Miten reagoitte exän tavatessa?

Riidaksi menisi varmaan

Samassa kaveripiirissä exän kanssa. Aloin seurustella hänen kaverinsa kanssa eron jälkeen ja ollaan ihan sujut ja mökkeiltykin ja risteilty porukalla

"Lähetääänx paneen?"

Lapsen isän kanssa olen hyvissä väleissä ja toki joudutaan näkemään usein lapsen takia. Muiden kanssa ei ole tullut yhteyttä pidettyä, eikä mitään syytäkään, mutta moikkasin ja kysyisin kuulumiset jos törmättäisiin.

Ainoa exä on lasteni isä. Tosi hyvät välit on.

Halaan ja kysyn kuulumiset. Ainoastaan yksi eksä on sellainen että menisin paniikkiin. Hän oli väkivaltainen minua kohtaan.

En ole yhdenkään exäni kanssa missään tekemisissä. Yhden kanssa voisin kyllä vaihtaa kuulumisia koska  erosta on aikaa, mutta en halua ottaa itse yhteyttä ja asutaankin eri kaupungeissa. Yhdestä sen sijaan en haluaisi kuulla enää ikinä mitään. Ollaan fb-kavereita (koska en vain kehtaa poistaa häntä kavereista), mutta en haluaisi tietää hänen elämästään mitään sillä olen edelleen katkera erosta. 

Exän tavatessa kenet?

Mulla on yksi poikaystävä nuoruudesta, jonka kanssa onnistun samaan aikaan jonkun kinan tai riidanpoikasen alle vartissa.

Jotenkin taannutaan, ei ole nyt nähty pariin vuoteen, en tiedä vieläkö näin tapahtuisi.

Lasten isästä olen eronnut myös. Leikimme molemmat, ettei nähdä toisiamme. Tai jos on pakko keskustella, niin leikimme järkeviä aikuisia. Ero tapahtui rumissa merkeissä.

Ei ole välejä. En halua olla missään tekemisissä. Joskus käy täällä lapsia katsoon. Tervehdin kylmästi. Inhottaa.

Muiden eksien kanssa olemme hyviä ystäviä, mutta viimeisin paljasti eron yhteydessä itsestään väkivaltaisen puolen ja homma meni poliisiasiaksi, joten jos tähän eksään törmäisin niin voisin olla hyvin stressaantunut ja varovainen. Yksin liikkuessa välttelen alueita/paikkoja missä tiedän hänen viihtyvän, joten oletettavasti myös kohdatessa kiertäisin kaukaa jos mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Exän tavatessa kenet?

Exän tavatessa eronne jälkeen sinut

Oon onneton tapaus exiin kadulla törmäämisten kanssa, vanhasta tottumuksesta kohtelen kuin ilmaa ja vaikutan varmaan ylimieliseltä vaikka tosiasiassa koen exät vain inhottavina ja ahdistavina joita en halua millään tavalla osaksi nykyistä elämääni

Moikkaan. Ja jatkan matkaa.

Viimeisten noin 20 vuoden aikana olen tavannut eksäni kerran, yhteisen lapsemme juhlissa. Ihan ystävinä juteltiin.

Ex-naisystäväni ovat olleet minua järkyttävän paljon paremmalla tasolla, joten lähinnä kerjään seksiä ja myötätuntoa, eipä kauheasti tule. (Kaikkien kanssa ne nuoret naiset seurusteleekin.)

Musta tuntuu jotenkin kummalliselta, että niin pitkään elämässä ollut ihminen katoaa kokonaan, vaikka eipä itselläkään enää ole mitään kontaktia exään. Ei olla enää samassa kaupungissakaan.

En ole missään tekemisissä ja jos vahingossa törmäisin jossain, niin en todellakaan huomioisi yhtään mitenkään. Mies joka pitkän avoliiton jälkeen petti ja jätti ei ansaitse mitään huomioimista enää ikinä. Haudalle voin mennä tanssimaan jos kupsahtaa ennen minua.

Olen lähes kaikkien eksieni kanssa hyvissä väleissä. Esim. ekan poikakaverini kanssa, jonka kanssa seurusteltiin 20 vuotta sitten, vaihdellaan viestejä säännöllisesti. Sit muutamien muiden kanssa skypetellään ja käydään välillä bissellä. Suhteissa on saattanut olla riitoja ja myrskyjä, mutta välit korjaantuneet eron jälkeen. Eksäni ovat turvallisia ja läheisiä, tuntevat minut läpikotaisin. Tuntuvat tällä hetkeltä vähän kuin veljiltä tai serkuilta.

Yleensä hiukan hätkähdän, mutta siinäpä se sitten jatkaa elämäänsä..kävin exän kanssa lounaalla keväällä, kun se oli muuttanut Espanjasta takaisin Suomeen..mutta tunsin vaan kaveruutta ja sellaita että ihan hyvä tyyppi, mutta en enää minkäänlaista kipinää. Jännä vaan huomata, että siinä on ollut ihminen, joka on mun kanssa tosi samanlainen - melkein yksi eniten itseä muistuttanut ihminen mun elämän aikana.