Jos sinua kuritettiin, koitko että se tehosi mitenkään?

Tehosihan sen siinä mielessä, että minusta tuli arka. Sitä olen monella tapaa vieläkin.

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärtäisin ja hyväksyisin kohtuullisen kurituksen, jos se oikeasti perustuisi johonkin tahalliseen ja vakavaan sääntöjen rikkomiseen tai perseilyyn, ja kurituksen sekä epätoivotun toiminnan välinen yhteys selitettäisiin loogisesti kakaralle ikätasonsa mukaisesti. Esim. kakara kiusaa naapurin lasta -> selitä kakaralle kylmänrauhallisesti, että toisia ei saa kiusata koska se on väärin ja nyt olet ansainnut rangaistuksen jotta oppisit tavoille -> ota vyö ja läimäytä 5 krt paljaalle pepulle napakasti mutta ei niin että tulee verta, mustelmia tms. -> selitä kakaralle, että tässä maailmassa on omat sääntönsä ja niitä on parasta noudattaa, mikäli haluaa kasvaa normaaliksi kunnon kansalaiseksi ja elää hyvän elämän arvostettuna yhteiskunnan jäsenenä. Se ken kuritta kasvaa kunniatta kuolee jne.

Kuritukseen ei saisi myöskään liittyä mitään ylimääräistä henkistä väkivaltaa, kuten silmitöntä haukkumista, uhkailua tai mykkäkoulua, vaan koko toimituksen pitäisi olla niin selkeä ja nopea kuin mahdollista, ennen kaikkea painottaa huonon käytöksen seurauksia kakaran loppuelämään yms. 

En tiedä kuinka yleistä tällainen järkevä kuritus on, mutta oman ymmärrykseni mukaan suurin osa vanhemmista ei valitettavasti osaa tai halua toimia näin, vaan ns. kuritus on usein pelkkä tekosyy kakaran pahoinpitelylle, eikä tietenkään silloin syy-seuraussuhteita ole joko ollenkaan tai sitten niitä ei käydä läpi kuten tilanteessa olisi tarpeen. Rangaistukset tulevat siis "puskista" eikä kakara osaa yhdistää niitä mihinkään, mikä tietenkin aiheuttaa hänessä ainoastaan negatiivisia reaktioita, jotka ovat kasvatustuloksen kannalta haitallisia (kapinaa, epävarmuutta, sulkeutuneisuutta).

Perheväkivalta ei ole koskaan ok. Mietipä miltä tuntuisi jos miehesi hakkaisi sinut? Miltä tuntuisi elää yhdessä sellaisen miehen kanssa ilman mahdollisuutta pakenemiseen?

Väkivalta ei ratkaise mitään. Se synnyttää vain uusia ongelmia ja rikkinäisiä sieluja.

No enpä tiedä olisko tällaista pikku saata*aa voinut muuten hiljentää.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi nykyään useimmissa perheissä ymmärretään paremmin eikä käytetä rankaisua. Rankaisu ei opeta lapselle mitään hyvästä käytöksestä, mutta sen sijaan se aiheuttaa katkeruutta vanhempia kohtaan ja opettaa lasta kohtelemaan toisia ihmisiä huonosti.

Hyvän käytöksen avaimet ovat rankaisun sijaan tunnetaitojen opettamisessa, sillä vain siten lapsi voi rakentavalla tavalla päästä yli vaikeista tunnetiloista, sekä positiivisessa yhdessäolossa. Positiivisesti kohdeltu lapsi kohtelee muitakin ihmisiä hyvin ja noudattaa luonnostaan vanhempien ohjeita, koska hän ymmärtää, että vanhemmat haluavat hänelle vain hyvää.

Lässynlää.

Tämä on tätänykyä, jolloin huonosti käyttäytyvää on hirveästi ymmärrettävä, siliteltävä päähän ja annettava jatkaa?????????????????????????????????????????

Lapsi on laitettava ruotuun, jos tilanne sen vaatii.

Ei väkivalloin, mutta TIUKASTI.

