ei ole helppo ratkaisu.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmoita teidät Super Nannyyn, sitä olen omalle kohdallemme harkinnut.
Tätä en ymmärrä millaiset ihmiset haluavat tällaisen katastrofin televisioon!? 😅
Selvästi löytyisi tästä talosta hyvää viihdearvoa, mutta voi sitä häpeän määrää!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista.
Parhaani mukaan yritän positiivista vahvistamista mutta kieltämättä on nyt vaikeaa kun tilannetta jatkunut niin pitkään enkä ole nähnyt sen tehoavan laisinkaan. Meillä ei kuitenkaan ole mitään rangaistuksia, tuoli-istuttamisia tai nurkassa kököttämisiä tai muitakaan. Olen yrittänyt kehua ja palkita hyvästä käytöksestä. Välillä kuitenkin komennan lapset eri huoneisiin kun hermot menee siihen tappeluun. Eihän se mitään auta kuitenkaan.
Lapset kun huutavat, tarkoittavat riitelyä tai märisemistä siitä että toinen otti kädestä, leikkii hänen lelulla, töni, muuta vääryyttä. Tämä on jatkuvaa ja vaatisi aikuisen jatkuvan läsnäolon että näkisi mitä oikeasti tapahtui. "Kiusaaminen" on kuitenkin tasapuolista ja molemmat provosoivat toisiaan.
Sitten huuto on sitä rajojen rikkomista ja uhmaa kun yritän pitää sääntöjä yllä. Yksi ongelmista on syöminen ja keittiössä käyttäytyminen. Ei syödä mitään ja leivän kanssa mentäisi leikkimään. Kun pidän kiinni säännöistä että keittiössä syödään, tästä saadaan uhmakohtaus. Samoin se että lähdetään pois pöydästä, ja heti kun olen kerännyt ruoan pois tullaan itkemään nälkää, janoa. Tästä saa hyvästi tunnin sotatantereen.
Eli huuto on kiukuttelua ja riitelyä ja jatkuvaa tyhjän märsäämistä. Tuo on kyllä totta että toinen heittäytyy heti samoihin tunnetiloihin.
Meillä lapset ovat kotihoidossa ja asumme sen verran syrjässä että kerhot ei ole helppo ratkaisu.
Ap
Siis tuo touuu kuulostaa aivan samalta kuin meillä, ja toinen lapsi on vielä päiväkodissakin. Olen tavallaan jo luovuttanut. Tuntuu että kaikki keinot käytetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kun lapset tappelivat sanoin, että koska en nähnyt mitä tapahtui, en voi ratkaista kiistaa, joten teidän on ratkaistava ontelma keskenänne. Yllättävän hienosti he lähtivät sitten neuvottelemaan, että jos minä otan tämän niin sinä saat tuon jne. Eli enemmän vastuuta lapsille itselleen riitojen ratkaisemisessa. Tuo jatkuva märinä siitä, että toinen tekee jotain on vain huomionhakua vanhemmilta. Mutta riitoja ei tietenkään saa ratkaista nyrkein vaan neuvottelemalla. Kyllä ne siihen oppii.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista.
Parhaani mukaan yritän positiivista vahvistamista mutta kieltämättä on nyt vaikeaa kun tilannetta jatkunut niin pitkään enkä ole nähnyt sen tehoavan laisinkaan. Meillä ei kuitenkaan ole mitään rangaistuksia, tuoli-istuttamisia tai nurkassa kököttämisiä tai muitakaan. Olen yrittänyt kehua ja palkita hyvästä käytöksestä. Välillä kuitenkin komennan lapset eri huoneisiin kun hermot menee siihen tappeluun. Eihän se mitään auta kuitenkaan.
Lapset kun huutavat, tarkoittavat riitelyä tai märisemistä siitä että toinen otti kädestä, leikkii hänen lelulla, töni, muuta vääryyttä. Tämä on jatkuvaa ja vaatisi aikuisen jatkuvan läsnäolon että näkisi mitä oikeasti tapahtui. "Kiusaaminen" on kuitenkin tasapuolista ja molemmat provosoivat toisiaan.
Sitten huuto on sitä rajojen rikkomista ja uhmaa kun yritän pitää sääntöjä yllä. Yksi ongelmista on syöminen ja keittiössä käyttäytyminen. Ei syödä mitään ja leivän kanssa mentäisi leikkimään. Kun pidän kiinni säännöistä että keittiössä syödään, tästä saadaan uhmakohtaus. Samoin se että lähdetään pois pöydästä, ja heti kun olen kerännyt ruoan pois tullaan itkemään nälkää, janoa. Tästä saa hyvästi tunnin sotatantereen.
Eli huuto on kiukuttelua ja riitelyä ja jatkuvaa tyhjän märsäämistä. Tuo on kyllä totta että toinen heittäytyy heti samoihin tunnetiloihin.
Meillä lapset ovat kotihoidossa ja asumme sen verran syrjässä että kerhot ei ole helppo ratkaisu.
Ap
Pistä ne sinne nurkkaan (molemmat omaansa) ja luulot pois. "Tottelet tai itket ja tottelet".
Ei pikkulapsia saa pelkällä juttelulla tai tunnelässytyksellä kuriin, kun ei se onnistu paljon fiksumpien aikuistenkaan kohdalla. Aikuisillakin on aina joku uhka jolla varmistetaan hyvä käytös, eli esim. jos perseilee töissä niin saa potkut.
Aika erikoiset vuorokausirytmit teillä. Meillä saman ikäiset lapset hiljenee jo 20 aikaan, ihan viimeistään klo 21 on täysin hiljaista. Mihin aikaan syötte välipalaa ja päivällistä, jos päiväunet kestää klo 17 saakka?
Meillä toinen 4-vuotias ja toinen vielä vauva eli yhdessä eivät leiki. Esikoisella kyllä on energiaa aivan hirveästi ja jos ei pihalle pääse niin menee seiniä pitkin :D koiran kanssa se juokseekin pihalla pitkin tonttia ja kuluttaa energiaa. Päiväunille en ole häntä yrittänyt enää vuoteen.
"Tehkää toinen lapsi, niin esikoiselle on leikkikaveri omasta takaa."
"Kaksi lasta on helpompi kuin yksi, koska leikkivät keskenään."
:D :D :D
Ei koskaan, lapsilla 2 v 2 kk ikäero, tyttö ja poika. Mutta ei meille huuda aikuisetkaan. Aina on puhumalla selvitty. Lapset keikkuneen yhdessä siitä asti kun pienempi on lattialla alustalla ollut.
Alue: Aihe vapaa
Ei ole.