Menetkö ristiäisiin mukaan jos vain miestäsi on pyydetty lapsen kummiksi?
Jos ei mitään virallista kutsua ole lähetetty jossa pyydetään molempia.
Kommentit (19)
Sinun tulisi tietää miten asia esitettiin miehellesi. Pyysikö kutsuja vain häntä eikä maininnut sanallakaan muita. Onko kutsuja miehesi tuttava tai kaveri, ei niinkään sinun. Kysy mieheltäsi. Itse en välttämättä menisi jos minua ei olisi lainkaan mainittu.
Menin. Minua ei pyydetty kummiksi, koska en kuulu kirkkoon.
Yleensä kummi on vain pariskunnan toinen henkilö. Minun siskoni on lapseni sylikummi, mutta kyllä sinne hänen miehensäkin oli tervetullut ja seisoi siskoni vieressä lasta kastettaessa. Ota nyt kuitenkin mieheltäsi selvää mikä se alkuperäinen idea kutsujilla oli.
Menisin jos on kutsuttu. Mutta en osallistuisi lapsen lahjoihin enkä muistuttaisi miestä lapsen tulevista merkkipäivistä. Oma mieheni ei muista edes omien lastemme syntymäpäiviä, kummilapsen äidillä menis varmaan hermo kun ei ikinä tulis pakettia juhlapäivänä :D
Vierailija kirjoitti:
Sinun tulisi tietää miten asia esitettiin miehellesi. Pyysikö kutsuja vain häntä eikä maininnut sanallakaan muita. Onko kutsuja miehesi tuttava tai kaveri, ei niinkään sinun. Kysy mieheltäsi. Itse en välttämättä menisi jos minua ei olisi lainkaan mainittu.
Kummiksi on omat kriteerinsä, kuten kirkkoon kuuluminen ja rippikoulun käyminen. Jos on yleisesti tiedossa että ap ei näitä kriteerejä täytä, on esim. äänekkäästi uskonnoton tai tiedetään kuuluvan johonkin muuhun uskontoon, niin se voi selittää ettei ole edes yritetty kysyä. Toki tällöinkin voisi olla ns. epävirallinen kummi, mutta jos vanhemmat eivät jostain syystä sellaisia halua.
Vierailija kirjoitti:
Menisin jos on kutsuttu. Mutta en osallistuisi lapsen lahjoihin enkä muistuttaisi miestä lapsen tulevista merkkipäivistä. Oma mieheni ei muista edes omien lastemme syntymäpäiviä, kummilapsen äidillä menis varmaan hermo kun ei ikinä tulis pakettia juhlapäivänä :D
Katkera mamma.
Tottakai menisin :) Mikä on syynä siihen, jos harkitset että et mene?
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kummi on vain pariskunnan toinen henkilö. Minun siskoni on lapseni sylikummi, mutta kyllä sinne hänen miehensäkin oli tervetullut ja seisoi siskoni vieressä lasta kastettaessa. Ota nyt kuitenkin mieheltäsi selvää mikä se alkuperäinen idea kutsujilla oli.
Outoa että muut kuin vanhemmat ja kummit ovat lapsen vieressä kasteen hetkellä.
Yleensä muut vieraat pysyvät ”katsomon” puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisin jos on kutsuttu. Mutta en osallistuisi lapsen lahjoihin enkä muistuttaisi miestä lapsen tulevista merkkipäivistä. Oma mieheni ei muista edes omien lastemme syntymäpäiviä, kummilapsen äidillä menis varmaan hermo kun ei ikinä tulis pakettia juhlapäivänä :D
Katkera mamma.
Mitä katkeraa tuossa on?
