Mies ei suostu, että lapset laitettaisiin välillä tukiperheeseen
harmittaa niin kovasti. Itse ajattelin, että vihdoin olis vähän valoa tunnelin päässä. Mutta ei,itsepäinen mikä itsepäinen.
Kommentit (30)
Mene itse sinne tukiperheeseen nukkumaan univelkoja ja mies jää lasten kanssa. Win-win
Olin lasten sairastelujen ja terveysongelmien vuoksi todella väsynyt. Mies ei antanut pyytää apua. Sanoin miehelle, että hän voi valita: joko hän hoitaa lapsia tai soitan apua. Sain luvan soittaa. Saimme kunnalta kodinhoitajan parikisi tunniksi viikossa.
Eivät miehet tajua tilannetta, jos eivät itse osallistu esimerkiksi lasten yöhoitoon. Itseäni rasitti erityisesti pelko ja huoli lasten terveydestä. Kun yhdellä oli vakavia ongelmia, niin pelkäsin myös muiden lasten puolesta enkä pystynyt rauhoittumaan heidän sairastaessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä, olen useammin kuin kerran hsrkinnut eroa, jotta saisin omaa aikaa ja rauhallisia öitä.
Ap
Mikä saa sinut kuvittelemaan että sinulla olisi omaa aikaa eron jälkeen jos mies ei nytkään jaksa olla lasten kanssa?
On välillä iltasten lasten kanssa ja käy esim. kalassa ja rakastaa lapsiaan. En usko, että kokonaan eroon heistä ikinä haluaisi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä, olen useammin kuin kerran hsrkinnut eroa, jotta saisin omaa aikaa ja rauhallisia öitä.
Ap
Mikä saa sinut kuvittelemaan että sinulla olisi omaa aikaa eron jälkeen jos mies ei nytkään jaksa olla lasten kanssa?
On välillä iltasten lasten kanssa ja käy esim. kalassa ja rakastaa lapsiaan. En usko, että kokonaan eroon heistä ikinä haluaisi.
Ap
Ei varmaan haluakaan kokonaan eroon. Haluaa viettää levättyään laatuaikaa tehden myös itselleen mukavia asioita. Sitten on taas kiva palata töihin kehumaan kuinka hyvä isä on.
Nimimerkillä että tätä tekee myös äidit...
Vierailija kirjoitti:
Olin lasten sairastelujen ja terveysongelmien vuoksi todella väsynyt. Mies ei antanut pyytää apua. Sanoin miehelle, että hän voi valita: joko hän hoitaa lapsia tai soitan apua. Sain luvan soittaa. Saimme kunnalta kodinhoitajan parikisi tunniksi viikossa.
Eivät miehet tajua tilannetta, jos eivät itse osallistu esimerkiksi lasten yöhoitoon. Itseäni rasitti erityisesti pelko ja huoli lasten terveydestä. Kun yhdellä oli vakavia ongelmia, niin pelkäsin myös muiden lasten puolesta enkä pystynyt rauhoittumaan heidän sairastaessaan.
Tämä on itsellä myös, en osaa rauhottua ja pelkään pahinta. Väsy tekee tepposensa, heräilen jörkyttäviin painajaisiin, kuljen öisin katsomassa, että lapset hengissä, en osaa nukahtaa ym. Ja aina kun lapsilla tautia, mahakipua ym niin heti tulee mieleen, että taasko jotain pahaa tulee. Elän jatkuvasti varpaillani pelon keskellä, mitä pahaa seuraavaksi.
Ap
Suostuisiko mies palkattuun lastenhoitoapuun?
Hmm...vaikea ymmärtää, kun ei tunne teitä. Eikö se nyt kuulosta kaikin puolin järkevältä, että hommaatte tukiperheen? En ymmärrä miksi mies vastustaa. Jos olette jo olleet lasu-asiakkaita ja hyviä kokemuksia, niin ei kai tässä sellaista pelkoakaan ole että lapset viedään. Vai onko miehellä erilainen näkemys teidän ent. lasu asiakkuudesta? Toinen mitä vain voi arvailla on, että mies ei ymmärrä väsymyksen vaikutusta ihmiseen. Ymmärrän sua ihan täysin, koska olen totaali yhäri ja aika haastavan lapsen kasvattanut yksin vauvasta saakka (esim. koulussa hän saa tukea) ilman tukiverkkoa, ilman öitä itsekseni. Kun olet siinä roolissa 24/7 niin se väsyttää ja väsymys saa ihan uusia puolia ihmisestä esiin tai ehkä paremminkin sammuttaa jotain muita puolia. Jokaisen vanhemman pitäisi säännöllisesti päästä kunnolla relaamaan. Sen lisäksi teillä on ollut tosi rankkoja asioita, sairastelua. Pääsetkö niistä peloista puhumaan jollekin, pääsetkö käsittelemään näitä rankkoja kokemuksia? Oikein paljon tsemppiä sulle! Kyllä se oikea ratkaisu vielä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Hmm...vaikea ymmärtää, kun ei tunne teitä. Eikö se nyt kuulosta kaikin puolin järkevältä, että hommaatte tukiperheen? En ymmärrä miksi mies vastustaa. Jos olette jo olleet lasu-asiakkaita ja hyviä kokemuksia, niin ei kai tässä sellaista pelkoakaan ole että lapset viedään. Vai onko miehellä erilainen näkemys teidän ent. lasu asiakkuudesta? Toinen mitä vain voi arvailla on, että mies ei ymmärrä väsymyksen vaikutusta ihmiseen. Ymmärrän sua ihan täysin, koska olen totaali yhäri ja aika haastavan lapsen kasvattanut yksin vauvasta saakka (esim. koulussa hän saa tukea) ilman tukiverkkoa, ilman öitä itsekseni. Kun olet siinä roolissa 24/7 niin se väsyttää ja väsymys saa ihan uusia puolia ihmisestä esiin tai ehkä paremminkin sammuttaa jotain muita puolia. Jokaisen vanhemman pitäisi säännöllisesti päästä kunnolla relaamaan. Sen lisäksi teillä on ollut tosi rankkoja asioita, sairastelua. Pääsetkö niistä peloista puhumaan jollekin, pääsetkö käsittelemään näitä rankkoja kokemuksia? Oikein paljon tsemppiä sulle! Kyllä se oikea ratkaisu vielä löytyy.
Kiitos.💞 Itku tuli. Asioista kun on keskusteltu, tulee kuva, että mies ei ymmärrä kuinka väsynyt olen sekä henkisesti, että fyysisesti. Ei ymmärrä, että ei lähde muutamilla paremmilla yö unilla väsy. olen hirvittävän huono ylipäätään edes itse hyväksymään, että en jaksa. Ja kertomaan tunteistani. Tämä kaikki vie minua vain kauemmaksi ja entistä hankalampi aukasta suuni. Enemmän melkeenpä kaipaan omaa tilaa mitä yöunta.
Samoin voimia sinulle arjen pyörityksiin.💞
Ap
On minulle ehdotettu keskustelu apua, mutta tällä hetkellä koen, että henkinen jaksamiseni niin veitsenterällä, että en jaksa käydä asioita läpi, koska pelkään että ne romahduttaisi minut.
Ap
Tuttavaperheessä oli äidillä vakava sairaus ja lapset vietti aina yhden viikonlopun kuukaudessa tukiperheessä. Kyllä se oli heille iso apu kun tiesi että oli säännöllisesti pari päivää lepoa. Heillä ei ollut muita tukiverkkoja, esim isovanhempia.