Mun lapsuudenkodissani ei ollut lankapuhelinta

80-luvun loppu, meillä ei ollut puhelunta. Puhelinkioskista käytiin soittamassa, niitä oli silloin vielä jokatoisessa kadunkulmassa melkeinpä. Kirjeitä ja kortteja kirjoitettiin sukulaisille ja asioita toimitettiin paikanpäällä.

Vierailija kirjoitti:

80-luvun loppu, meillä ei ollut puhelunta. Puhelinkioskista käytiin soittamassa, niitä oli silloin vielä jokatoisessa kadunkulmassa melkeinpä. Kirjeitä ja kortteja kirjoitettiin sukulaisille ja asioita toimitettiin paikanpäällä.

Me asuttiin maaseudulla, niin ei ollut puhelinkoppeja. Joskus joutui jonkun tärkeän asian takia soittamaan naapuriin ja naapuri vei viestin vanhemmille. Ei meillä tosin ollut ikinä autoakaan, polkupyörillä kuljettiin ja vesijohto ja sisävessa tuli vasta kun olin 12v.

Meillä viestit menivät perille etiäisten avulla. Aina tiesi, että nyt on vieraita tulossa. Tiesi senkin, että kuka tai ketä oli tulossa. Sen vaan tiesi ja se oli luonnollista tietoa se.  Kuolematkin tiedettiin, kun lintu tuli oksalle laulamaan, viittomaan tai muuten elehtimään. Jos satuttiin nukkumaan kun hetki koitti, niin kuoleva herätti, kun tuli hyvästelemään. Sitten vain herätettiin toiset ja todettiin, että ko henkilö on kuollut. Meillä oli kyllä puhelinkin jo 70 luvulla.

Meille tuli lankapuhelin 1993.

Meillä ei ollut 80-luvulla eikä vielä 90-luvullakaan. Ensimmäinen puhelimeni oli kännykkä, jonka ostin muistaakseni vuonna 1998.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvun loppu, meillä ei ollut puhelunta. Puhelinkioskista käytiin soittamassa, niitä oli silloin vielä jokatoisessa kadunkulmassa melkeinpä. Kirjeitä ja kortteja kirjoitettiin sukulaisille ja asioita toimitettiin paikanpäällä.

Me asuttiin maaseudulla, niin ei ollut puhelinkoppeja. Joskus joutui jonkun tärkeän asian takia soittamaan naapuriin ja naapuri vei viestin vanhemmille. Ei meillä tosin ollut ikinä autoakaan, polkupyörillä kuljettiin ja vesijohto ja sisävessa tuli vasta kun olin 12v.

Olen maalta ja kyllä siellä oli puhelinkoppeja, tosin vain kirkonkylässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvun loppu, meillä ei ollut puhelunta. Puhelinkioskista käytiin soittamassa, niitä oli silloin vielä jokatoisessa kadunkulmassa melkeinpä. Kirjeitä ja kortteja kirjoitettiin sukulaisille ja asioita toimitettiin paikanpäällä.

Me asuttiin maaseudulla, niin ei ollut puhelinkoppeja. Joskus joutui jonkun tärkeän asian takia soittamaan naapuriin ja naapuri vei viestin vanhemmille. Ei meillä tosin ollut ikinä autoakaan, polkupyörillä kuljettiin ja vesijohto ja sisävessa tuli vasta kun olin 12v.

Olen maalta ja kyllä siellä oli puhelinkoppeja, tosin vain kirkonkylässä.

Niin, kirkonkylässä oli mutta meiltä oli kirkonkylään matkaa 4 kilometriä.