Ei saisi rankaista, jos tekee väärin?

Onneksi nykyään on myös kurilla kasvatettuja, jotka karsivat kasvatuksesta tukkapöllyt ja luunapit, mutta ovat huomanneet, että kuri ja järjestys on parempi asia kuin lipsunlapsun- meillä- on -aina kivaa-HÖPINÄ.

Jos pentu hyppii silmille iästä riippumatta, se laitetaan kuriin.

Luitte ihan oikjein: IÄSTÄ riippumatta.

Itse koin huutamisen ja torumisen paljon pahemmaksi kuin tukkapöllyn. Tukkapölly oli nopeammin ohi, eikä se herättänyt mielessä niin paljon epäoikeudenmukaisuuden tunnetta kuin sanallinen "kasvatus", jonka kanssa olin usein sisimmässäni eri mieltä mutta johon ei ollut oikeutta väittää vastaan. Tukkapölly tuli aina itselleni ymmärrettävästä syystä eikä sattunut paljon.Selkäsaunaa sain vain kerran, ja aiheetta. Järkytyin lähinnä siitä aiheettomuudesta. Eli näin ajatellen tukkapölly oli huonoista vaihtoehdoista paras.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi nykyään useimmissa perheissä ymmärretään paremmin eikä käytetä rankaisua. Rankaisu ei opeta lapselle mitään hyvästä käytöksestä, mutta sen sijaan se aiheuttaa katkeruutta vanhempia kohtaan ja opettaa lasta kohtelemaan toisia ihmisiä huonosti.

Hyvän käytöksen avaimet ovat rankaisun sijaan tunnetaitojen opettamisessa, sillä vain siten lapsi voi rakentavalla tavalla päästä yli vaikeista tunnetiloista, sekä positiivisessa yhdessäolossa. Positiivisesti kohdeltu lapsi kohtelee muitakin ihmisiä hyvin ja noudattaa luonnostaan vanhempien ohjeita, koska hän ymmärtää, että vanhemmat haluavat hänelle vain hyvää.

Lässynlää.

Tämä on tätänykyä, jolloin huonosti käyttäytyvää on hirveästi ymmärrettävä, siliteltävä päähän ja annettava jatkaa?????????????????????????????????????????

Lapsi on laitettava ruotuun, jos tilanne sen vaatii.

Ei väkivalloin, mutta TIUKASTI.

Ei saisi rankaista, jos tekee väärin?

Onneksi nykyään on myös kurilla kasvatettuja, jotka karsivat kasvatuksesta tukkapöllyt ja luunapit, mutta ovat huomanneet, että kuri ja järjestys on parempi asia kuin lipsunlapsun- meillä- on -aina kivaa-HÖPINÄ.

Kuri ja järjestys on koiria varten. Ihmisten kasvattamisessa tarvitaan perusteluja.

Vierailija kirjoitti:

Jos pentu hyppii silmille iästä riippumatta, se laitetaan kuriin.

Luitte ihan oikjein: IÄSTÄ riippumatta.

Kun pentu on 18 niin se pieksää sinut kuoliaaksi.

Onneksi kuritus on vähentynyt ja sitä myötä myös ihmisten mielenterveysongelmat, eikun miten se meni?

Vierailija kirjoitti:

Onneksi kuritus on vähentynyt ja sitä myötä myös ihmisten mielenterveysongelmat, eikun miten se meni?

Niinpä, ennen hakattiin homous ja mielenterveysongelmat pois.

Mulle kehittyi dissosiatiivihäiriö kuritusten seurauksena. Aikuistuttua en ole ollut enää yhteydessä "vanhempiini". En koe edes, että minulla on ollut äitiä. Siis siten, miten useimmat ymmärtävät tuon sanan merkityksen.

vannoin 12v vnahana että jätän vanhempani mätänemään vanhainkotiin enkä mene koskaan moikkaamaan. Semmoinen vaikutus.

dissosiaatiohäiriö* /31

Vierailija kirjoitti:

Onneksi kuritus on vähentynyt ja sitä myötä myös ihmisten mielenterveysongelmat, eikun miten se meni?

