Lue keskustelun säännöt.
Idioottivarma keino painonhallintaan, olkaa hyvä!
20.08.2019 |
Syö 4-6 harkittua ateriaa päivässä, koskaan ei oteta lisää siis enemmän kuin aluksi on harkinnut syövänsä ja niiden aterioiden välissä suuhun ei panna mitään, missä on kaloreita.
Vaatii tietysti itsekuria, mutta jos sitä ei ole yhtään niin ansaitseekin olla läski.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh. Ihmiskehot ovat hyvin erilaisia. Mitään takuuvarmaa yhtä neuvoa ei ole olemassakaan. Ihmisillä on myös sairauksia jotka vaikuttavat laihtumiseen. Usein ikuinen laihduttaja syö liian vähän. Toki huonolaatuista tai itselleen sopimatonta ruojaa jne. Itse kuulun niihin, joilla laihdutusyritys kariutuu siihen, että keho jämähtää heti säästöliekille ja alkaa kerätä nestettä. MItä enemmän liikun, sen enemmän nestettä kertyy. MItään roskaruokaa en syö juuri koskaan. Aineenvaihduntani vain ei toimi. Pysyn näissä mitoissa kun elän terveellisesti, mutta laihtuminen ei onnistu. Ap sulla ei selvästikään ole käsitystä siitä, kuinka erilaisia ihmiset ovat, ja kuinka monille mikään simppeli ajatus ei onnistu, koska keho ei toimi toivotulla tavalla. Ihmiset jotka taistelevat painonsa kanssa, omaavat usein valtavasti itsekuria ja tahdonvoimaa. Mutta se ei auta.
No ei sitä nestettä nyt määrättömästi voi sinuunkaan pumpata. Jos vain jatkaisit sitä ruokavaliota niin eiköhän se nesteen kertyminen jossain vaiheessa lopu. Ajatteleppa nyt järjellä.
No minulla on tästä ihan omaa kokemusta. Nestettä kertyy JA paino ei lähde putoamaan. Elimistö menee säästöliekille. Voin myös kertoa, että nesteen kertyminen on hyvin kivuliasta, joten sitä ei ihan hirveän kauaa pysty jatkamaan. Että ajatteleppas itse. Maailma ei ole sen kokoinen miten sinä sen näet. On paljon paljon muutakin.
En ole ap, mutta eikö tuollaiseen nesteenkertymiseen saa jo jotain lääkettäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tästä lähtien kaikki kommentoivat kertovat painoindeksinsä. Minun on 19,2.
ApIkä olisi mielestäni myös hyvä kertoa. Itsellänikin oli painoindeksi 18 17-vuotiaana. Helppo siitä sitten sormi pystyssä opettaa jotain vaihdevuosissa kärvistelevää.
Ikä on 40.
Itseäni ainakin eniten kiinnostaa niiden ihmisten elintavat, jotka eivät ole koskaan olleet ylipainoisia. He osaavat homman, eivät ne jotka ovat päästäneet itsensä lihomaan. ApYlipaino voi olla ollut mukana lapsuudesta asti ja kun kerran on paino noussut, sen pois saaminen ja pois pitäminen on vaikeampaa kuin se että aina normaalipainoinen pysyy normaalipainossa. Kun solut ovat kerran sen rasvan varastoineet, ne pyrkivät palauttamaan sen tilan. Tästähän hyvin yleinen jojoilmiökin osittain johtuu. Laihduttaminen on eri asia kuin hoikan hoikkana pysyminen. Laihduttamisessa et voi syödä niin paljon kuin kehosi tuntee tarvitsevansa. Joudut tappelemaan sitä tunnetta vastaan. Enkä puhu nyt nälästä. Nälän saa torpattua kevyilläkin jutuilla. Laihduttaminen aiheuttaa huonoa oloa, päänsärkyä, huimausta, unettomuutta, kiukkua... kaikenlaista pientä inhottavaa mistä sinä normaalipainossa pysyvä et yksinkertaisesti vain tiedä mitään. Itse olen nykyisin normaalipainoinen, mutta laihduttanut joskus 10 kg ja tiedän ettei se ole niin helppoa.
