Minkä ikäinen on yli-ikäinen neitsyt? AV:lta opittu uusi termi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi riittää toki. Se mikä vaihtelee on ihmisen henkilökohtainen kyky ottaa vastaan pettymyksiä löytääksen yhden. Ehkä jos kerrottaisiin, että sadan huonon kokemuksen jälkeen löydät sen yhden ja oikean niin silloin jaksaisi yrittää. Nythän ei ole mitään takuuta siitä löytääkö ikinä ketään vaikka kuinka yrittäisi ja varsinkin, kun aloittaa niin suurelta takamatkalta niin tärkeässä asiassa kuin parisuhde- ja seksikokemukset, niin tämän oikean ja ymmärtävän henkilön löytäminen on vielä vaikeampaa. Ei mahdotonta, mutta todella vaikeaa.

Niin no, ainoat vaihtoehdot nyt joka tapauksessa ovat joko yrittää tai olla yrittämättä. Jälkimmäisessä todennäköisyys, että tulet kumppanin löytämään, on luonnollisesti pienempi - tokikaan ei sittenkään olematon. Kukaan ei tosiaan voi sinulle taata että varmasti tulet vielä kumppanin löytämään ja muut eivät voi asiaa puolestasi ratkaista, ikävä kyllä.

Suosittelisin muuten vielä ihan vakavasti tarkastelemaan omaa asennettasi asiaan, sillä myös se vaikuttaa siihen kuinka muut sinut näkevät. Jos olet pessimistinen ja jo valmiiksi luovuttajan asenteella liikkeellä, muut aistivat sen helposti ja se saattaa työntää heitä kauemmas. Vastaavasti myös sitä, mitä toiselta loppujen lopuksi hakee, kannattaa miettiä. Oikein muita neuvoja en nyt osaa antaa.

Mun kohdalla on kaksi mahdollisuutta: 

- yrittää, luultavasti epäonnistua ja tajuta oma tasottomuutensa ihmisenä ja potentiaalisena kumppanina

- olla yrittämättä, tuntea itsensä huonoksi ihmiseksi ja epäonnistujaksi, mutta säilyttää pieni mahdollisuus, että jotain saattaa tapahtua

Valitsen jälkimmäisen.

Asennejutusta puhuminen on mun mielestä melko turhaa ja pinnallista analyysiä. Siinä oletetaan, että huonolla asenteella varustetuilla ihmisillä ei ole kumppaneita tai että yksinäiset ihmiset ovat aina olleet huonolla asenteella liikkeellä ja ovat siksi yksin. Ei se niin mene. Ihminen on kokemustensa summa ja positiivisinkin ihminen valuu kohti melankoliaa, jos häntä jatkuvasti päähän potkitaan. En ehkä naura yhtä paljon kuin kymmenen vuotta sitten, mutta nauran kuitenkin. En ehkä näe tulevaisuutta niin valoisana kuin ennen, mutta en elä täydellisessä pimeydessä. Jos nämä ovat ne jutut joiden takia en löydä ketään, niin ehkä se on sitten parempi, koska nuo vain sattuvat olemaan osa tämän hetkistä minuuttani.

En oleta, ettei myös huonolla asenteella varustetuilla voisi olla kumppaneita. Tietysti voi. Tarkoituksenani ei ollutkaan antaa mitään tarkkaa, syvällistä analyysiä mistä tuollainen tilanne voi johtua, sillä nämä ovat yleensä hyvin kompleksisia juttuja ja aina tapauskohtaisia. Pyrin lähinnä ohjaamaan sen miettimiseen, mikä osuus omilla ajttelutavoillasi voi asiaan olla. Jos ihan oikeasti väität asenteesta puhumisen tässä yhteydessä pinnalliseksi etkä usko sillä voivan olla minkäänlaista merkitystä, kannattaa tosissaan tutustua käsitteeseen tarkemmin. Ja edelleen: myös sen pohtiminen, mitä toiselta ihmiseltä haet, tuskin on turhaa, jos mietit pintatasoa syvemmältä.

