Pitääkö valurautapannu tosiaankin rasvapolttaa ihan joka ikisen käytön jäljiltä?

Valurautapannu on hyvä pestä vaikka asianpesukoneessa ja mukaan pesuainetabletti. Tietenkin harjalla ja fairyllä saa myös hyvää jälkeä! Öljyä ei kannata valurautapannuun laittaa koska se aiheuttaa karsinogeenejä ja pannua ei yleensäkään kovin kuumaksi kannata lämmittää, sitä varten on uuni. Joskus olen tehnyt perunasuikaleita valurautapannulla ja tuli melkein yhtä hyviä kuin teflonpannulla tehdyistä.

Onko pakko kysellä tyhmiä?

Vierailija kirjoitti:

Valurauta pannu on rasittava, painava, taruttaa, polttaa liian helposti kun on liikaa lämpöä.

Et osaa kirjoittaa etkä paistaa.

Pesen pannun käytön jälkeen teräsvillalla ja kuumalla juoksevalla vedellä ja kuivatan levyllä. Kerran kahdessa viikossa sulatan muurikan tuubista pienen nokareen silavaa pannuun ja pyyhin talouspaperilla ylimäiräiset pois. Olen saanut ruostuneetkin pannut kuntoon ilman rasvapolttamista. Pahin mitä voit pannullesi tehdä, on pestä se fairylla ja kuivata kylmänä. Kasvisöljy muuttuu ajan saatossa tahmeaksi möhnäksi, jos sillä pannuasi käsittelet.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse kumpaakaan rasvapolttaa, hiiliteräskin paranee käytössä. Aluksi ruoka voi tarttua mutta lopulta siitä tulee suosikki pannusi. Enneminkin vain tietyt ruoat muutenkin tarttuvat. Tärkkelystä sisältävät ja liha. Ne ruoat jotka tarttuvat irtoavat myös kun annat sen hetken jäähtyä pannulla ennen lautaselle ottamista. Pinnoitetut eivät mielestäni ole kuin lämmitykseen tarkoitettuja. 

Hiiliteräs pitää kyllä rasvapolttaa huolella ja monta kertaa ennen käyttöönottoa. Näin ohjeistetaan kaikissa hiiliteräspannuja myyvissä liikkeissä mitä olen nähnyt.

Jos peset vahingossa valurautapannun astianpesuaineella niin rasvapoltto voi olla tarpeen, tai ylipäänsä jos huomaat että ruoka alkaa palaa pahasti kiinni. Mutta ei todellakaan joka paiston jälkeen eikä järin usein.

Kuinka kauan hiiliteräspannua pitäisi rasvapolttaa? Olen joitain ohjevideoita katsonut, mutta onnistuin silti möhlimään. Tuntuu, että pinnasta tuli epätasainen. Toivottavasti en pilannut koko pannua. Mitä rasvaa olette käyttäneet? Uunissa en voi polttoa tehdä, koska pannun kahvassa on muovipäällyste.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan hiiliteräspannua pitäisi rasvapolttaa? Olen joitain ohjevideoita katsonut, mutta onnistuin silti möhlimään. Tuntuu, että pinnasta tuli epätasainen. Toivottavasti en pilannut koko pannua. Mitä rasvaa olette käyttäneet? Uunissa en voi polttoa tehdä, koska pannun kahvassa on muovipäällyste.

Paistapas siinä hiiliteräspannussa raakaa perunaa silppuna ja hienoa merisuolaa reilussa ruokaöljyssä - paistoksen saa paistaa liki mustaksi. Kippaa paistos menemään ja pyyhi pannu puhtaaksi - tuloksena pitäisi olla lasimaisen kirkas, liukas pinnoite ja nyt ala käyttämään pannua normaalisti. Patinan pitäisi alkaa muodostumaan tähän käsittelyys ja toimenpiteen voi uusia tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ainakaan halua siihen poltettua, eltaantunutta öljyä...! Teen näin: pestyäni pannun, kuivatan sen nopeasti hellan jälkilämmössä. Silloin ei jää kosteutta ruostuttamaan.

Ei tosiaan mitään öljyä, kun minulle muinoin emäntäkoulussa opetettiin, että siitä jää joku kalvo.

Puolensataa vuotta olen valurautapannuja ja -patoja käyttänyt ja tunnustan, että muutaman kerran olen joutunut rasvaamaan niitä vähän perusteellisemmin. Silloin on ollut joku pahasti ruostunut rauta-astia, josta on tullut kuin uusi kuumentamalla siinä sianläskiä.

