Lue keskustelun säännöt.
Näin kiusaajia ojentaneiden vanhempien tapauksia on puitu oikeudessa
07.08.2019 |
Kommentit (34)
Ai kappas, tänne löysi tiensä joku kiusaaja painamaan alapeukkuja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lainsäädännön mukaan oppilaalle on turvattava oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.
Eli jos lasta kiusataan ja näin häneltä viedään tuo lainsäädännössä määritelty oikeus voi tehdä rikosilmoituksen? Tekisikö sen koulusta vai kiusaajasta?
Jos lasta on asutettu ,tavaroita rikottu tai varastettu niin silloin samantien kiusaajasta. Jos koululla on tiedossa kiusaaminen eikä sille tee mitään niin silloin koulusta ja sen henkilökunnasta.
Näistä voisi tehdä julkisen rekisterin josta kaikki näkee mitä kouluissa oikeasti tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Suomen lainsäädännön mukaan oppilaalle on turvattava oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.
Eli jos lasta kiusataan ja näin häneltä viedään tuo lainsäädännössä määritelty oikeus voi tehdä rikosilmoituksen? Tekisikö sen koulusta vai kiusaajasta?
Koulusta on parempi tehdä, koulun velvollisuus on huolehtia siitä että oppilas on siellä turvassa. Voi tietenkin ottaa ennen poliisia yhteyttä vaikka sen kunnan tai kaupungin johtohenkilöihin. Ehkä joku heistä puuttuu siihen. Tai sosiaaliviranomaisiin, en tosin tiedä onko ne kiusaamisjutuissa luotettavia.
Vihaan näitä "ei meidän koulussa kiusata" -kouluja. Aivan saa tanan varmasti myös teidän koulussa jotain kiusataan. Te vaan suljette silmänne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun wt lapsi on häiriökäyttäytynyt ja ikätoverin huomauttaessa oppimisen häiritsemisestä wt vanhempi on suuttunut ja lyönyt lasta joka haluaa oppia. Onpa suuri sankari, kun kerran uskaltaa puolustaa lapsen oikeutta häiritä oppimista.
Täh? Jos mun lasta KIUSATAAN, niin kyllä puolustan häntä. Jos hän itse kiusaa tai häiriköi, niin kyllä rankaisen häntä
"Kiusaamisen" määritelmä nyt on vähän ympäripyöreä. Uutisessa ei mitään rikosnimeikkeitä mainittu mihin "kiusaaja" mahdollisesti olisi voinut syyllistyä eli luultavasti vain pelkkää paheksumista hyvän maun rajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen lainsäädännön mukaan oppilaalle on turvattava oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.
Eli jos lasta kiusataan ja näin häneltä viedään tuo lainsäädännössä määritelty oikeus voi tehdä rikosilmoituksen? Tekisikö sen koulusta vai kiusaajasta?
Koulujen reksat ovatkin tunnettuja siitä, että ne toimivat ilmoitusten tai edes rikosilmoitusten perusteella. Usein nämä kiusaajat ovat paremman väen tai paikallisen poliittisen eliitin mukuloita, joita vastaan munaton reksa ei uskalla tehdä mitään, koska siinä samalla sabotoi oman uransa. Silloin kiusatun läheisillä ei ole oikein muuta mahdollisuutta kuin raahata munista noi kiusaavat räkänokat lähimmän kulman taakse ja hoitaa asia sillä tavalla.
Noissa on ollut ongelmana, että kiusaamiseen fyysisesti puuttuneet ovat olleet joko aikuisia tai sen ikäisiä, että ovat juridisesti vastuussa tekemisistään.
Mun pienikokoista poikaani kiusattiin koulussa viidennen luokan kevääseen asti. Mitään rikosilmoitusta niistä kiusaamisista ei olisi edes kannattanut tehdä, koska kiusaajatkin olivat alakouluikäisiä. En edes muista, miten monissa kymmenissä moniammatillisissa palavereissa aikoinaan istuttiin asian vuoksi. Joskus kiusaaminen loppui pariksi viikoksi, mutta jatkui sen jälkeen uudelleen. Lopulta kyllästyin koko touhuun niin, että annoin pojalleni luvan vetää kiusaajiaan turpaan. Kukaan ei varmaan osannut kuvitellakaan, miten suuret voimat pienikokoisella pojallani oli.