Se on pinnallista siinä mielessä, että se nostetaan aina tämän aiheen keskusteluissa esille ja sitä pidetään jonkinlaisena ratkaisevana tekijänä, jonka korjaaminen ratkaisisi kuin taikaiskusta koko ongelman. Usko pois, että tässä maailmassa tuskin on henkilöitä, jotka olisivat pohtineet kriittisesti, syvällisesti ja kaikilta mahdollisilta kanteilta itseään enemmän kuin yksinäiset ja kokemattomat. Me elämme jatkuvan epävarmuuden ja häilyvän itsetunnon maailmassa pohtien mikä meissä on vikana. Yritämme muuttaa käytöstämme, imitoida normaalina pitämiemme ihmisten toimintamalleja ja lopulta jopa epätoivoisimmat meistä päätyvät muokkaamaan persoonaansa niin paljon, että aitoa ihmistä on enää vaikea erottaa keinotekoisesta. Ei tämä ole mitään uutta ja koen ehkä hieman loukkaavana, että a) anonyymille keskustelupalstalle kirjoitetusta tekstistä tehdään johtopäätöksiä todellisen elämän minääni kohtaan ja b) epäillään etten olisi näitä asioita pohtinut.

Tietenkin ajatukseni, johtopäätökseni ja niiden pohjalta tekemäni toiminnot saattavat olla täysin vääriä, mutta se on taas aivan eri asia. Ei minulla ole muuta barometriä onnistumiselleni kuin muiden ihmisten reaktiot ja koska reaktiot ovat tähän asti olleet päänsääntöisesti kielteisiä ja negatiivisiä niin ainoa päätelmä mitä voin tehdä on, että teen jotain väärin, olen vääränlainen ihminen tai sitten vika on noissa molemmissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en 33-vuotiaanakaan ole koskaan nähnyt vastakkaista sukupuolta alasti. Jos ei ole annettu syntymälahjaksi komeutta eikä pituutta(175), niin on aivan turha edes haaveilla asiasta. Korkeintaan rahalla tai joku keharinainen, mutta ei kiitos jälkimmäinen. 

Ensimmäinen poikaystäväni oli max 170 cm pitkä, pahasta aknesta kärsivä hintelä nuori maalaispoika, jolla oli ohut vaalea tukka ja "savolaiset" kasvonpiirteet (ohuet huulet, pienehköt silmät). En ollut enkä ole keha.rinainen vaan fiksu lukioon hyvällä todistuksella menossa ollut hoikka, pitkähiuksinen tei.nityttö. Rahaa ei ollut kummallakaan,

Sittemmin olen ollut ihastunut/rakastunut kolmeen muuhunkin noin 170 cm pitkään mieheen. Yksikään ei olisi kelvannut malliksi myöskään kasvojen tai ruumiinrakenteen puolesta. Enkä edelleenkään ollut k.ehari vaan edelleenkin hoikka ihan normaalin näköinen nainen. Yksikään heistä ei tarjonnut minulle mitään rahallisesti arvokasta, päinvastoin, yhden kohdalla minä olin hieman parempituloinen ja maksoin usein meidän yhteiset menomme.

Mutta jos tulet onnelliseksi siitä uskomuksesta, että on pituutesi ja ulkonäkösi syytä, ettet ole edes nähnyt naista alasti, niin pidä kaikin mokomin siitä kiinni. Kannattaa varmasti.

Tietenkin ulkonäöllä on merkitystä. 

Harva on niin ruma ettei ketään saisi, mutta on myöskin typerää kiistää etteikö komea ulkonäkö auttaisi ja keskitasoa huomattavasti alhaisempi taas alentaisi mahdollisuuksia. Nämä ovat usein myös tuurista kiinni ja vähemmän komean pitäisi pystyä erottumaan jollain muulla tavalla positiivisesti. Hiljainen, tavallinen, tylsä, keskiverto mies vähemmän komealla ulkonäöllä aloittaa niin pitkältä takamatkalta, että ilman suurta onnea tai sinnikästä yrittämistä on uhka jäädä yksin aivan todellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en 33-vuotiaanakaan ole koskaan nähnyt vastakkaista sukupuolta alasti. Jos ei ole annettu syntymälahjaksi komeutta eikä pituutta(175), niin on aivan turha edes haaveilla asiasta. Korkeintaan rahalla tai joku keharinainen, mutta ei kiitos jälkimmäinen. 

Ensimmäinen poikaystäväni oli max 170 cm pitkä, pahasta aknesta kärsivä hintelä nuori maalaispoika, jolla oli ohut vaalea tukka ja "savolaiset" kasvonpiirteet (ohuet huulet, pienehköt silmät). En ollut enkä ole keha.rinainen vaan fiksu lukioon hyvällä todistuksella menossa ollut hoikka, pitkähiuksinen tei.nityttö. Rahaa ei ollut kummallakaan,

Sittemmin olen ollut ihastunut/rakastunut kolmeen muuhunkin noin 170 cm pitkään mieheen. Yksikään ei olisi kelvannut malliksi myöskään kasvojen tai ruumiinrakenteen puolesta. Enkä edelleenkään ollut k.ehari vaan edelleenkin hoikka ihan normaalin näköinen nainen. Yksikään heistä ei tarjonnut minulle mitään rahallisesti arvokasta, päinvastoin, yhden kohdalla minä olin hieman parempituloinen ja maksoin usein meidän yhteiset menomme.