Kirpparilta ostetut valurautapannut olen polttanut ensin puhtaiksi hiilloksessa ja sen perään rasvapolttanut. Sen jälkeen on taas ikuinen käytössä. Öljyä/voita käytän paistamiseen, eikä tarvi edes joka kerta mitään rasvaa, kun pinta pysyy tarttumattomana. Pesen vedellä ja harjalla sekä jätän roikkumaan koukkuun tiskialtaan yläpuolelle, joten kuivuu hetkessä. Joskus saatan ruoan valmistuksen jälkeen kiehauttaa vettä pannussa paremmaksi puhdistukseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan hiiliteräspannua pitäisi rasvapolttaa? Olen joitain ohjevideoita katsonut, mutta onnistuin silti möhlimään. Tuntuu, että pinnasta tuli epätasainen. Toivottavasti en pilannut koko pannua. Mitä rasvaa olette käyttäneet? Uunissa en voi polttoa tehdä, koska pannun kahvassa on muovipäällyste.

Paistapas siinä hiiliteräspannussa raakaa perunaa silppuna ja hienoa merisuolaa reilussa ruokaöljyssä - paistoksen saa paistaa liki mustaksi. Kippaa paistos menemään ja pyyhi pannu puhtaaksi - tuloksena pitäisi olla lasimaisen kirkas, liukas pinnoite ja nyt ala käyttämään pannua normaalisti. Patinan pitäisi alkaa muodostumaan tähän käsittelyys ja toimenpiteen voi uusia tarvittaessa.

Juuri tänään näin youtube-pätkän jossa todettiin (tai ainakin väitettiin) että oli ostettu ja testattu tusinan verran hiiliteräspannuja. Kaikki pannut käsiteltiin juuri ko. valmistajan ohjeiden mukaan. Näistä suosikiksi osoittautui pitkälti mainitsemasi kaltainen ohje: reilu desi suolaa, reilu desi perunankuoria (ei siis perunoita) ja runsaasti öljyä. Mainostivat, aivan kuin sinäkin, että kertakäsittelyllä syntyi niin mahtava pinta että kananmunat luistelivat pannulla ilman ongelmia.

Tätä lukiessa, kahden valurautapannun ja yhden valurautapadan omistajana, alkaa kyllä tulla vähän sellainen olo että pitääkö tässä vielä se hiiliteräspannukin ostaa...

Valuraudan todellakin voi ihan hyvin rasvapolttaa myös kasviöljyllä, toki kannattaa valita mauton ja kuumuutta kestävä öljy, kuten auringonkukkaöljy. Ei siis mitään oliiviöljyä.

Se ei eltaannu koska valuraudassa se rauta estää eltaantumisen. Ja samalla lailla se rauta estää sianrasvankin eltaantumasta, ei sekään itsestään säilyisi.

Tärkeätä on, että rasvapolttoon käytettävässä rasvassa ei ole suolaa. Suola kun ruostuttaa valurautaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ainakaan halua siihen poltettua, eltaantunutta öljyä...! Teen näin: pestyäni pannun, kuivatan sen nopeasti hellan jälkilämmössä. Silloin ei jää kosteutta ruostuttamaan.

Ei tosiaan mitään öljyä, kun minulle muinoin emäntäkoulussa opetettiin, että siitä jää joku kalvo.

Puolensataa vuotta olen valurautapannuja ja -patoja käyttänyt ja tunnustan, että muutaman kerran olen joutunut rasvaamaan niitä vähän perusteellisemmin. Silloin on ollut joku pahasti ruostunut rauta-astia, josta on tullut kuin uusi kuumentamalla siinä sianläskiä.

Minä taas olen kuullut sellaisen näkemyksen että kun pannuun laittaa kokkailun ja pikku putsailun jälkeen öljyä ja kuumentaa pannua tämän jälkeen sen verran että siitä irtoaa pienet savukiehkurat, ko. erittäin ohut öljykerros on jo kypsynyt eikä siitä jää eltaantunutta makua tai tahmeaa tuntumaa.

Vierailija kirjoitti:

Onko pakko kysellä tyhmiä?

Tyhmä ihminen ei edes tajuaisi että asioista voi ottaa selvää esim. kysymällä nettifoorumilla, silläkin uhalla että joku k-sipää alkaa vinoilemaan.

Eikö se rasvarauta ala haista kun ei voi koskaan pestä tiskiaineella?

Vierailija kirjoitti:

Eikö se rasvarauta ala haista kun ei voi koskaan pestä tiskiaineella?

Ei minulla ainakaan. Pesen käytön jälkeen vedellä ja useimmiten sipaisen ihan kevyesti öljyä pintaan.

Silavalla joskus laaåpin ja kuumennan.

