Lue keskustelun säännöt.
Alaikäinen muuttamassa riidan jälkeen omilleen
21.08.2019 |
Loppuvuodesta 18 täyttävä tyttäreni muuttamassa ensi kuussa omilleen. Otimme pari kuukautta sitteen aika rankasti yhteen nuoren valintoihin liittyvistä asioista ja sen jälkeen välit ovat olleet aika jäiset. Pari viikkoa sitten tyttö ilmoitti muuttavansa ensi kuussa (vielä 17 vuotiaana) omaan asuntoon. On omin päin etsinyt yksityiseltä vuokraajalta yksiön ja tehnyt vuokrasopimuksen edes näyttämättä sitä meille. En edes tiedä miten alaikäinen saa tehdä tälläisiä sopimuksia omin päin. Kuulemma ilmoitti nyt vain siksi että tarvitsee meidät hankkimaan hänelle kotivakuutuksen koska sitä ei kuulemma alaikäisenä itselleen saa ostettua, sanoi siis kyllä sen itse maksavansa. Olen jotenkin todella epäuskoinen koko tilanteesta. Tyttö on käynyt koulun ohella töissä aika kauan ja lienee niillä + kelan rahoilla elelevän. Olenko oikeasti näin kamala vanhempi että lapseni pitää "salaa" muuttaa pois kotoa?? Tyttö on kovasti kuuluttanut että ei halua meiltä mitään apuja, kaverit auttavat muutossa jonkun pakettiautolla tms... :( Pelkään että tässä menee välit kokonaan. Ei ole edes kertonut meille vielä asuntonsa osoitetta, vain että sijaitsee pääkaupungissa.
Kommentit (23)
Onko sillä jo pakattuna sellainen kepin nokassa oleva ruutukankaasta viikattu Hobo-nyytti ?
Jos on, niin eihän siinä mitään ongelmaa ole. Potkaise perseelle ja anna vähän vauhtia niin liikkuu liukkaammin sinne omilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyydähän anteeksi, kun et hyväksy lapsesi elämän valintoja. Sulla on oma elämä ja hänellä oma.
Tyttö tekee ihan oikein. Jos kotona on paha olla ja itsensä pystyy elättämään, niin itsekseen on silloin lähes poikkeuksetta parempi. Aina tällaisen tarinan kuullessani ajattelen mielessäni, että siinä nyt vanhempi niittää sitä mitä on kylvänyt. On ollu ap:n valinta toimia niin kuin toimii ja olla ymmärtämättä että lapsi on jo (käytännössä) aikuinen. Oma vika, jos iltatähtipupunenkuusvee sumentaa silmät niin ettei näe toisen lapsen varttuvan.
Jos ap haluaa että välit tyttären kanssa voi joskus parantua, on nyt ainoa ratkaisu antaa tilaa. HYVÄKSY että lapsesi on todellakin aikuinen ja puhu hänelle niin kuin aikuiselle. TUE vihdoinkin sitä lastasi ja kerro että kotiin voi aina tulla jos tulee vaikea tai paha tilanne. Mutta anna mennä nyt, tai tytär ei anna sitä anteeksi, vaan lähtee joka tapauksessa kohta ja ehkä lopullisesti.
Oma äitini ei halunnut, että minusta kasvaa koskaan aikuinen. Kohteli loppuun asti kuin 5-vuotiasta, eikä koskaan oppinut puhumaan minulle kuin vertaiselle, kuin aikuiselle. Muutin kotoa samana päivänä kun täytin 18 enkä ole puhunut äidilleni sen jälkeen, kun täytin 20. Olen nyt 36-vuotias. Sisarukseni ovat hänen kanssaan tekemisissä ja minusta hän aina puhuu "edelleen kapinallisena nuorena" joka jäi keskenkasvuiseksi kun lähti niin varhain kotoa mamman lihapatojen luota. Puhuu siis yhä, kuin olisin jotain ihan muuta kuin aikuinen. En ole katunut välien totaalista häviämistä.
Jos ap siis haluaa säilyttää tyttärensä, on nyt viimeinen hetki opetella nuoren aikuisen vanhemmuutta.