Amen. T: 48 kg laihduttanut, lihava jo pienestä saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kun täällä mammat kehuskelee syövänsä harvoin ja pitää sitä vieläpä jotenkin terveellisenä tai parempana tapana kuin usein syömistä. Minä olen harrastelijatason urheilija ja syön noin 6 kertaa päivässä, jotkut tuntemani ammattiurheilijat syövät ympäri vuorokauden 3 tunnin välein - kyllä, heräävät yölläkin syömään kesken unien ainakin kerran. Ihan valmentajien ohjeiden mukaan ja ovat tietenkin todella kovassa kunnossa. Mutta kai ne mammat sitten tietää tämänkin paremmin ja paastoaminen on se juttu...
No minusta taas on jännää jos paljon urheileva ei tiedä että paljon urheileva voi syödä enemmän kuin vähän urheileva. Kyllä jänniä asioita maailmaan mahtuu.
No kun kysymys ei edelleenkään ole siitä, kuinka paljon (energiaravintoaineita) syödään vuorokauden tai viikon aikana, vaan kuinka tiheästi se syöminen on jaksotettu. Jännä että et ymmärrä eroa näiden kysymysten välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4-6 ateriaa??? Huh, on siinä elimistö kovilla, kun koko ajan pitää huhkia ja sulattaa ruokaa. Paremminkin 3 ateriaa päivässä, viimeinen tuossa klo 18.
Pienempi välipalakin on tässä systeemissä ateria. Useimmilla toimii se, että syö riittävän usein, niin nälkä ei kasva liian suureksi ja aineenvaihdunta toimii tehokkaammin. Jos iltakuuden jälkeen ei enää syö mitään, on nälkä yöllä. Paitsi jos menee kahdeksalta nukkumaan. Ap
Jep. Itse olen alle 70kg mies ja aina olen mättänyt iltaisin ruokaa jotta saan nukuttua. Miksi illalla ei saisi syödä, mutta aamulla saa?
Lisään vielä, että iltasyöminen vaikuttaa henkiseen vointiini mm. nukkumisen kautta. Tietysti se joka saa nukuttua hyvin syömällä viimeisen kerran klo18 niin hyvä sille. Ja saan toki minäkin jos syön täyskokoisen karvakäsipitsan tuplalihalla tai rullakebabin, mutta en millään keitto+leipä aterialla.
Niin meitä on erilaisia:
7.00 täyttävä aamupala
10.00 kahvi + hedelmä
12.00 kevyt lounas + jälkiruoka
14.00 kahvi + hedelmä
17.30 täyttä päivällinen
21.00 pieni iltapala
(Noin aikoja.)
Liikkuva työ, päivällä ei voi syödä raskaasti tai puhti loppuu ja kevyestä lounaasta johtuen illalla on jo kova nälkä. Tämä rytmi pitää energisenä ja myös hoikkana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en syö koskaan aamupalaa, ja lounaankin aika myöhään. En viitsi väkisin, kun ei maistu, niin ei maistu. Illemmalla syön paljon, päivällisen ja iltapalan ja hedelmiä ja karkkiakin. Hyvin on pysynyt paino kurissa.
Mikä painoindeksi? Ap
BMI 19 / 42 v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kun täällä mammat kehuskelee syövänsä harvoin ja pitää sitä vieläpä jotenkin terveellisenä tai parempana tapana kuin usein syömistä. Minä olen harrastelijatason urheilija ja syön noin 6 kertaa päivässä, jotkut tuntemani ammattiurheilijat syövät ympäri vuorokauden 3 tunnin välein - kyllä, heräävät yölläkin syömään kesken unien ainakin kerran. Ihan valmentajien ohjeiden mukaan ja ovat tietenkin todella kovassa kunnossa. Mutta kai ne mammat sitten tietää tämänkin paremmin ja paastoaminen on se juttu...
No minusta taas on jännää jos paljon urheileva ei tiedä että paljon urheileva voi syödä enemmän kuin vähän urheileva. Kyllä jänniä asioita maailmaan mahtuu.
Ohiksena huomauttaisin, että se miten paljon syö ruokaa ei liity siihen kuinka usein sitä syö. Tässä ketjussa nimenomaan on väitetty, että iltaisin ei kannata syödä, koska lihoo. Vähän urheilevakin voi syödä usein ilman, että lihoo.