mielenterveyslääkkeet on kaikki hermomyrkkyjä, niillä ne ongelmat vasta tuleekin kuten tuo lapsila pillereille alistuneiden varsin yleinen kyvyttömyys olla kävelemättä jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärtäisin ja hyväksyisin kohtuullisen kurituksen, jos se oikeasti perustuisi johonkin tahalliseen ja vakavaan sääntöjen rikkomiseen tai perseilyyn, ja kurituksen sekä epätoivotun toiminnan välinen yhteys selitettäisiin loogisesti kakaralle ikätasonsa mukaisesti. Esim. kakara kiusaa naapurin lasta -> selitä kakaralle kylmänrauhallisesti, että toisia ei saa kiusata koska se on väärin ja nyt olet ansainnut rangaistuksen jotta oppisit tavoille -> ota vyö ja läimäytä 5 krt paljaalle pepulle napakasti mutta ei niin että tulee verta, mustelmia tms. -> selitä kakaralle, että tässä maailmassa on omat sääntönsä ja niitä on parasta noudattaa, mikäli haluaa kasvaa normaaliksi kunnon kansalaiseksi ja elää hyvän elämän arvostettuna yhteiskunnan jäsenenä. Se ken kuritta kasvaa kunniatta kuolee jne.

Kuritukseen ei saisi myöskään liittyä mitään ylimääräistä henkistä väkivaltaa, kuten silmitöntä haukkumista, uhkailua tai mykkäkoulua, vaan koko toimituksen pitäisi olla niin selkeä ja nopea kuin mahdollista, ennen kaikkea painottaa huonon käytöksen seurauksia kakaran loppuelämään yms. 

En tiedä kuinka yleistä tällainen järkevä kuritus on, mutta oman ymmärrykseni mukaan suurin osa vanhemmista ei valitettavasti osaa tai halua toimia näin, vaan ns. kuritus on usein pelkkä tekosyy kakaran pahoinpitelylle, eikä tietenkään silloin syy-seuraussuhteita ole joko ollenkaan tai sitten niitä ei käydä läpi kuten tilanteessa olisi tarpeen. Rangaistukset tulevat siis "puskista" eikä kakara osaa yhdistää niitä mihinkään, mikä tietenkin aiheuttaa hänessä ainoastaan negatiivisia reaktioita, jotka ovat kasvatustuloksen kannalta haitallisia (kapinaa, epävarmuutta, sulkeutuneisuutta).

Perheväkivalta ei ole koskaan ok. Mietipä miltä tuntuisi jos miehesi hakkaisi sinut? Miltä tuntuisi elää yhdessä sellaisen miehen kanssa ilman mahdollisuutta pakenemiseen?

Väkivalta ei ratkaise mitään. Se synnyttää vain uusia ongelmia ja rikkinäisiä sieluja.

Sinulla on ehkä vähän tuollainen kukkahattutädin näkökulma asiaan. Eivät kaikki kakarat suinkaan viattomina synny ja joskus ne kiltitkin tekevät tietoisesti ja tahallisesti ilkeitä tekoja koska se jännittää, on tuhmaa, kaverikin tekee niin tai se tuo heille ehkä hetkeksi jonkun herkullisen vallan tai kapinan tunteen tms. Monet lapset osaavat myös olla varsin ovelia ja hyviä manipuloimaan, jolloin pelkkä sanallinen kieltäminen ei yksinkertaisesti riitä, vaan tarvitaan fyysinen ikävältä tuntuva seuraamus, joka "ankkuroi" kakaran todellisuuteen ja tekonsa seuraamukseen. 

Olen itse kokenut omassa lapsuudessani järjenvastaista kuritusta, joka ei ilmeisestikään palvellut mitään muuta tarkoitusta kuin olla purkuväylä vanhempieni kokemalle vihalle, ja sen vaikutukset eivät tietenkään olleet hyödyllisiä miltään kantilta. Olen totta kai ollut vihainen siitä, että he toimivat tuolla tavalla kanssani, sillä olisin toivonut että he olisivat voineet puhua asiat läpi ja selittää tekojen syy-seuraussuhteet, jotta olisin ymmärtänyt mitä tein väärin ja mitä käytöksessäni olisi pitänyt muuttaa.

