Tytär kiukuttelee, kun en suostunut ottamaan lastenlapsia viikonlopuksi yökylään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on väsynyttä porukkaa. Mun 70v vanhemmat ovat lastenlastensa kanssa joka päivä ja lapset on usein viikonloppuisin heillä yötä. Sairauksiakin isovanhemmilla on, mutta heille lapset ovat tärkeitä ja he haluavat olla niiden kanssa.

Onko tuo vain sinun itsekäs käsityksesi, vai oletko kysynyt suoraan, haluavatko he tuota?

Meillä isovanhemmat kuuluvat perheeseen.

Vastaappa esitettyyn kysymykseen

Onpa kateellista porukkaa. Isovanhemmat ITSE HALUAVAT OLLA OMIEN LASTEN LASTEN KANSSA.

Et vieläkään vastannut kysymykseen.

En ole tuo ketkä vastausta vaadit mutta meillä toisen vanhemman vanhemmat (eli isovanhemmat) asuvat meidän kanssa. Yhdessä olo on siis päivittäistä, yhteistä arkea. Jos eivät haluaisi niin ovat vapaita aikuisia ja täyspäisiä muuttamaan pois.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on 18,15,13 ja 2 vuotiaat lapset..ikää mulla on 36...tiijättekö ku saan tän nuorimmaisen myös aikuiseksi nii en aijo hoitaa tulevia lapsenlapsia joka vloppu..voin joskus hoitaa mutta pää vastuu pitää olla vanhemmilla...se on nii että ku lapsia tekee ne pitää jaksaa ite hoitaa ja kasvattaa ja unohtaa ne omat menot ja halut..mä en oo ikinä pyytänyt omia vanhempia hoitamaan mun lapsia..siksi koska heillä on nyt se ihana vapaus aika..ne nauttii elämästä..ikää heillä on 55vuotta ja uskokaa tai älkää mun lapset on heille silti tosi tärkeitä...joulut,syntymäpäivät aina yhessä..

Huh, vähän eri ikäsarjassa liikutaan. 55v vuotias ollut mummona jo 18v, eikä ikinä hoitanut lapsenlapsia, en tiedä miksi en usko lapsenlapsia tosi tärkeiksi? Ja mitä se ihana vapaus on, bailaamista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on 18,15,13 ja 2 vuotiaat lapset..ikää mulla on 36...tiijättekö ku saan tän nuorimmaisen myös aikuiseksi nii en aijo hoitaa tulevia lapsenlapsia joka vloppu..voin joskus hoitaa mutta pää vastuu pitää olla vanhemmilla...se on nii että ku lapsia tekee ne pitää jaksaa ite hoitaa ja kasvattaa ja unohtaa ne omat menot ja halut..mä en oo ikinä pyytänyt omia vanhempia hoitamaan mun lapsia..siksi koska heillä on nyt se ihana vapaus aika..ne nauttii elämästä..ikää heillä on 55vuotta ja uskokaa tai älkää mun lapset on heille silti tosi tärkeitä...joulut,syntymäpäivät aina yhessä..

Huh, vähän eri ikäsarjassa liikutaan. 55v vuotias ollut mummona jo 18v, eikä ikinä hoitanut lapsenlapsia, en tiedä miksi en usko lapsenlapsia tosi tärkeiksi? Ja mitä se ihana vapaus on, bailaamista?

Mun 13v lapsen isovanhemmat 90 ja 92v, hoitaneet ovat ihan omasta pyynnöstä :)

Ehkä ap:n on syytä muistuttaa tytärtään siitä, että hän on ihan itse päättänyt hankkia lapsia. Jokaisen on ennen lasten hankkimista hyväksyttävä se, että omien lasten hoito kuuluu vain ja ainoastaan itselle. Ei sitä voi sälyttää isovanhempien, kummien, eikä naapurin teinitytön niskoille. Apua voi tietenkin pyytää, mutta on todella lapsellista suuttua, jos sitä kieltäydytään antamasta. Tietysti., jos ap on painostanut tytärtään lapsentekoon, tilanne on vähän eri, mutta harvemmin kai sellaista tapahtuu.