Itse syön aamupalan, välipalan, kevyen lounaan, välipalan (ja välipalan) ja iltaruoan. Suunnilleen tässä järjestyksessä ja lähes aika usein samoja asioita. Aamupala on puuro proteiinilla tai pari kauraleipää valkuaisella, lounaalla joku valmis salaatti, proteiinipatukka tai eilistä illallista pieni lautanen. Välipalana on esim joku banaani tai rahka, toisena välipalana usein joku proteiinisekoitus tai hedelmä ja illallisella normaalia kotiruokaa lautanen. Pyrin tekemään hyvää mutta paljon kasviksia sisältävää ruokaa koko perheelle.
Itse pidän sääntönä, että pyrin kohtuullisuuteen viikolla, mutta perjantai-iltana ja lauantaina voin syödä karkkia tai muuta herkkua. Jos joku ateria lipsahtaa niin, entisinä bulimikkona on ollut valtavan tärkeä asia opetella, että heti seuraavalla ruoalla voin ja pystyn palaamaan kohtuulliseen syömiseen. Se on kaikista tärkeintä.
Toinen, mikä saattaa auttaa on se, että päättää ettei niinkään laihduta, vaan alkaa opetella hiljalleen uusia elämäntapoja. Ensimmäisellä viikolla voi esim alkaa totutella siihen, että syökin puuroa aamupalaksi, toisella viikolla korvaa punaisen lihan vaalealla (paitsi kerran viikossa), kolmannella että syö leipää vain pari palaa päivässä jne. Vähitellen jääkaapin sisältö alkaa näyttää terveellisemmältä, mikä realisoituu parempana olotilana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvät pointit sulla:
Repsahduksesta selvitään!
Hiljaa hyvä tulee!
Moni palaa entiseen, kun on "jo kuitenkin syönyt sitä suklaata" ja liian usein laihduttajaa neuvotaan: Nyt alkaa sun uusi elämä! Lopetat tuon ja tämän, otat vain ja ainoastaan sitä tai tuota, et koskaan tee noin tai näin. Lähdet lenkille, juokset 15 km ja teet sata leuanvetoa, ja jos vielä henki pihisee, niin kyykkyhyppelet, kunnes oksennat.
Aika yksilöllistä.
Mä syön lounaalla yhdentoista aikaan jotain pientä, en mitään välipaloja ja sitten illalla normisafkaa + ehkä iltapalan, jos valvon myöhään. Painoa tippunut vuodessa 14 kiloa (93-->78). En siis laskemalla laske kaloreita, mutta noin pääsääntöisesti ennen iltaa syön sen max 500 kcal.
Sitten ei tarvitse ihmetellä loppupäivän syömisiä - toki kasvis- ja protskupainotteisesti, mutta vedän ihan huoletta myös pizzaa jne., mut kohtuullisen määrän.
Ja juon paljon vettä ja kaffetta. Joskus iltapäivällä tai loppuillasta ehkä muutama pähkinä, kinkkusiivu, tai luumu tai tomaattia tai kurkkua tai muutama viinirypäle hedelmäkulhosta ohikulkiessa. Ja joo, tomaatit ja kurkut on hedelmäkulhossa, tykkään niistä sillaisenaan.
Mielummin syön määrällisesti vähemmän ja energiapitoisempaa ruokaa. Mulla ei ole paha olo, ei huimaa, ei väsytä, ei tule nälkäkiukkua - tää sopii mulle hyvin, mutta moni moni muu lie kuukahtaisi.
En syö myöskään mitään, missä on lisättyä sokeria tai paljon fruktoosia tai maitotuotteita, muuta kuin juustoja.
Ei siis ole mitään yhtä oikeaa tapaa, pääasia on että kcal-saanti on pienempi / sama kuin kulutus. Metodiikka on sitten vapaavalintainen - se mikä itselle parhaiten sopii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin meitä on erilaisia:
7.00 täyttävä aamupala
10.00 kahvi + hedelmä
12.00 kevyt lounas + jälkiruoka
14.00 kahvi + hedelmä
17.30 täyttä päivällinen
21.00 pieni iltapala
(Noin aikoja.)
Liikkuva työ, päivällä ei voi syödä raskaasti tai puhti loppuu ja kevyestä lounaasta johtuen illalla on jo kova nälkä. Tämä rytmi pitää energisenä ja myös hoikkana.
Olet kyllä melkoinen pupeltaja. Kerkiitkö päivän aikana muuta tehdä kuin syödä?
Kun haluaa laihtua, on syötävä vähemmän kuin nyt. Se onnistuu vain siten, että syö ruoka-aikana runsaskalorista ruokaa. Näin ruokamäärät ja -kerrat pysyvät hallinnassa ja paino laskee.