Jos vaikka olisin saanutkin kakarana tuollaista järkevää kuritusta vanhemmiltani, niin en muistelisi sitä pahalla vaan paremminkin hyvällä. Ajattelisin, että he todella halusivat minun oppivan ihmisten tavoille ja ymmärsivät miten tärkeää se elämässä on, että he vain tekivät tehtävänsä vanhempina, jotta kasvaisin hyvätapaiseksi aikuiseksi. En siis hyväksy mitään kuritusta maidon kaatumisesta tms., vaan tahallisista inhottavista teoista, kuten varastamisesta, kiusaamisesta, epäkunnioittavasta nimittelystä, eläinrääkkäyksestä jne.

Opin sen, että olen täysin arvoton, että minua ei kyetä ymmärretä eikä edes haluta ymmärtää ja että minun tunteillani ei ole mitään merkitystä. Tämä oppi on kantanut minut tähän pisteeseen, jossa nyt olen: syrjäytynyt, masentunut, koko elämänmittaista kärsimystä poteva arvoton nolla, jolla ei ole ketään, kehen turvautua.

Sitä tapahtui pari kertaa, enkä osaa sanoa tehosiko se. Vaikutti se ainakin sillä tavalla, että suutuin valtavasti.

Olen syntynyt 80-luvun loppupuolella. Kotona meitä kuritettiin tyhmyyksien ja tuhmuuksien takia tukistamalla ja kerran tai pari muovihenkarilla piiskaamalla. En ainakaan tiedosta saaneeni kurituksesta traumoja, ja olen aina ollut hyvissä väleissä vanhempiini. Uskon kuitenkin vahvasti, että lapselle voi opettaa oikean ja väärän eron ilman fyysistä rangaistusta.

Vierailija kirjoitti:

Muistan kyllä jossain vaiheessa pidin hyvin tarkasti kiinni kotiintuloajoista, koska myöhästymisestä (jos ei etukäteen ilmoittanut ja sopinut toisin) tuli remmiä... 

Tosi pienestä syystä on kuritettu! Aika harmitonta joku myöhästyminen kuitenkin. Ja voi olla aidosti vahinko. 

Mua kuritettiin ainakin välillä, muistan saaneeni tukkapöllyä ja luunappeja ehkä kouluikään asti. Uskoisin että niiden todellinen syy oli äidin/isään ärsyyntyminen, väsymys, eivät tienneet mitä tehdä tai jaksaneet selittää jotain asiaa. Jotain heidän kyvyttömyyttä se oli.

Haluttua vaikutusta tuskin sai aikaan. Olin kiltti, hiljainen ja hermostunut lapsi. Pelkäsin varsinkin isääni, saatoin jähmettyä pelosta paikalleni, jos en tiennyt mitä minulta halutaan tai pelkäsin tehneeni jotain pahaa. Esim kävin yöllä pissalla ja kun isäni istuikin keittiössä olin kauhuissani, mitä jos hän luulee että valvon keskellä yötä, mitä jos hän suuttuu!

Minulle rankaisut, vaikka ne oli vähäisiä ja harvoin, loi sellaista hämmennystä, pelkoa ja epäluottamusta, jonka muistan vielä nyt yli kolmekymppisenä.

Minusta lasta ei pidä piiskata, tukistaa tai lyödä edes jos hän tekee jotain "pahaa". Siinä on aina riski että vanhempi ymmärtää väärin, ei tajua miksi lapsi on toiminut niin, hyppää heti liian rankkaan rankaisuun, vahingoittaa lapsen ja vanhemman suhdetta pysyvästi. Ja vaikka kuinka hakkaa ja tukistaa niin JOKAINEN lapsi kiukuttelee, varastaa, väittää vastaan, näyttää kieltä, on hankala. Koska se on lapsi!

Älä lyö lasta.