Kerran tuli sitten päivä, kun kuudesluokkalainen poika oli taas kerran kampannut poikani suoraan vesilammikkoon ja potkaissut vielä kylkeen. Pojallani oli alkanut tulla verta nenästä. Poika nousi hitaasti ja rauhallisesti ylös, pyyhkäisi kämmenselällään veret kasvoiltaan ja iski nyrkillä kiusaajaansa keskelle kasvoja niin lujaa kuin jaksoi. Kiusaajalta murtui nenä ja etuhammas. Ambulanssi vei kiusaajan terveyskeskukseen ja poikani sai pitkän jälki-istunnon. Mutta.....sen jälkeen kukaan ei enää kiusannut. Ei kertaakaan. Yläasteellekin kiiri valmiiksi, että "Mattia" ei sitten kannata kiusata, koska se lyö TODELLA lujaa.
Seiskaluokalla erään tytön äiti kerran soitti mulle. Kertoi, että hänen tyttärenäs on ollut aina koulukiusattu ja sama meno jatkuin yläasteellakin, mutta oli siirtynyt koulupäivän sijasta koulumatkoille. Mun poikani oli kerran osunut paikalle, kun tätä tyttöä oli koulumatkalla kiusattu ja kun kiusaajat olivat nähneet "Matin", olivat juosseet lujaa karkuun. Tämä äiti halusi kiittää mun poikaani ja sen jälkeen mun poikani kulkikin koko yläkouluajan samaa matkaa kouluun ja koulusta kotiin tämän tytön kanssa.
En kannata väkivaltaa, mutta joskus ei ole muuta vaihtoehtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lainsäädännön mukaan oppilaalle on turvattava oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.
Eli jos lasta kiusataan ja näin häneltä viedään tuo lainsäädännössä määritelty oikeus voi tehdä rikosilmoituksen? Tekisikö sen koulusta vai kiusaajasta?
Koulusta on parempi tehdä, koulun velvollisuus on huolehtia siitä että oppilas on siellä turvassa. Voi tietenkin ottaa ennen poliisia yhteyttä vaikka sen kunnan tai kaupungin johtohenkilöihin. Ehkä joku heistä puuttuu siihen. Tai sosiaaliviranomaisiin, en tosin tiedä onko ne kiusaamisjutuissa luotettavia.
Usein vedotaan siihen että kiusaajalla on paha olla ja siksi kiusaa. Ainakin näissä tapauksissa lastensuojeluun kannattaisi olla yhteydessä. Helposti ne varmasti ottavat kiusaajan perheeseen yhteyttä jos alaikäisistä lapsesta on tehty rikosilmoitus.
Vierailija kirjoitti:
Noissa on ollut ongelmana, että kiusaamiseen fyysisesti puuttuneet ovat olleet joko aikuisia tai sen ikäisiä, että ovat juridisesti vastuussa tekemisistään.
Mun pienikokoista poikaani kiusattiin koulussa viidennen luokan kevääseen asti. Mitään rikosilmoitusta niistä kiusaamisista ei olisi edes kannattanut tehdä, koska kiusaajatkin olivat alakouluikäisiä. En edes muista, miten monissa kymmenissä moniammatillisissa palavereissa aikoinaan istuttiin asian vuoksi. Joskus kiusaaminen loppui pariksi viikoksi, mutta jatkui sen jälkeen uudelleen. Lopulta kyllästyin koko touhuun niin, että annoin pojalleni luvan vetää kiusaajiaan turpaan. Kukaan ei varmaan osannut kuvitellakaan, miten suuret voimat pienikokoisella pojallani oli.
Kerran tuli sitten päivä, kun kuudesluokkalainen poika oli taas kerran kampannut poikani suoraan vesilammikkoon ja potkaissut vielä kylkeen. Pojallani oli alkanut tulla verta nenästä. Poika nousi hitaasti ja rauhallisesti ylös, pyyhkäisi kämmenselällään veret kasvoiltaan ja iski nyrkillä kiusaajaansa keskelle kasvoja niin lujaa kuin jaksoi. Kiusaajalta murtui nenä ja etuhammas. Ambulanssi vei kiusaajan terveyskeskukseen ja poikani sai pitkän jälki-istunnon. Mutta.....sen jälkeen kukaan ei enää kiusannut. Ei kertaakaan. Yläasteellekin kiiri valmiiksi, että "Mattia" ei sitten kannata kiusata, koska se lyö TODELLA lujaa.
Seiskaluokalla erään tytön äiti kerran soitti mulle. Kertoi, että hänen tyttärenäs on ollut aina koulukiusattu ja sama meno jatkuin yläasteellakin, mutta oli siirtynyt koulupäivän sijasta koulumatkoille. Mun poikani oli kerran osunut paikalle, kun tätä tyttöä oli koulumatkalla kiusattu ja kun kiusaajat olivat nähneet "Matin", olivat juosseet lujaa karkuun. Tämä äiti halusi kiittää mun poikaani ja sen jälkeen mun poikani kulkikin koko yläkouluajan samaa matkaa kouluun ja koulusta kotiin tämän tytön kanssa.