Vähäkalorisen ruuan syöminen pitkin päivää on täysin järjetöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä tämä luulo siitä että hoikkuus tarkoittaa itsekuria ja lihavuus itsekurin puutetta johtuu? Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Luulisi aikuisten ihmisten olevan sen verran kartalla...
Vierailija kirjoitti:
Aika yksilöllistä.
Mä syön lounaalla yhdentoista aikaan jotain pientä, en mitään välipaloja ja sitten illalla normisafkaa + ehkä iltapalan, jos valvon myöhään. Painoa tippunut vuodessa 14 kiloa (93-->78). En siis laskemalla laske kaloreita, mutta noin pääsääntöisesti ennen iltaa syön sen max 500 kcal.
Sitten ei tarvitse ihmetellä loppupäivän syömisiä - toki kasvis- ja protskupainotteisesti, mutta vedän ihan huoletta myös pizzaa jne., mut kohtuullisen määrän.
Ja juon paljon vettä ja kaffetta. Joskus iltapäivällä tai loppuillasta ehkä muutama pähkinä, kinkkusiivu, tai luumu tai tomaattia tai kurkkua tai muutama viinirypäle hedelmäkulhosta ohikulkiessa. Ja joo, tomaatit ja kurkut on hedelmäkulhossa, tykkään niistä sillaisenaan.
Mielummin syön määrällisesti vähemmän ja energiapitoisempaa ruokaa. Mulla ei ole paha olo, ei huimaa, ei väsytä, ei tule nälkäkiukkua - tää sopii mulle hyvin, mutta moni moni muu lie kuukahtaisi.
En syö myöskään mitään, missä on lisättyä sokeria tai paljon fruktoosia tai maitotuotteita, muuta kuin juustoja.
Ei siis ole mitään yhtä oikeaa tapaa, pääasia on että kcal-saanti on pienempi / sama kuin kulutus. Metodiikka on sitten vapaavalintainen - se mikä itselle parhaiten sopii.
Näinhän se menee. Voi kun olisi itselläkin noin, mutta koko ajan pitää olla ainakin tieto siitä, että on lähettyvillä syömistä, vaikka en siis sitä syökään! Ja olen töissä, ja on muutakin intressiä kuin ruoka, enkä istu päätoimisesti koneella av auki. T: Entinen päätoiminen ahmija, sittemmin "parantunut" ja saanut itsensä aika hyvin laihtumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä syön ekan kerran vasta klo 16 eli töiden jälkeen. Jaksan virkeänä tehdä työt eikä tule lounaskoomaa. Syön vain välillä 16-22 ja vältän lisäksi höttöhiilareita. Näin pysyy hoikkana. Kokoaikainen puputtaminen ei itsellä toimi vaan saa ahmimaan iltaisin. Tämä nykyinen systeemi ei, kun saan luvan kanssa syödä iltaisin. En vaan jaksa ja ehdi syömään niin paljon kun söisin jos puputan koko päivän eli pysyy kalorimäärä kuosissa ihan itsekseen ja saan mennä täydellä vatsalla nukkumaan.
On myös ihana alkaa syömään kun on oikeasti nälkä eikä vaan kellon mukaan puputtaa. Minulla on hidas aineenvaihdunta ja ikää yli 40v, joten muuten kerään helposti ylimäär.painoa. Kestän hyvin pientä nälkää ( en tule kiukkuiseksi tmv.), joten kuuntelen mielelläni kun kroppa kertoo, että nyt ruokaa. Myös makeannälkä on kadonnut tällä keinolla vaikka ennen olin sokerihiiri.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä tämä luulo siitä että hoikkuus tarkoittaa itsekuria ja lihavuus itsekurin puutetta johtuu? Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Luulisi aikuisten ihmisten olevan sen verran kartalla...
Totta kai niillä on tekemistä keskenään lähestulkoon aina. Ja paljon onkin. Poikkeuksia tietty on myös, mutta pääsääntöisesti nuo liittyvät hyvin vahvasti yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika yksilöllistä.
Mä syön lounaalla yhdentoista aikaan jotain pientä, en mitään välipaloja ja sitten illalla normisafkaa + ehkä iltapalan, jos valvon myöhään. Painoa tippunut vuodessa 14 kiloa (93-->78). En siis laskemalla laske kaloreita, mutta noin pääsääntöisesti ennen iltaa syön sen max 500 kcal.