En oikeasti ymmärrä lapsiperheiden vanhempien jatkuvaa marinaa, miten pitäisi saada apua sieltä ja täältä. Kukaan ei pakota hankkimaan lapsia, jos niitä ei jaksa hoitaa. Luulisi, että jokaiselle olisi selvää, että ihmislapsi sitoo vanhempansa kokonaan ensimmäiset kymmenen vuotta ja vaatii aikalailla jaksamista senkin jälkeen. Jollei siihen ole valmis, on viisaampi jättää lapset tekemättä kokonaan.

Kyllä kai jokainen täysjärkinen ymmärtää, että hoitovastuu omista lapsista on vain ja ainoastaan sulle itselläsi. Sen sijaan en ymmärrä, miksi on niin kovin väärin haluta vaikka kerran vuodessa käydä puolison kanssa leffassa tai syömässä ihan kaksin - ja että miksi sitä ei voisi mahdollistaa, jos tietää, että se vaikuttaa paljon ruuhkavuosia elävien jaksamiseen.

Etenkin, jos hoitoapua on itse saanut aikanaan paljonkin. Sitten ei kuitenkaan soisi samaa muille. Kyllähän se itsekkyyttä on, eikä yhtään mitään muuta, ellei oikeasti terveydentila ole huono. Toki mikään velvoite se isovanhemmuus ei yhtään millekään ole, mutta ei se silti poista sitä tosi asiaa, että itsekästä tuo on. Tietynlainen itsekkyys tietysti pitäisi ollakin, mutta tuossa mennään kyllä metsään.

Kummallisia kitisijöitä täällä. Ettehän te voi olla tosissanne, vai oletteko? Ensin valitetaan, että lapset pyytävät hoitoapua lapsilleen. Sitten valitetaan, ettei lapsi perheineen saisi haluta olla viikonloppuja omineen eikä kieltäytyä tulemasta visiitille, jos pyydetään. Koettakaa nyt päättää, mitä oikein haluatte!

Minä en välttämättä tarvitse minkäänlaista hoitoapua. Kyläillä olisi mukava, mutta sekään harvemmin onnistuu, koska meilläkin on oma elämä ja sen mukaan myös elellään. Aina voidaan katsoa, onnistuuko aikatauluja sovittua yhteen mutta ellei, niin turha sitä on ruikuttaa. Toisaalta ei kyllä kovin paljon kiinnostusta olekaan järjestellä, sillä hyvä, jos ne lapsenlapset kerran vuodessa kiinnostaa sen tunnin verran vanhempien läsnäollessa.

Samaan aikaan lastenlasten pitäisi sitten olla hirveän välittömiä, eivät saisi yhtään ujostella, kumma kun eivät halaa ja tule syliin... No anteeksi nyt vain, mutta kun tapaatte tosiaan kerran vuodessa sen tunnin! Eikä kyllä johdu meistä. Mutta jos olette itse halunneet jäädä vieraiksi, niin siinäpä sitten jäätte. Kyllä ne omatkin valinnat vaikuttaa. Lapsenlapsikaan kun ei ole mikään nukke, joka otetaan esille joskus ja jouluna, jos muistetaan. Elävällä ihmisellä on tunteet, ja jos ei kerran vuodessa kohtaamalla kovin lämpöisiä välejä synny, niin ei se kyllä ole minun vikani. Kiinnostuksen kun pitäisi olla vastavuoroista.

Ei varmaankaan se yhden kerran vuodessa ole liikaa, mutta tuttavapiirissä olen nähnyt miten lapset tyrkätään käytännössä joka viikonloppu jommallekummille isovanhemmille. Lomat ajoilla pariksi viikkoa vähintäin. Ihmettelen tosiaan mikseivät halua viettää aikaa oman perheen kesken koska lapset tosiaankin ovat päivät  päivähoidossa/koulussa. Ja tuonikäiset sentään nukkuvatkin 8-9 h/vrk:ssa. miksi ovat tehneet lapisa yleensäkään.

