Lue keskustelun säännöt.
Kenen työttömyys ärsyttää eniten?
21.08.2019 |
Eikö olekin hassua, kuinka eri ihmisten työttömyys ärsyttää ihmisiä eri tavalla. Otetaan vaikka kolme kuvitteellista esimerkkiä, ja sovitaan, että kaikissa tapauksissa työttömyys ei johdu sairaudesta tai kyvyttömyydestä työntekoon. Oikeastaanhan, silloin olisi sairaseläkkeellä, mutta koska aina saa kuulla kuinka kortistossa on ihmisiä, jotka oikeasti kuuluisivat sairaseläkkeelle, tehdään selväksi että näissä tapauksissa ei ole kysymys ihmisistä, jotka kuuluisivat sairaseläkkeelle tai odottavat päätöstä sellaisesta.
Tapaus 1: Mirja 55v. asuu yhden täysi-ikäisen lapsen ja yhden teinin kanssa. Asuntona on Saton huonokuntoinen vanha vuokra-asunto, 74m2 kolmio, ei hyvältä alueelta, vuokra 1000€. Mirja ei halua tehdä vuorotyötä, koska kokee sen raskaaksi. Hän etsii työtä normi työajalla, mutta ei ole löytänyt sitä vuoteen, joten hän on työtön. Hänelle maksetaan asunto 1000€ täysin (asumistuki-toimeentulotuki), koska halvempaa asuntoa ei ole löytynyt tai hän ei ole saanut. Mirjalla on jonkinlainen alkoholiongelma, mutta ei niin paha, että se estäisi työnteon.
Tapaus2: Sanna on ollut myös vuoden työttömänä. Hän on myöskin etsinyt työtä normaalityöajalla, koska kokee vuorotyön liian raskaaksi ja hankalaksi kahden alle kouluikäisen kanssa. Sannalla on myös vanhempia lapsia. Sekä Sanna että Mirja ovat sen verran itsekkäitä, että eivät ole hakeneet töitä, mitä eivät haluaisi tehdä eli lähinnä vain omalta alalta. Kummatkin ovat saaneet työhönosoituksia, joihin ovat hakeneet, mutta eivät ole saaneet paikkaa. Sannalla on suhteiden kautta saatu iso uudehko asunto, melko hyvältä alueelta, jossa vuokra myöskin 1000€. Asunto on kuitenkin erittäin halpa yleiseen hintatasoon nähden.
Tapaus3: Sara ei osaa hirveän hyvin suomea, vaikka on asunut täällä 20 vuotta. Hän asuu kahden lapsen kanssa isossa kaupungin vuokra-asunnossa, ei hyvältä alueelta, koko 105m2 ja vuokra myöskin 1000€. Sara on ollut työttömänä viimeiset 10 vuotta. Hän hakee töihin, joita hänelle osoitetaan työkkäristä, mutta ei pääse mihinkään. Hänellä ei ole mitään koulutusta.
Kaikkein työttömyys varmaan ärsyttää, ainakin sellaisia, joiden mielestä työttömän on hakeuduttava ihan mihin töihin tahansa, heti vain kun mahdollista. Meillä olisi paljon vähemmän työttömiä, jos jokainen työtön toimisi näin. Kuitenkin se, että ei ole hakeutumassa heti ihan mihin töihin tahansa, ei kuitenkaan ole sama kun täydellinen työhaluttomuus tai halua elää tukien varassa.
Itseäni ärsyttäisi eniten Mirjan työttömyys, koska on aika kyseenalaista olla hakeutumatta vuorotöihin, jos ei ole enää pieniä lapsia. Pelkkä se, että ei halua tehdä vuorotyötä on huono syy, ellei sitten oikeasti ole terveydellisiä syitä olla tekemättä vuorotyötä.
Saran työttömyyden ongelma on se, että hänen on annettu vain olla, ilman kunnon kielitaidon ja koulutuksen hankkimista.
Sannan työttömyys, ärsyttää itseäni ehkä vähiten, paitsi onhan hänenkin käyttämät työttömyystukisummat pois yhteisestä kassasta, kuten niin moni muukin asia tässä yhteiskunnassa.
Se, että työttömyysturva olisi vastikkeelllista on hyvä idea periaatteessa, kuten se että jokaisen pitäisi hakeutua "ihan mihin vain, ihan millä ehdoilla vain", mutta yleensä näin rajut pakkotoimenpiteet toimivat vain, jos niitä voidaan soveltaa tasapuolisesti ihan jokaiseen työttömään eikä vain muutamaan, keihin nyt satutaan käymään kiinni.