Sitten ei tarvitse ihmetellä loppupäivän syömisiä - toki kasvis- ja protskupainotteisesti, mutta vedän ihan huoletta myös pizzaa jne., mut kohtuullisen määrän.
Ja juon paljon vettä ja kaffetta. Joskus iltapäivällä tai loppuillasta ehkä muutama pähkinä, kinkkusiivu, tai luumu tai tomaattia tai kurkkua tai muutama viinirypäle hedelmäkulhosta ohikulkiessa. Ja joo, tomaatit ja kurkut on hedelmäkulhossa, tykkään niistä sillaisenaan.
Mielummin syön määrällisesti vähemmän ja energiapitoisempaa ruokaa. Mulla ei ole paha olo, ei huimaa, ei väsytä, ei tule nälkäkiukkua - tää sopii mulle hyvin, mutta moni moni muu lie kuukahtaisi.
En syö myöskään mitään, missä on lisättyä sokeria tai paljon fruktoosia tai maitotuotteita, muuta kuin juustoja.
Ei siis ole mitään yhtä oikeaa tapaa, pääasia on että kcal-saanti on pienempi / sama kuin kulutus. Metodiikka on sitten vapaavalintainen - se mikä itselle parhaiten sopii.
Näinhän se menee. Voi kun olisi itselläkin noin, mutta koko ajan pitää olla ainakin tieto siitä, että on lähettyvillä syömistä, vaikka en siis sitä syökään! Ja olen töissä, ja on muutakin intressiä kuin ruoka, enkä istu päätoimisesti koneella av auki. T: Entinen päätoiminen ahmija, sittemmin "parantunut" ja saanut itsensä aika hyvin laihtumaan.
Ekat kolme viikkoa on vaikeeta, mutta nopsaan siihen oppii. Mä siis laitoin kalorilaskuriin ekan kolmen viikon ajan kaiken, oppi nopeasti mitä kannattaa syödä, jos haluaa kylläisenä pysyä, mutta kalorit kurissa. Jos nyt jotain haluaa suuhunsa välillä laittaa, niin joku minttupastilli on hyvä + lasi vettä.
Enkä muuten juo mitään, missä on kaloreita, paitsi alkoholia.
Toimii. Itse opin painonhallinnan käytännössä tällä tekniikalla:
- syön aamupalan, ja kaksi lämmintä ruokaa sekä 1 tai joskus 2 välipalaa. En harrasta iltapalaa vaan iltapala on myöhäinen päivällinen, joka on usein keitto tai kevyehkö lämmin ruoka tai munakas tai proteiinia sisältävä salaatti. Ennen söin vaan yhden lämpimän ruoan, mutta totesin, että tuli syötyä leipää liikaa siihen vastapainoksi. Päivän isoin ateria on minulla lounas
- Syön lautasmallin mukaan ja santseja en tee. Vaihdoin lautasen jättimäisestä kohtuullisemman kokoisiin jolloin on helpompi ottaa kohtuullisesti ruokaa
- ruokavalio on monipuolinen ravintoaineilta. Kun saa riitävästi kaloreita ja ravintoaineita, ei tule niin paljon mielitekoja. En pelkää rasvaa ja lorautan monesti oliviiöljyä salaattiin ja yritän saada ruokavaliosta jonkin verran rasvaakin. Maitotuotteita en syö rasvattomina
- Pitää pitää järki muutenkin annoskoissa, jos syö esim pähkinöitä missä on paljon energiaa niin niissä kohtuus jne..
- kaikki sokeriset juomat pois ja turha sokeri mitä ei tarvitse esim jugurtissa, limsoissa, mehuissa jne... Täysmehuissa (teen monesti itse vaikkapa tuorepuristettua) on paljon sokeria mutta koen ne silti terveellisemmiksi kuin esim limsan ja juon niitä muta vain joskus ja lasillisen päivässä korkeintaan
- En käytä makeutusaineita
- jos herkututtaa saa syödä joka päivä vaikka yhden pullan tai vähän jätskiä hyvällä omallatunnolla tai vähän suklaata. En kuitenkaan läheskään aina syö. Joskus syön enemmän mutta vain harvoin. Tärkeintä on pitää pääpaino kunnon ruoassa, jota on suurin osa ruoista 80 prosenttia minimissään. Joku pitäisi tätäkin määrää sokeria ja herkkuja liiallisena mutta minkäs itselleni voin :D Parempi näin kuin enemmän
- mitään tavallista ruokaa ei korvata herkuttelulla tai napostelulla ja herkut syödään vasta kun olen syönyt lounaan. Monesti herkkuhimo on vain nälkää.