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaankaan se yhden kerran vuodessa ole liikaa, mutta tuttavapiirissä olen nähnyt miten lapset tyrkätään käytännössä joka viikonloppu jommallekummille isovanhemmille. Lomat ajoilla pariksi viikkoa vähintäin. Ihmettelen tosiaan mikseivät halua viettää aikaa oman perheen kesken koska lapset tosiaankin ovat päivät  päivähoidossa/koulussa. Ja tuonikäiset sentään nukkuvatkin 8-9 h/vrk:ssa. miksi ovat tehneet lapisa yleensäkään.

Kuvailemasi tilanteet aiheuttavat kyllä suurta hämmennystä minussakin. Tunnen itsekin erään äidin, jonka lapset ovat joka viikonloppu hoidossa milloin missäkin. Ei siis käytännössä vietä näiden kanssa aika juuri koskaan. Minä nautin viikonlopuista, kun isommalla lapsella ei ole koulua, vaan voidaan rentoutua ja tehdä asioita perheen kesken.

Hirveästi täällä moititaan ap:tä ja vedotaan hänen ja vaimonsa ikään. Että miten ei jaksa kun ovat noin nuoria. En ymmärrä. Vaikka ei olisi edes väsynyt tai sairas, mikä ihmeen pakko on hoitaa yhtään ketään vastentahtoisesti?

Kyllä ne isovanhemmatkin haluavat viettää laatuaikaa kahdestaan kun ovat vielä työelämässä. Ap:n tytär on lykkäämässä lapsiaan koko ajan heille. Ei se nyt ihan reilua ole siitä suuttua, jos ap kieltäytyy. 

On reilua sanoa ja kieltäytyä suoraan.

Vanhemmillani on tapana kierrellä ja kaarrella, ja isäni usein lopulta räjähtää päin naamaa. Siitä seuraa se, ettemme käy moneen kuukauteen kylässä. Sitten alkaa paappaa kaduttaa, ja joku lapsista kutsutaan yökylään ja tarjotaan hoitoapua jatkossakin.

Jos jatkossa erehdyt kysymään, sama ralli alkaa alusta. Kerran vuodessa olen suunnilleen apua pyytänyt.

Joten kieltäytyä pitää jos ei jaksa, ja juuri niin että sanoo suoraan ei. Lapsellakin on kamalaa hoidossa jos hoitaja on kireänä tai väsynyt.

Voisiko nyt joka sellainen, joka laittaa lapsensa hoitoon joka viikonloppu vastata, että miksi  tekee niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olettepa nuorena tehneet lapset jos jo lapsenlapsia. Oletteko wt? Joka tapauksessa tyttäresi näyttää olevan huonosti kasvatettu, kuvittelee varmaan elävänsä saippuasarjassa. Läpsy poskelle niin tokenee.

24-vuotiaana tulin ensimmäistä kertaa isäksi ja 47-vuotiaana isoisäksi, eli en kovinkaan nuorena. Nyt olen 55v

ap

Saman ikäisenä mekin esikoinen saatiin. Todella paljon asiattomia viestejä palstalle vaihteeksi eksynyt. Tiedätkö ap osallistuuko lapsenlasten isä kuinka lasten/vauvojen hoitoon että onko tyttäresi kuormittuneempi arjen pyörityksestä ja siksi hermostuneempi? Moni purkaa pahaa oloa, väsymystä ja kiukkuaa lähimmilleen joista tietää etteivät hylkää

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti on auttanut lasten kanssa. Ollaan päästy välillä kahdestaan yöksi jonnekin ja tällä on ollut iso merkitys parisuhteellemme.

Kovin keveissä kantimissa on parisuhde, jos sen saa pidettyä yllä vain ilman lapsia jaloissa pyörimässä. Täytyy siis päästä lapsista eroon, jotta voi viettää puolison kanssa laatuaikaa ja kenties siinä samalla väsätä mukuloita vielä lisääkin. Ja että sitä varten täytyy vielä päästä pois omasta kodista jonnekin muualle. Antaa kyllä melkoisen huonon kuvan kodista. Jos teidän kotinne on niin kehno, miksi haluatte jakaa sitä kehnoutta vielä isovanhempienkin kotiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on 57 ja minä olen 47. Hyvin jaksetaan perheen kuopus 7 v hoitaa raskaiden töidemme lisäksi. Ei väsytä ei.