Mutta jos tulet onnelliseksi siitä uskomuksesta, että on pituutesi ja ulkonäkösi syytä, ettet ole edes nähnyt naista alasti, niin pidä kaikin mokomin siitä kiinni. Kannattaa varmasti.

Tietenkin ulkonäöllä on merkitystä. 

Harva on niin ruma ettei ketään saisi, mutta on myöskin typerää kiistää etteikö komea ulkonäkö auttaisi ja keskitasoa huomattavasti alhaisempi taas alentaisi mahdollisuuksia. Nämä ovat usein myös tuurista kiinni ja vähemmän komean pitäisi pystyä erottumaan jollain muulla tavalla positiivisesti. Hiljainen, tavallinen, tylsä, keskiverto mies vähemmän komealla ulkonäöllä aloittaa niin pitkältä takamatkalta, että ilman suurta onnea tai sinnikästä yrittämistä on uhka jäädä yksin aivan todellinen.

Kuten sanottu, pidä kaikin mokomin kiinni uskomuksestasi, jos se tekee sinut onnelliseksi.

Pedofiilikaan ei välttämättä menetä neitsyyttään koskaan. Ja se on hyvä se. Itse en ole neitsyt kun piti yrittää naisen kanssa mutta ei se kovin hyvin toiminut.

T. 20 vuotta ilman

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en 33-vuotiaanakaan ole koskaan nähnyt vastakkaista sukupuolta alasti. Jos ei ole annettu syntymälahjaksi komeutta eikä pituutta(175), niin on aivan turha edes haaveilla asiasta. Korkeintaan rahalla tai joku keharinainen, mutta ei kiitos jälkimmäinen. 

Ensimmäinen poikaystäväni oli max 170 cm pitkä, pahasta aknesta kärsivä hintelä nuori maalaispoika, jolla oli ohut vaalea tukka ja "savolaiset" kasvonpiirteet (ohuet huulet, pienehköt silmät). En ollut enkä ole keha.rinainen vaan fiksu lukioon hyvällä todistuksella menossa ollut hoikka, pitkähiuksinen tei.nityttö. Rahaa ei ollut kummallakaan,

Sittemmin olen ollut ihastunut/rakastunut kolmeen muuhunkin noin 170 cm pitkään mieheen. Yksikään ei olisi kelvannut malliksi myöskään kasvojen tai ruumiinrakenteen puolesta. Enkä edelleenkään ollut k.ehari vaan edelleenkin hoikka ihan normaalin näköinen nainen. Yksikään heistä ei tarjonnut minulle mitään rahallisesti arvokasta, päinvastoin, yhden kohdalla minä olin hieman parempituloinen ja maksoin usein meidän yhteiset menomme.

Mutta jos tulet onnelliseksi siitä uskomuksesta, että on pituutesi ja ulkonäkösi syytä, ettet ole edes nähnyt naista alasti, niin pidä kaikin mokomin siitä kiinni. Kannattaa varmasti.

Tietenkin ulkonäöllä on merkitystä. 

Harva on niin ruma ettei ketään saisi, mutta on myöskin typerää kiistää etteikö komea ulkonäkö auttaisi ja keskitasoa huomattavasti alhaisempi taas alentaisi mahdollisuuksia. Nämä ovat usein myös tuurista kiinni ja vähemmän komean pitäisi pystyä erottumaan jollain muulla tavalla positiivisesti. Hiljainen, tavallinen, tylsä, keskiverto mies vähemmän komealla ulkonäöllä aloittaa niin pitkältä takamatkalta, että ilman suurta onnea tai sinnikästä yrittämistä on uhka jäädä yksin aivan todellinen.

Kuten sanottu, pidä kaikin mokomin kiinni uskomuksestasi, jos se tekee sinut onnelliseksi.