Kommentit (11)
Et yhtään työtöntä miestä löytänyt tähän tarinaasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieraileva kynä kirjoitti:
Esimerkeistäsi kuului läpi sun ärsyttävä bias. Eritoten nautin lauseesta: Sekä Sanna että Mirja ovat sen verran itsekkäitä (paino tällä sanalla.) että eivät ole hakeneet töitä, mitä eivät haluaisi tehdä eli lähinnä vain omalta alaltaan.
Musta tällaiset ajatukset ovat melko lapsellisten ja yksioikoisten kynästä. Mielipidettä on suuntaan jos toiseen, mutta ikinä ei ole tarkasteltu asiaa ulkopuolelta. Mikä saa sinut ajattelemaan, että työnantajaa kiinnostaa palkata ketään jota kyseinen ala ei oikeasti kiinnosta saati että hakijalla ei ole minkään alan kokemusta siitä? Vai tuliko tässä vapautus nyt siis vain jo siitä, että pistää maisterina hakemusta hitsariksi? Ei ole enää itsekäs kun hakee töihin joista ei kokemusta tai kiinnostusta vaikka realiteetit saada työ on minimaaliset? On oikeasti olemassa myös termi ylikoulutettu. Monelta maisterilta jää saamatta ne siivousalan työt, kun tarjolla on oikeasti siivousalaa tunteviakin.
Työttömyyden ainoa itseäni ärsyttävä sivuilmiö on joidenkin moralisointi. Paras kokemus oli anoppini, edustusrouvana koko elämänsä elelleenä elättinä, hänen mielestään minun piti mennä töihin sen sijaan että rakentelin ja käynnistelin omaa yritystoimintaa. Taustalla oli ilmeisesti ajatus siitä, että päivisin ei tehdä kuitenkaan mitään muuta kuin ollaan lunkisti vaikka ne päivät olivat täynnä kotisivujen rakentamista, palveluiden kartoittamista sekä brändäystä ja markkinointikyselyjen tekoa. Saatoin istua koko pv tietokoneella tekemässä töitä sen yrityksen eteen niinkuin yrittäjillä on taipumusta. Takana oli 13 vuoden uraputki vastuuseen nähden huonosti palkatussa työssä, jopa viikonloppuja täytyi venyttää.
Olen tehnyt vuosia töitä ja kokenut aikoinaan työttömyyttäkin ja pakko sanoa, ettei kenenkään ihmisen työttömyys tai tekemättömyys harmita minua. Päinvastoin joskus pahimmassa työputkessa kadehdin työttömien vapaa aikaa, mietin niitä asioita joita haluaisin oikeasti tehdä. Sekään kateus ei saa minua ajattelemaan pahaa työttömyydestä. Se juoppolallikin on pienet roponsa ansainnut tässä yhteiskunnassa. On hyvä asia, että välillä saa ja voi olla heikkokin ilman, että rysähtää katuojaan. Jos jonkun siivet ei esim mielenterveysongelmien takia kanna yhtään, niin sitten me muut kannatellaan häntä verovaroin. Mikä siinä verottajan rahassa on niin pyhää ettei sitä saa ohjata sosiaalisesti syrjäytyneille, mielenterveyteen, juoppojen huolehtimiseen tai niille työstäpudonneille? Jos joku pystyy elämään 500e kuussa onnellisena ja tehden mieluisia asioita, miksi hän ei saisi? Minä en maksaisi veroja yhtään jos niillä korjattaisiin vain tieliikennettä, suunniteltais metrolaajennuksia ja kirjastoja kun en hyödy asiasta mitään. Mutta minä hyödyn siitä ajatuksesta, että on jokin turva sille varalle kun/jos en jostakin syystä pysty enää samaan.
Ap, miksi vastaat omaan aloitusviestiisi esiintyen toisena henkilönä?
No ei tietysti, kun ei olis saanut tota lapsielementtiä kytkettyä siihen kun yleisesti ne yh:t on naisia.
Sorry, mut olen kyl ihan eri ihminen. Hain sanalla työtön aloituksia ja tuli tämä. Miksi ajattelet noin? Onko tuomitsemattomuuteni jotenkin poikkeuksellista?
Ei ärsytä kukaan näistä.
Elämäntapajuoppo Pera, joka on 20 vuotta ollut työttömänä runoja rustaillen ja baarissa viihtyen. Kaikki on vain yhtä scheissea ja yhteiskunta mätä.
Nämä vähän ärsyttää ja niitä on paljon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni ärsyttää eniten kaikissa tapauksissa että saavat tukia 1000e vuokraan, miksi koko Suomen veronmaksajat pitäisi maksaa näiden asumiset jossain kalliilla pk-seudulla? Muuttakoot johkin missä on varaa asua.
