Joka viides yhdeksäsluokkalainen tyttö on yksinäinen ja kokee sen uuvuttavaksi
Miksi vain poikien yksinäisyydestä ja masennuksesta puhutaan, mutta tyttöjen yksinäisyyteen ei puututa?
Kommentit (10)
Mun mielestä on iso ongelma nykyisin kun monessakaan koulussa ei enää saa toivoa kaveria samalle luokalle yläkouluun mentäessä. Vähänkin ujompi tapaus ja joudut uppo-outojen joukkoon, saatat jäädä yksinäiseksi koko yläkoulun ajaksi, pahimmillaan kiusatuksikin.
Löytyy poikaystävä, muutama betaorbiter ja tuhat kaveria, mutta "yhyy olen yksinäinen". Kun päivän huomiokiintiö ei täyty, tyttöjen yksinäisyysitkut alkaa.
No enpä ole kenenkään nähnyt puuttuvan yhtään sen enempää poikien yksinäisyyteen. Eiköhän se yksinäisyys ole yhtä traagista, oli sitten tyttö tai poika? Tarviiko tästäkin tehdä joku tasa-arvoasia..
Vierailija kirjoitti:
Löytyy poikaystävä, muutama betaorbiter ja tuhat kaveria, mutta "yhyy olen yksinäinen". Kun päivän huomiokiintiö ei täyty, tyttöjen yksinäisyysitkut alkaa.
Ysiluokkalaisilla on ylipäätään todella vähän seurustelusuhteita nykyisin. Mun tytär on ysillä, eikä tiedä ainuttakaan seurustelevaa tuttavapiirissään, yksinäisiä kyllä on.
Vierailija kirjoitti:
No enpä ole kenenkään nähnyt puuttuvan yhtään sen enempää poikien yksinäisyyteen. Eiköhän se yksinäisyys ole yhtä traagista, oli sitten tyttö tai poika? Tarviiko tästäkin tehdä joku tasa-arvoasia..
Tyttöjä sorretaan, yksinäiset pojat saavat jopa enemmän näkyvyyttä mediassa.
Joo hyvin harva seurustelee nykyään yläasteella. Ehkä silläkin on vaikutusta yksinäisyyden tunteeseen.
Tätä minä, mutta miksi on olemassa ainoastaan AYTTAVA POIKIEN PUHELIN? missä on se auttava tyttöjen puhelin?
Vierailija kirjoitti:
Tätä minä, mutta miksi on olemassa ainoastaan AYTTAVA POIKIEN PUHELIN? missä on se auttava tyttöjen puhelin?
Mikä on ayttava?
Yksinäisyys on tunne. Nykyisin suurella osalla ysiluokkalaisista on paljon harrastuksia, joten koulupäivän jälkeisiä kahdenvälisiä ystävyyssuhteita ei oikein pääse syntymään. Siis sellaisia, joissa jutellaan kahdestaan, hengaillaan kahdestaan ulkona tai jommankumman kotona. Monelle kuitenkin riittää, että koulussa on luokkakaverit, harrastuksissa harrastuskaverit ja somessa somekaverit. Nämä ihmiset eivät tunne itseään yksinäisiksi, koska he eivät koe tarvitsevansa kahdenvälisiä ystävyyssuhteita. Kahdenvälisten ystävyyssuhteiden määrä vähenee, kun yhtä useammalle riittää erilaiset porukat.
Pojat on poikia, he kyllä osaa hoitaa ongelmansa itse. On epätasa-arvoista että puhutaan vain poikien yksinäisyydestä, mutta yksinäisiä tyttöjä ei lainkaan huomioida. Apu pitäisi keskittää ja kohdistaa enemmän tyttöihin.