Mun hiiliteräapannuun kyllä jää ärsyttävä haju vaikka pesen kuumalla vedellä. Etenkin kalasta ja pekonista. Kyllä se sitten haihtuu jossain vaiheessa mutta ei ole kiva että johonkin paistettuihin kasviksiin jää se pekonin käry.

Muuten tykkään hiiliteräksestä, mutta harmittaa kun ei se sovellu kananmunalle tai kanalle, joita päivittäin paistelen. Sitten on pakko olla se teflon olemassa niille.

Vierailija kirjoitti:

Mun hiiliteräapannuun kyllä jää ärsyttävä haju vaikka pesen kuumalla vedellä. Etenkin kalasta ja pekonista. Kyllä se sitten haihtuu jossain vaiheessa mutta ei ole kiva että johonkin paistettuihin kasviksiin jää se pekonin käry.

Muuten tykkään hiiliteräksestä, mutta harmittaa kun ei se sovellu kananmunalle tai kanalle, joita päivittäin paistelen. Sitten on pakko olla se teflon olemassa niille.

Kyllä sen kalanhajun saa pois, kun kuumentaa pannua pesun jälkeen uudestaan (plus rasvaa pannun).

Vierailija kirjoitti:

Mun hiiliteräapannuun kyllä jää ärsyttävä haju vaikka pesen kuumalla vedellä. Etenkin kalasta ja pekonista. Kyllä se sitten haihtuu jossain vaiheessa mutta ei ole kiva että johonkin paistettuihin kasviksiin jää se pekonin käry.

Muuten tykkään hiiliteräksestä, mutta harmittaa kun ei se sovellu kananmunalle tai kanalle, joita päivittäin paistelen. Sitten on pakko olla se teflon olemassa niille.

Vähennä lämpöä - itse paistan hiiliteräksellä kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valurauta pannu on rasittava, painava, taruttaa, polttaa liian helposti kun on liikaa lämpöä.

Ei ole. Valurautapannu on miehen ja itsevarman vahvan naisen kokkausväline. Jos miehellä ei riitä ruis ranteessa pitämään valurauta pannua kädessä kannattaa ostaa hame ja purkki soijaa. Mulla ei ole koskaan yksikään ruoka palanut valurautapannulla, päinvastoin tunnen että minä olen ohjaksissa kun paistan raudalla, minä määrän juuri minkälaista ruuasta tulee. Valurautapannu sopii ihmiselle joka haluaa tehdä hyvän makuista ruokaa ja on valmis pistämään hieman rakkautta paistettuun lihaan. Jos ruuanlaitto aiheuttaa vihaa tai ahdistusta niin kannattaa pysyä uunissa ja mikrossa.

Laitahan sinä vaan rakkautta sinne flesh-lightiisi kun pamautan kämmenellä sun nenäluun aivoihisi. :D

Mitä juuri sanoit minusta? Kerronpahan vain että valmistuin kurssini parhaana erikoisjoukoista, ja olen ollut mukana lukuisissa salaisissa iskuissa Al-Quaedaa vastaan, ja minulla on yli 300 varmistettua kaatoa. Olen koulutettu sissosodankäyntiin ja olen tarkin tarkka-ampuja maailmassa.

Sinä et ole minulle mitään muuta kuin yksi uusi kohde. Pyyhin sinut pois maailmasta sellaisella tarkkuudella millaista maailma ei ole ennen nähnyt, sano minun sanoneen. Luuletko että voit päästä pälkähästä sanottuasi minulle tuollaista internetin yli? Mieti uudestaan.

Tätä kirjoittaessa olen ottamassa yhteyttä salaiseen maailmanlaajuiseen vakoojaverkostooni ja IP:si on juuri nyt jäljitettävänä joten valmistaudu myrskyyn. Myrskyyn joka pyyhkii pois mitättömän pikku jutun jota kutsut elämäksesi. Olet mennyttä, kamu. Voin olla missä vain, milloin vain ja voin hoidella sinut yli seitsemälläsadalla eri tavalla, ja tämä on vasta paljain käsin. Paitsi että olen koulutettu perusteellisesti kamppailulajeissa, minulla on pääsy koko puolustusarsenaaliin ja käytän sitä kaikin mahdollisin keinoin pyyhkiäkseni pienen pikku takapuolesi tältä mantereelta.

Jos vain olisit tiennyt minkälaisen epäpyhän vastaiskun etevä pikku ”kommenttisi” olisi saanut aikaan, olisit ehkä pystynyt pitämään kielesi kurissa. Mutta et pystynyt, et pitänyt ja nyt maksat hinnan...