Äää, anna sen istua baarissa runoilemassa. Mitä sinä turhaan ärsyynnyt siitä, että Peraa ei ole luotu kiivaaseen elämänrytmiin. Pera saattaa vaikka elämän ehtoopuolilla lyödä kultasuoneen omalla viinanhuuruisella runokirjallaan ja ehtiä tuotoilla maksaa tavanpulliaisen verot kahteenkin kertaan. Pera saattaa myös pian kuolla ja tuo omaisuus siirtyy valtiolle muiden runomiesten elattamiseen tai siirtyä puolsedän lapsenlapselle tiukimpaan taloudellisen aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua lähinnä säälittää ihmiset jotka elävät tukien varassa vaikka sääli onkin sairautta.
Mene töihin äläkä kysele täällä tyhmiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ärsytä kenenkään työttömyys. Ap:n asenne ärsyttää.
Vuorotyö on muuten oikeasti aika raskasta.
Esimerkeistäsi kuului läpi sun ärsyttävä bias. Eritoten nautin lauseesta: Sekä Sanna että Mirja ovat sen verran itsekkäitä (paino tällä sanalla.) että eivät ole hakeneet töitä, mitä eivät haluaisi tehdä eli lähinnä vain omalta alaltaan.
Musta tällaiset ajatukset ovat melko lapsellisten ja yksioikoisten kynästä. Mielipidettä on suuntaan jos toiseen, mutta ikinä ei ole tarkasteltu asiaa ulkopuolelta. Mikä saa sinut ajattelemaan, että työnantajaa kiinnostaa palkata ketään jota kyseinen ala ei oikeasti kiinnosta saati että hakijalla ei ole minkään alan kokemusta siitä? Vai tuliko tässä vapautus nyt siis vain jo siitä, että pistää maisterina hakemusta hitsariksi? Ei ole enää itsekäs kun hakee töihin joista ei kokemusta tai kiinnostusta vaikka realiteetit saada työ on minimaaliset? On oikeasti olemassa myös termi ylikoulutettu. Monelta maisterilta jää saamatta ne siivousalan työt, kun tarjolla on oikeasti siivousalaa tunteviakin.
Työttömyyden ainoa itseäni ärsyttävä sivuilmiö on joidenkin moralisointi. Paras kokemus oli anoppini, edustusrouvana koko elämänsä elelleenä elättinä, hänen mielestään minun piti mennä töihin sen sijaan että rakentelin ja käynnistelin omaa yritystoimintaa. Taustalla oli ilmeisesti ajatus siitä, että päivisin ei tehdä kuitenkaan mitään muuta kuin ollaan lunkisti vaikka ne päivät olivat täynnä kotisivujen rakentamista, palveluiden kartoittamista sekä brändäystä ja markkinointikyselyjen tekoa. Saatoin istua koko pv tietokoneella tekemässä töitä sen yrityksen eteen niinkuin yrittäjillä on taipumusta. Takana oli 13 vuoden uraputki vastuuseen nähden huonosti palkatussa työssä, jopa viikonloppuja täytyi venyttää.
Olen tehnyt vuosia töitä ja kokenut aikoinaan työttömyyttäkin ja pakko sanoa, ettei kenenkään ihmisen työttömyys tai tekemättömyys harmita minua. Päinvastoin joskus pahimmassa työputkessa kadehdin työttömien vapaa aikaa, mietin niitä asioita joita haluaisin oikeasti tehdä. Sekään kateus ei saa minua ajattelemaan pahaa työttömyydestä. Se juoppolallikin on pienet roponsa ansainnut tässä yhteiskunnassa. On hyvä asia, että välillä saa ja voi olla heikkokin ilman, että rysähtää katuojaan. Jos jonkun siivet ei esim mielenterveysongelmien takia kanna yhtään, niin sitten me muut kannatellaan häntä verovaroin. Mikä siinä verottajan rahassa on niin pyhää ettei sitä saa ohjata sosiaalisesti syrjäytyneille, mielenterveyteen, juoppojen huolehtimiseen tai niille työstäpudonneille? Jos joku pystyy elämään 500e kuussa onnellisena ja tehden mieluisia asioita, miksi hän ei saisi? Minä en maksaisi veroja yhtään jos niillä korjattaisiin vain tieliikennettä, suunniteltais metrolaajennuksia ja kirjastoja kun en hyödy asiasta mitään. Mutta minä hyödyn siitä ajatuksesta, että on jokin turva sille varalle kun/jos en jostakin syystä pysty enää samaan.