- riittävästi vedenjuontia
- herkkupäivä kerran viikossa jolloin voin syödä kerran päivässä mitä mieli tekee esim pitsan
- suolistobakteereista huolen pito esim fermentoiduilla vihanneksilla ja hapatetuilla maitotuotteilla, kuidulla mistä huolehtii se että syö riittävästi vihanneksia jne sekä liian sokerin välttämisellä
- lisäaineita mahdollisimman vähän mikä hoituu pääosin kun tekee mahdollisimman paljon ruoista itse ja käyttää mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa
Hyvin helppoa ja olen joskus ollut lihava, mutta en enää ole. Terveenäkin olen pysynyt syömällä monipuolisesti
En usko että mitään yhtä sapluunaa syömiselle on vaan se on yksilöllistä mikä sopii. Tärkeintä on että kokee että saa iloa ruoasta, homma toimii itselle ja oppii tykkäämään terveellisistä ruoista.
Usein ylipainon syy on ruokarytmin puute,suunnittelun, annoskoon ja itsehillinnän puute ruoan kanssa. Pieni itsehillintä ja suunnittelu tekee elämästä mukavampaa.
Liikuntaa en harrasta kävelyä kummempaa, mutta reippaat kävelylenkitkin pitää jonkinlaisessa kunnossa
Moni luulee että painonhallinta on jotain hirveää itsensä kontrollointia tai vaikeaa, muttei todellakaan ole, kun siihen tottuu. Äärimmäisyyksiä kannattaa välttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tästä lähtien kaikki kommentoivat kertovat painoindeksinsä. Minun on 19,2.
ApIkä olisi mielestäni myös hyvä kertoa. Itsellänikin oli painoindeksi 18 17-vuotiaana. Helppo siitä sitten sormi pystyssä opettaa jotain vaihdevuosissa kärvistelevää.
Ikä on 40.
Itseäni ainakin eniten kiinnostaa niiden ihmisten elintavat, jotka eivät ole koskaan olleet ylipainoisia. He osaavat homman, eivät ne jotka ovat päästäneet itsensä lihomaan. ApYlipaino voi olla ollut mukana lapsuudesta asti ja kun kerran on paino noussut, sen pois saaminen ja pois pitäminen on vaikeampaa kuin se että aina normaalipainoinen pysyy normaalipainossa. Kun solut ovat kerran sen rasvan varastoineet, ne pyrkivät palauttamaan sen tilan. Tästähän hyvin yleinen jojoilmiökin osittain johtuu. Laihduttaminen on eri asia kuin hoikan hoikkana pysyminen. Laihduttamisessa et voi syödä niin paljon kuin kehosi tuntee tarvitsevansa. Joudut tappelemaan sitä tunnetta vastaan. Enkä puhu nyt nälästä. Nälän saa torpattua kevyilläkin jutuilla. Laihduttaminen aiheuttaa huonoa oloa, päänsärkyä, huimausta, unettomuutta, kiukkua... kaikenlaista pientä inhottavaa mistä sinä normaalipainossa pysyvä et yksinkertaisesti vain tiedä mitään. Itse olen nykyisin normaalipainoinen, mutta laihduttanut joskus 10 kg ja tiedän ettei se ole niin helppoa.
Itselläni kyllä paino on pysynyt jo vissiin kohta vuosikymmenen kymmenien kilojen painonpudotuksen jälkeen. Tuntuu, että painonhallinta helpottuu, mitä kauemmin laihdutuksesta on jos siis vain pysyy uusissa elintavoissa. Nykyään paino vakiintunut uuteen normaaliin, mikä on siis normaalipainossa.
Laihdutuksen jälkeen painonhallinta oli vaikeampaa, koska keho suorastaan huusi ruokaa. Kokoajan teki mieli hiilaria ja ahmia jotain. Tästä selvittiin, kun hiukan lisäsin kalorimäärää ja lisäsin rasvan ja proteiinin määrää, mitkä pitää nälkää.
No minusta taas on jännää jos paljon urheileva ei tiedä että paljon urheileva voi syödä enemmän kuin vähän urheileva. Kyllä jänniä asioita maailmaan mahtuu.