En ollut tuon alkuperäisen viestin kirjoittaja. Halusin silti tuoda oman näkemykseni keskusteluun. Sinä sen sijaan et halua keskustella vaan julistaa omaa mielipidettäsi totuutena ja alentaa kanssakeskustelijat väärässä oleviksi idiooteiksi. Painovoima on kiistämätön fakta, ulkonäön vaikutus pariutumiseen on monitahoinen aihe, jossa kukaan tuskin on ikinä täysin oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Olen täysin normaali, terve, akateemisesti koulutettu ja työssäkäyvä nainen. Ja neitsyt. Ikää 35. Kai sitten joidenkin mielestä olen outo, kun seksi ei kiinnosta pätkääkään. Onneksi minun ei tarvitse välittää siitä, mitä rajoittuneen maailmankuvan omaavat ihmiset minusta ajattelevat. 

Eikö työpaikalla miehet iske? Olen itse työpaikassa, jossa on lähinnä miehiä, ja muutama nainen, joita ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa kauniiksi tai ihaniksi naisiksi. Silti kaikki miehet on sulaa vahaa näiden naisten käsissä. Tuntuu että nainen ei voi edes olla olemassa ilman että miehiä on jonoksi asti.

Itse olen 36v mies, ja naisia on muutama ollut, mutta yleisesti naisonneni on surkeaa. Kertoo varmaan riittävästi aiheesta, etten ole viiteen vuoteen harrastanut seksiä, enkä edes suudellut naista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en 33-vuotiaanakaan ole koskaan nähnyt vastakkaista sukupuolta alasti. Jos ei ole annettu syntymälahjaksi komeutta eikä pituutta(175), niin on aivan turha edes haaveilla asiasta. Korkeintaan rahalla tai joku keharinainen, mutta ei kiitos jälkimmäinen. 

Ensimmäinen poikaystäväni oli max 170 cm pitkä, pahasta aknesta kärsivä hintelä nuori maalaispoika, jolla oli ohut vaalea tukka ja "savolaiset" kasvonpiirteet (ohuet huulet, pienehköt silmät). En ollut enkä ole keha.rinainen vaan fiksu lukioon hyvällä todistuksella menossa ollut hoikka, pitkähiuksinen tei.nityttö. Rahaa ei ollut kummallakaan,

Sittemmin olen ollut ihastunut/rakastunut kolmeen muuhunkin noin 170 cm pitkään mieheen. Yksikään ei olisi kelvannut malliksi myöskään kasvojen tai ruumiinrakenteen puolesta. Enkä edelleenkään ollut k.ehari vaan edelleenkin hoikka ihan normaalin näköinen nainen. Yksikään heistä ei tarjonnut minulle mitään rahallisesti arvokasta, päinvastoin, yhden kohdalla minä olin hieman parempituloinen ja maksoin usein meidän yhteiset menomme.

Mutta jos tulet onnelliseksi siitä uskomuksesta, että on pituutesi ja ulkonäkösi syytä, ettet ole edes nähnyt naista alasti, niin pidä kaikin mokomin siitä kiinni. Kannattaa varmasti.

Tietenkin ulkonäöllä on merkitystä. 

Harva on niin ruma ettei ketään saisi, mutta on myöskin typerää kiistää etteikö komea ulkonäkö auttaisi ja keskitasoa huomattavasti alhaisempi taas alentaisi mahdollisuuksia. Nämä ovat usein myös tuurista kiinni ja vähemmän komean pitäisi pystyä erottumaan jollain muulla tavalla positiivisesti. Hiljainen, tavallinen, tylsä, keskiverto mies vähemmän komealla ulkonäöllä aloittaa niin pitkältä takamatkalta, että ilman suurta onnea tai sinnikästä yrittämistä on uhka jäädä yksin aivan todellinen.

Kuten sanottu, pidä kaikin mokomin kiinni uskomuksestasi, jos se tekee sinut onnelliseksi.

Ulkonäön merkitys on viimevuosina vain kasvanut, ainakin siinä pääseekö mies edes yrittämään. Suurin osa naisista on Tinderissä, ja suurin osa naisista swaippaa Tinderissä ainoastaan kaikkein komeimpia miehiä. Tästä on ihan tutkimusnäyttöä. Tinder on lisännyt sitä, että naiset ei kelpuuta enää muuta kuin tajutoman komeita miehiä, vaikka olisivat itse ihan tavallisen pulliaisen näköisiä naisia. Ja toki mitä tästä naisille seuraa, on se että joutuvat tuollaisten komeiden panomiesten hyväksikäyttämiksi kerta toisensa jälkeen. Samaan aikaan kun valtavat massat ei-komeita miehiä on yksin, pääsemättä edes treffeille yrittämään tutustua.