Miten tämäkään nyt tähän liittyi? Itse olen omat lapseni kasvattanut 80-luvulla ja 90-luvulla. Lapsenlapsi on vähän eri asia kuin oma lapsi ja sinä itsekkin ole meitä melkein 10 vuotta nuorempi.

-ap

Ai miten liittyy? No sitten, että toisilla virtaa riittää hoitaa niitä pieniä jopa vajaa 60 vuotiaanakin ihan joka arkipäivä. Huomasitko mieheni olevan vajaa 60 v. Minä itse teen reissutöitä ja mies vastaa enemmän kodinhoidosta nuorempien lasten kanssa kotona. Kolme asuu vielä kotona ja nuorin on tämä 7v. Kolme aikuista maatamme asuu jo omillaan. Vanhin on syntynyt -90 vuonna. Mutta te olettekin sitten jo kaikkenne antaneet ja vanhoja.....

Teidän lapsenne ovat teidän lapsianne ja teidän kotonanne he asuvat ihan omassa kodissaan oman isän ja äidin kanssa. Teidän kuuluukin jaksaa heidän kanssaan, kun kerran olette heidät päättäneet maailmaan saattaa. Kun ne lapsukaiset menevät jonnekin toiseen taloon viihtymään ja yöpymään, he ovat siellä vieraina, kylässä. Ihan sama, onko kyseessä naapurin talo vai isovanhempien talo. Te siirrätte vastuun lastenne hyvinvoinnista ja hengissäsäilymisestä ja viihdyttämisestä ihan toisille ihmisille kuin kelle se lainkin mukaan kuuluu.

Mikä ihme siinä on, että isovanhempien pitäisi hoitaa lastensa lapsia??? Eräs kaverini vetää suorastaan itkuraivarit, kun hänen vanhempansa eivät suostu hoitamaan hänen lastaan joka vkl (jotta kaverini pääsisi baareihin ja harrastamaan yhden yön juttuja.) Kiesus sentään. Miksi hitossa niitä lapsia pitää tehdä, jos niistä pitää aina kuitenkin vaan päästä eroon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti on auttanut lasten kanssa. Ollaan päästy välillä kahdestaan yöksi jonnekin ja tällä on ollut iso merkitys parisuhteellemme.

Kovin keveissä kantimissa on parisuhde, jos sen saa pidettyä yllä vain ilman lapsia jaloissa pyörimässä. Täytyy siis päästä lapsista eroon, jotta voi viettää puolison kanssa laatuaikaa ja kenties siinä samalla väsätä mukuloita vielä lisääkin. Ja että sitä varten täytyy vielä päästä pois omasta kodista jonnekin muualle. Antaa kyllä melkoisen huonon kuvan kodista. Jos teidän kotinne on niin kehno, miksi haluatte jakaa sitä kehnoutta vielä isovanhempienkin kotiin?

Nyt käsitän. Trollihan tämä on. Ei kenenkään ajatusmaailma voi olla noin mustavalkoinen ja omaan napaan tuijottava. Eikö sinulla koskaan ollut aikaa parisuhteelle ilman lapsia? Sekö sinua katkeroittaa? Itse ainakin mielelläni suon toisille jotain, mitä itse en aikanaan saanut, vaikka sitä joskus olisinkin kaivannut. Tämän kaiken voi kuitenkin tehdä puhtaasta halusta auttaa, uhriutumatta tai uhrautumatta, silti säilyttäen oman elämänsä omine rientoineen. Pelisäännöistä, toiveista, tarpeista ja tuntemuksista pitää vain puhua avoimesti ja toista aidosti kuunnellen sekä kunnioittaen, niin homma toimii kaikkien kannalta.

