5 kk ikäinen osaa sanoa "äiti" ja "ei"
Äitii, äitii, silloin kun poistun vierestä tai näkyvistä tai lähestyn.
Ei, ei, ei, ei, hokee silloin kun joku ottaa pattiin.
Ystäväni ei uskonut tätä, mutta pakko se oli hänenkin kuultuaan todeta.
Kommentit (19)
Kyllä monet lapset oppivat ensimmäiset sanat tosi pieninä, kun heille puhutaan paljon.
Kohta se osaa muodostaa jo lauseita, kuten: "ei äiti, älä lyö enää!"
Onpa kehityksestä jäljessä. Meillä 2 kk ikäinen lapsi puhuu jo sujuvaa ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja kiinaa, sekä kirjoittaa kaikilla kielillä sujuvasti. Työn alla on romaani kiinaksi. Hän haluaa myös hoitaa itsensä ja asiansa kokonaan itse, minulle on langennut vain managerin ja autokuskin osa, kun ei tuo ylety vielä polkimille.
Meillä 2 kk ikäinen sanoi kerrran "äiti". Se jäi ainoaksi kerraksi, puhetta alkoi tulla 1½-vuotiaana.
Meilläkin sanoi äiti suht pienenä. Mutta sitten se jäi pois ja tuli uudestaan vasta kuukausien päästä.
Kyllä voi puolivuotias tapailla äänteitä juuri noin.
Eli en epäile ollenkaan. Vielä vauvalla ei kuitenkaan ole samanlaista merkitysmaailmaa.
Eli "ei" tuskin tarkoittaa asian kieltämistä ja "äiti" ei välttämättä juuri tämän henkilön näkemistä.
6 kk:n ikäinen ymmärtää puhetta jo melko hyvin, perussisällöltään. Joten ei, ihme, jos 5 kk:n iässä tulee jokunen sanakin.
Minä olin aivan ihmeissäni, kun alle 1-vuotiaani (en muista tarkemmin) osasi sanoa "kaukosäädin"... vaikka se tulikin jotenkin ilman suuria liikkeitä huulissa. Aakkoset hän oppi 1,5 v ihan tuosta vain (ääntämään, ei nimeämään; ei vieraskirjaimia, kun en niitä hänelle näyttänyt).
Jos "opettaa" on hyvä muistaa, ettei kannata mennä yksittäisinä kertoina niin pitkälle, että lapsi ehtii tylstyä - siitä on enemmän haittaa, kuin hyötyä. Aikuisen täytyy osata lopettaa uuvuttamatta toista.
Vierailija kirjoitti:
Onpa kehityksestä jäljessä. Meillä 2 kk ikäinen lapsi puhuu jo sujuvaa ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja kiinaa, sekä kirjoittaa kaikilla kielillä sujuvasti. Työn alla on romaani kiinaksi. Hän haluaa myös hoitaa itsensä ja asiansa kokonaan itse, minulle on langennut vain managerin ja autokuskin osa, kun ei tuo ylety vielä polkimille.
No onpas hauskaa.
Olet varmaan niitä, jotka kirjoittavat Nico-Pettereistä ja Jannica-Adelmiinoista. Ja suurimpana huumorihetkenä Pirkko-Kalevista.
Samantasoista ainakin.
Meilläkin lapsi sanoi noi sanat viiden kuukauden iässä. Sitten meni pitkä tauko, että taas puhui jotain, olisko ollut 8-9 kk. Ei siinä ole mitään erikoista.
"Äiti" on kovin vaikea ja outo sana. "Mama" olisi ihmiselle luonnollisempi.
Jokainen vauva ymmärtää puhetta, vaikka ei sanoja tuota.
Uskon täysin, meillä 3 kk osasi sanoa hyvää, matki minua ja sanoi aina yvää kun annoi hieman sose maistiaisia. Naapurin pappa varmaan piruuttaan kyseli ulkona kun nähtiin että joko se puhuu. Kun sanoin että jo, niin ukko meinas nauruun tikahtua kun ei uskonut.
Kun sanoin lamppu ja osoitin lamppua niin sanoi amppu. Sanoi ähti kun sanoin tähti ja piteli mun kylpytakin vetoketjun vedintä jossa iso tähti. Mutta äitiä ei sanonut :)
Konttaus, nousu ja seisominen taas hieman myöhemmin kun monilla.
Meidän tyttö sanoi ensimmäiset sanansa 7 kk ikäisenä, mm. äiti ja isi. Oppi puhumaan pienenä, mutta kävelemään oppi vasta tosi myöhään. Poika taas alkoi puhua vasta 14 kk ikäisenä. Niin ne lapset kehittyy eri tahtiin.
Vierailija kirjoitti:
Uskon täysin, meillä 3 kk osasi sanoa hyvää, matki minua ja sanoi aina yvää kun annoin hieman sose maistiaisia. Naapurin pappa varmaan piruuttaan kyseli ulkona kun nähtiin että joko se puhuu. Kun sanoin että jo, niin ukko meinas nauruun tikahtua kun ei uskonut.
Kun sanoin lamppu ja osoitin lamppua niin sanoi amppu. Sanoi ähti kun sanoin tähti ja piteli mun kylpytakin vetoketjun vedintä jossa iso tähti. Mutta äitiä ei sanonut :)
Konttaus, nousu ja seisominen taas hieman myöhemmin kun monilla.
Niin ja toi hyvää juttu on meillä videolla.
Puhun työkseni koko ajan ja muutenkin paljon, uskon että siksi puhepuoli lähti kehittymään ensin.
Kävellä alkoi vasta kun älysi että palloa on kiva potkia, pari pv yli 1v.
mää kyselin jo 3kk vanhana ketkä nämä mun vanhemmat oikein ovat ja millä perusteella asun siellä heidän luona. 1v vanhana alkoi vaipat tuntumaan ahdistavilta ja vaadin niiden käytön lopettamista. Ensimmäisenä päivänä tietty tulikin sitten vahinko mutta oli viimeinen. 18kk vanhana sitten oppipojaksi muurarille ja osakkeisiin sijoittamista. 2v vanhana valmistuin mestarimuurariksi ja kolmannen asteen veljeksi.
Kyllähän ne "ä", "eh", "öh", "ti", "thoo"... jokeltelut ja ähinät tulee tuon ikäisellä. Se on sitten eri asia, mikä tarkoittaa mitäkin vai tarkoittaako mikään mitään. Thoo voi olla auto, maito, moi tai mikä vaan. Ti on isi tai äiti tai kakkaähellystä. Ä on äiti kun olen niin päättänyt. Tai nälkä.
Eh on ei tai tylsistymisähinää tai jotain muuta.
niin?