Olin 19v kun neitsyyteni menetin..en kokenut olevani valmis ennen sitä! 22 vuotiaana rupesin ensimmäistä kertaa vakavasti seurustelemaan ja nyt olen ollut saman miehen kanssa yhdessä jo yli 13v,joten on seksiäkin saanut riittämiin harrastaa vaikka vähän "myöhään" aloitin :D ja ei tuo 19v näin jälkikäteen minusta edes mitenkään myöhään ollut :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos 18 vuotias on vailla seksikokemusta ei voida puhua täysi-ikäisestä.

Ihmiset tosin voivat jäädä jälkeen normaalista hyvin monesta syystä.

Se ettei alaikäisenä ole sekstaillut ei tarkoita että on jälkeenjäänyt.

Olin 23 kun yhdyin ensimmäisen kerran miehen kanssa ja saman miehen kanssa on jatkettu 15 vuotta.

Eli ihan turha termi taas.

Uskomatonta melkein 40 ja yksi kumppani.

Sairas juttu tai sitten provokaatio.

Minä olen olen onnellisessa parisuhteessa ja meillä on seksiä 5-7 kertaa viikko.

Silti minulla on iästäni huolimatta joka vuosi kertynyt uusia seksikumppaneita 110-150.

Mies 55 v Chonburi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en 33-vuotiaanakaan ole koskaan nähnyt vastakkaista sukupuolta alasti. Jos ei ole annettu syntymälahjaksi komeutta eikä pituutta(175), niin on aivan turha edes haaveilla asiasta. Korkeintaan rahalla tai joku keharinainen, mutta ei kiitos jälkimmäinen. 

Ensimmäinen poikaystäväni oli max 170 cm pitkä, pahasta aknesta kärsivä hintelä nuori maalaispoika, jolla oli ohut vaalea tukka ja "savolaiset" kasvonpiirteet (ohuet huulet, pienehköt silmät). En ollut enkä ole keha.rinainen vaan fiksu lukioon hyvällä todistuksella menossa ollut hoikka, pitkähiuksinen tei.nityttö. Rahaa ei ollut kummallakaan,

Sittemmin olen ollut ihastunut/rakastunut kolmeen muuhunkin noin 170 cm pitkään mieheen. Yksikään ei olisi kelvannut malliksi myöskään kasvojen tai ruumiinrakenteen puolesta. Enkä edelleenkään ollut k.ehari vaan edelleenkin hoikka ihan normaalin näköinen nainen. Yksikään heistä ei tarjonnut minulle mitään rahallisesti arvokasta, päinvastoin, yhden kohdalla minä olin hieman parempituloinen ja maksoin usein meidän yhteiset menomme.

Mutta jos tulet onnelliseksi siitä uskomuksesta, että on pituutesi ja ulkonäkösi syytä, ettet ole edes nähnyt naista alasti, niin pidä kaikin mokomin siitä kiinni. Kannattaa varmasti.

Tietenkin ulkonäöllä on merkitystä. 

Harva on niin ruma ettei ketään saisi, mutta on myöskin typerää kiistää etteikö komea ulkonäkö auttaisi ja keskitasoa huomattavasti alhaisempi taas alentaisi mahdollisuuksia. Nämä ovat usein myös tuurista kiinni ja vähemmän komean pitäisi pystyä erottumaan jollain muulla tavalla positiivisesti. Hiljainen, tavallinen, tylsä, keskiverto mies vähemmän komealla ulkonäöllä aloittaa niin pitkältä takamatkalta, että ilman suurta onnea tai sinnikästä yrittämistä on uhka jäädä yksin aivan todellinen.

Kuten sanottu, pidä kaikin mokomin kiinni uskomuksestasi, jos se tekee sinut onnelliseksi.

Ulkonäön merkitys on viimevuosina vain kasvanut, ainakin siinä pääseekö mies edes yrittämään. Suurin osa naisista on Tinderissä, ja suurin osa naisista swaippaa Tinderissä ainoastaan kaikkein komeimpia miehiä. Tästä on ihan tutkimusnäyttöä. Tinder on lisännyt sitä, että naiset ei kelpuuta enää muuta kuin tajutoman komeita miehiä, vaikka olisivat itse ihan tavallisen pulliaisen näköisiä naisia. Ja toki mitä tästä naisille seuraa, on se että joutuvat tuollaisten komeiden panomiesten hyväksikäyttämiksi kerta toisensa jälkeen. Samaan aikaan kun valtavat massat ei-komeita miehiä on yksin, pääsemättä edes treffeille yrittämään tutustua.

Pitäisikö naisten sitten "antaa mahdollisuus" kaikille miehille, jotka olisivat kiinnostuneita tutustumaan?

Kyllä kaikki yli 18v.