Luulen että kyse on siitä, että haluatte vain ryypätä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti on auttanut lasten kanssa. Ollaan päästy välillä kahdestaan yöksi jonnekin ja tällä on ollut iso merkitys parisuhteellemme.

Kovin keveissä kantimissa on parisuhde, jos sen saa pidettyä yllä vain ilman lapsia jaloissa pyörimässä. Täytyy siis päästä lapsista eroon, jotta voi viettää puolison kanssa laatuaikaa ja kenties siinä samalla väsätä mukuloita vielä lisääkin. Ja että sitä varten täytyy vielä päästä pois omasta kodista jonnekin muualle. Antaa kyllä melkoisen huonon kuvan kodista. Jos teidän kotinne on niin kehno, miksi haluatte jakaa sitä kehnoutta vielä isovanhempienkin kotiin?

Nyt käsitän. Trollihan tämä on. Ei kenenkään ajatusmaailma voi olla noin mustavalkoinen ja omaan napaan tuijottava. Eikö sinulla koskaan ollut aikaa parisuhteelle ilman lapsia? Sekö sinua katkeroittaa? Itse ainakin mielelläni suon toisille jotain, mitä itse en aikanaan saanut, vaikka sitä joskus olisinkin kaivannut. Tämän kaiken voi kuitenkin tehdä puhtaasta halusta auttaa, uhriutumatta tai uhrautumatta, silti säilyttäen oman elämänsä omine rientoineen. Pelisäännöistä, toiveista, tarpeista ja tuntemuksista pitää vain puhua avoimesti ja toista aidosti kuunnellen sekä kunnioittaen, niin homma toimii kaikkien kannalta.

AP:n tyttären maailma ainakin näyttää olevan mustavalkoinen ja omaan napaan tuijottava, samoin kaikkien muiden ketjulaisten, joiden mielestä omat lapset voi tunkea isovanhemmille useita kertoja viikossa ja ihan kysymättä. Ap:n tytärhän tässä juuri ei halua puhua avoimesti vanhempiensa toiveista, tarpeista, tuntemuksista ja pelisäännöistä eikä kunnioita ja kuuntele aidosti. Ja nyt huutaa ja mököttää. Omissa kaveriperheissäni on tämmöisiä ihan samanlaisia tyttäriä.

Meillä oli parisuhde olemassa kymmenen vuotta, ennen kuin saimme lapsen. Nyt perheessämme on kolme jäsentä, aiemmin oli vain kaksi. Kolmihenkisenä perheenä ja kolmihenkistä taloutta elämme ainakin nämä 18 vuotta. Jos oma parisuhde ei kannattele muutoin kuin niin, että pääsee eroon omista lapsistaan - ja tämä siis joka ikinen viikko 1-2 kertaa ja lomat päälle - niin silloin se ei ole mikään terve parisuhde eikä terve perhe. Siihen ei auta isovanhempien uuvuttaminen vaan perheneuvola tai psykologi.

Ymmärrän kyllä, jos molemmat vanhemmat ovat mt-potilaita. Silloinkin pitäisi ymmärtää olla raskauttamatta lastensa isovanhempia jatkuvalla syötöllä.

Vierailija kirjoitti:

Luulen että kyse on siitä, että haluatte vain ryypätä

Pikemminkin niin, että ap:n tytär miehineen haluaa vain ryypätä. Sitä paitsi miksi ihmeessä ap ei saisi vaimonsa kanssa viettää känni-iltaa? Ei heillä ole enää huollettavia alaikäisiä lapsia vaan he ovat kaksi itsenäistä aikuista ihmistä, jotka ovat vastuussa vain itselleen ja toisilleen. Tytär haluaisi viedä heiltä känni-illankin.

Nii mähän en ole ainut lapsi,joten vanhemmilla tietty oli omia pienii lapsii ku mä sain esikoisen..miks oisin heitä rasittanut?ja nyt 55vuotiaana he käyvät töissä molemmat ja matkustelee..voivat lähteä ja tulla miten ikinä haluaa..ihmiset jotka olettavat että iso vanhemmat ovat lapsenvahteja ovat idiootteja..