En kannata väkivaltaa, mutta joskus ei ole muuta vaihtoehtoa.
Nyt jo keski-ikäinen mieheni kertoi miten hän oli koulukiusattu. Kotona oli opetettu ettei muita lyödä vaikka mikä, erityisesti muistaa veljensä tätä sanoneen kun puhe oli ollut kiusaamisesta.
Tätä sitten oli jatkunut vuosia kunnes yhtenä päivänä oli miehellä (silloin pojalla) oli napsahtanut kun kiusasivat taas ja oli käynyt yhden kiusaajan päälle.
Tämän jälkeen oli kuulemma kiusaaminen loppunut kuin seinään.
Pikkuveljeäni kiusattiin ala-asteella, itse olin vieresellä yläasteella. Tiesin hyvin tarkkaan miten usein vanhempani yrittivät käydä puhumassa opettajan ja kiusaajan vanhempien kanssa. Mikään ei auttanut ja veljeni ehti jo alkaa muuttua vetäytyväksi.
Olin kerran mukana yhdessä näistä täysin turhista keskusteluista ja näin kunnolla kuka se kiusaaja oli.
Taas kaikki yritys puhua edes sille pikkukusipäälle ei tuottanut tulosta vaan kiusaaminen jatkui. Vähän sen jälkeen näin koulun jälkeen kiusaajan koulun viereisessä metsässä, sen enempää ajattelematta menin ja löin nyrkillä ohimoon. En edes kertonut kuka olen mutta kai se sen verran oli siellä keskutelussa kiinnittänyt huomiota että muisti koska kiusaaminen loppui.
Näitä tarinoita kuullut muualtakin ja nämä on itse asiassa ainoita joissa kiusaaminen on saatu loppumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yllättävää, että Tolvanen on puolustelemassa kiusaajia. Not.
Siinä kiusaamistilanteessa ei palaverit eikä viranomaiset auta!!! Parasta on opettaa lapsi puolustautumaan eli kiusaajaa pataan ja kunnolla!!!
T:Sitä saa mitä tilaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinä kiusaamistilanteessa ei palaverit eikä viranomaiset auta!!! Parasta on opettaa lapsi puolustautumaan eli kiusaajaa pataan ja kunnolla!!!
T:Sitä saa mitä tilaa
Varmaan monessa tapauksessa tuokin auttaa, mutta toisaalta tuossa puolustaudutaan kiusaajaa vastaan kiusaajan omalla mukavuusalueella. Jos kiusaaja ei olisi jo valmiiksi fyysisesti ylivoimainen, hän tuskin olisi kiusaaja.
Ratkaisu tähän ei ole se, että telinevoimisteluun kropansa puolesta sopiva käyttää loppuikänsä kamppailulajien harjoitteluun lyhyen terapian sijaan, kuten aika monissa tapauksissa käy.
Jos taas joku kolmas osapuoli rankaisee kiusaajaa (ihanneyhteiskunnassa koulutoimi tai sitten oikeuslaitos), niin mahdollinen kostonhimo kohdistuu sitten paljon suurempaan ja kasvottomampaan kohteeseen, mikä on yksilön turvallisuuden kannalta paljon parempi eikä psykologisesti aiheuta samanlaista kostonhimoa kuin ikätoverille tai muuten samassa viiteryhmässä olevalle häviäminen.
Esimerkiksi minun entisessä kotikaupungissa oli joku kiusaustapaus ja sitten erään perhetutun moottoripyöräkerhon porukka oli käynyt näyttäytymässä koulun edustalla ja kiusaus oli loppunut siihen. Siihen ei siis liittynyt mitään uhkailua eikä kyse ollut rikollisesta moottoripyöräkerhosta, joita niistä on pieni osa, mutta sekin oli riittävä pelote.
Ikävä sanoa, mutta ei ihminen opi kuin hetkeksi kantapäänkään kautta.
Jos koulu ei laita kiusaamista aisoihin, saattaa tapahtua uusi kouluampuminen tai vastaava.
Suomessa hankalampaa kuin jenkeissä, mutta mahdollista sekin.
Jos lasta on asutettu ,tavaroita rikottu tai varastettu niin silloin samantien kiusaajasta. Jos koululla on tiedossa kiusaaminen eikä sille tee mitään niin silloin koulusta ja sen henkilökunnasta.