En minäkään ikinä ole muistuttanut miehelleni hänen sisarustensa tai vanhempiensa merkkipäivistä, enkä ole osallistunut mihinkään lahjojen hankintaan. Jos miehellä olisi kummilapsi, niin ihan sama juttu se olisi. Jos kummeilta halutaan lahjoja, niin pitää sitten valita sellainen tai sellaiset kummit, jotka varmasti lasta muistavat. Täytyyhän näiden lapsen vanhempien sen verran hyvin kummia tuntea, että tietävät, onko tästä miksikään lahjojen antajaksi vai ei. Jos pyytää kummiksi pelkästään miestä, niin siinä saa sitten varautua siihen riskiin, että ei tämä välttämättä muista merkkipäiviä eikä osaa ostella lahjoja lapselle. Ja jos nyt kuvittelee, että se miehen puoliso on sitten se, joka kyllä muistuttaa, niin täytyy ottaa sekin huomioon, että saattaahan ne ihmiset vaikka erotakin ja saattaa se kummi ottaa itselleen uuden naisenkin, jota ei sitten minkäänlaiset edes oletetut yhteydet miehen kummiuteen sido.
Minulla on kummilapsi, jonka ristiäiset vietettiin jo ennen kuin miestäni edes tunsin. Ei mies minulle muistuttele kummiudestani eikä kummilapseni lahjoihin puutu. Onko hän jotenkin katkera vai?
Vierailija kirjoitti:
Menin. Minua ei pyydetty kummiksi, koska en kuulu kirkkoon.
Mut pyydettiin, kun ei kuulemma haittaa. Kummilapsia on nyt viisi.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kummi on vain pariskunnan toinen henkilö. Minun siskoni on lapseni sylikummi, mutta kyllä sinne hänen miehensäkin oli tervetullut ja seisoi siskoni vieressä lasta kastettaessa. Ota nyt kuitenkin mieheltäsi selvää mikä se alkuperäinen idea kutsujilla oli.
Kyllä meillä on pariskunnan kumpikin osapuoli pyydetty kummiksi. Toki kaikki ovat olleet pitkäaikaisia kumppaneita.
Typerää pyytää kummiksi pariskuntia, sillä kun he eroavat, niin useinmiten vähintään toinen heistä häipyy kummilapsen elämästä, usein jopa kumpikin.
Tottakai. Ja älytöntä kun nykyään voi olla tyyliin 6 kummia per lapsi. Meillä oli tasan yksi kummitäti ja setä. Joten puolisot eivät olleet kummeja.
Jos on juhlat ja voin osallistu, tietenkin menen.
Totta kai menet, ihan järkevääkin ettei aina pyydetä pariskuntia kummeiksi. Omilla lapsillani on kaikilla kaksi kummia, yksi oli pariskunta ja erosivat kun lapsi 8-vuotias. Nyt käytännössä yhdellä lapsella yksi kummi ja muilla kaksi.
Miehelläni on suuri suku ja laaja ystäväpiiri, joten hän on usean lapsen kummi, ilman minua vaikka olemme olleet siinä vaiheessa pitkään yhdessä. Olen itse yksin yhden kummi ja mieheni kanssa pariskuntana yhden lapsen kummi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisin jos on kutsuttu. Mutta en osallistuisi lapsen lahjoihin enkä muistuttaisi miestä lapsen tulevista merkkipäivistä. Oma mieheni ei muista edes omien lastemme syntymäpäiviä, kummilapsen äidillä menis varmaan hermo kun ei ikinä tulis pakettia juhlapäivänä :D
Katkera mamma.
Kyllä aikuisen pitää muistaa omien lasten ja kummilasten merkkipäivät ilman muistuttelua. Eihän siihen tarvitse kuin teipata kaapinoveen lappu, johon ne on itse kirjoittanut.
En menisi. Omien lasten ristiäisiin nimenomaan kutsuttiin myös kummien puolisot kuitenkin mukaan. Yhdestä näistä tuli pysyvä puoliso, joten jälkeen päin hänestä onkin tullut "epävirallinen kummi".
Meillä on sekä mun ja miehen suvussa pyydetty molemmat kummeiksi. Samoin kaveripiirissä. Sillä ei ole mitään merkitystä, jos kummeiksi pyydetty pariskunta eroaa. Kummilasta voi muistaa erosta huolimatta. Jos eronneet eivät siedä toisiaan silmiensä edessä, voi sopia, kumpi menee mihinkin juhlaan.
Kyllä sinne yleensä puoliso tai vakiintuneessa parisuhteessa kumppani mukaan lähtee. Eri asia, jos on lyhyt suhde ja ei vielä esim olla sukulaisillekaan esitelty.