Harmittaa ja nolottaa, kun mies on sosiaalisesti niin kömpelö.

Vai jotta semmoinen ongelma käsillä, noh paras ratkaisu jos miehes tajuis jättää tommosen nillittävän akan, niin saisit sit sukuloida ja hengata kavereiden kaa miten itte lystäät.

Miksi pakottaa mies sosiaalisiin tilanteisiin jos ei niistä nauti? Mene sinä yökyläilemään kavereillesi ja nää heitä. Vietä miehen kanssa aikaa sitten kaksistaan.

Mulla vähän sama ongelma, mutta mies ei ole poissaoleva, vaan sosiaalisissa tilanteissa jotenkin nolo. En tiedä onko se vain omassa päässäni, vai ovatko muutkin samaa mieltä, mutta häpeän häntä aina enemmän tai vähemmän, jos paikalla on ketään ihan lähimpien ystäviemme lisäksi.

En ole itse ujo mutta kylläkin epäsosiaalinen. En pidä sukulaisten vierailuista, inhoan sitä että kotiini tunkee vieraita ihmisiä. Todella inhoan. Joskus on pakko kestää, mutta koville ottaa välillä.

Lakkaa keksimästä tekosyitä ja kerro suoraan kaikille että miehesi ei viihdy ihmisten seurassa. Sinä häpeät sitä tosiasiaa, mutta voi olla että miehesi ei häpeä.

Voit kertoa miehellesi ajatuksistasi ja toiveistasi, mutta et voi muuttaa häntä, jollei hän itse halua muutosta.   Jollei mies halua tavata tuttujanne edes sinun mieliksesi ja pyynnöstäsi, ei sinulla liene muuta vaihtoehtoa kuin hoitaa nämä tapaamiset ilman miestäsi.  Jos tutut kysyvät, miksi tapaat heitä ilman miestäsi, sinuna  kertoisin heille rehellisesti syyn siihen.   Tilanne ei johdu sinusta,  joten asian selvittämistä ei mielestäni tarvitse noloilla.  

Miksi ette menneet hotelliin yöksi? Eikö ole mukavampaa kuin toisten nurkissa? Mutta makuasioita. Anna miehen olla sellainen kun on, ei tartte keksiä tekosyitä. Ole sinä vapaasti seurallinen. 

Ehdottomasti haluisin itekkin hotelliin yöksi. Kauhistus jos joutuisi toisten nurkissa yöpymään. Makuasioita. Miehesi on introvertti ja arvostaa sitä jos et pakota häntä toisten nurkkiin yöksi.

No johan, jos meillä kerran vuodessa käy sukulaisia niin onko se tosiaan nillitystä :o kun omia kavereitani tulee en tietenkään odota että mies on paikalla, mutta jos esim joku ystäväni tulee niin että miehensä on mukana tai joskus niinkun mainitsin joku sukulaisperhe niin olisi kiva etten minä aina ole yksin lasten kanssa.

Ja niinkun sanoin, en odota mieheni suuni käyvän kokoajan, mutta jos meillä myös mies vieraita olisi kiva että jotain edes juttelisi, eikä istuisi hiljaa sohvalla kun muut ovat vaivautuneita ja yleensä se menee siihen että toiset tulkitsevat että pitää lähteä. Ap

Ihanan itsekästä! Koska minusta on kiva, niin kumppanin on alettava käyttäytyä, kuten minä haluan. Entä jos ap:n mies vaatisi hänet eristäytymään, koska se on hänestä kivaa?

Ehkä tämä on provo. Eihän kukaan voi sosiaalisilta taidoiltaan yhtä tumpelo kuin ap?

Vierailija kirjoitti:

No johan, jos meillä kerran vuodessa käy sukulaisia niin onko se tosiaan nillitystä :o kun omia kavereitani tulee en tietenkään odota että mies on paikalla, mutta jos esim joku ystäväni tulee niin että miehensä on mukana tai joskus niinkun mainitsin joku sukulaisperhe niin olisi kiva etten minä aina ole yksin lasten kanssa.

Ja niinkun sanoin, en odota mieheni suuni käyvän kokoajan, mutta jos meillä myös mies vieraita olisi kiva että jotain edes juttelisi, eikä istuisi hiljaa sohvalla kun muut ovat vaivautuneita ja yleensä se menee siihen että toiset tulkitsevat että pitää lähteä. Ap

Oletetaan että kaikki olisimme yhtä mieltä että miehesi käyttäytyy huonosti ja hänen pitää muuttua. Mitä meidän kantamme vaikuttaa mieheesi? Hänen kanssaan sinun pitää asia selvittää. Jos hän ei halua tehdä mieliksesi, me emme voi asialle mitään.

Ymmärrän sinua ap. Minuakin ottaisi päähän vastaavassa tilanteessa. Appiukko on samanlainen möllöttäjä, ei pysty keskustelemaan vaan istuu mykkänä sohvan nurkassa, jos on muita kuin ihan lähiperhe paikalla. 

Onneksi oma mieheni kykenee sosiaaliseen kanssakäymiseen ihan sujuvasti tarpeen vaatiessa, vaikka viihtyykin mieluiten oman perheen parissa. Toisaalta en olisi sosiaalisesti kömpelön tuppisuun kanssa mennytkään yhteen, vaikka en itsekään ole mikään superpälättäjä.

Uskon, että ystäväsi/tuttavasi/sukulaisesi ovat jo huomanneet, että miehesi ei ole mikään seurapiirien partaveitsi. Siis anna miehesi möllöttää ja hoida sosiaaliset jutut ominesi. Ja jos pinna ei kestä pidemmän päälle, niin aina voi hankkiutua eroon möllöttäjästä. 

Yöksi mentiin, koska jatkoimme reissuamme ja muuten yövyimme hotellissa. Se ei vaan tunnu reilulta, että mieheni mielestä minun on tultava kaikkiin hänen sukulaisten juhliin joita monta kertaa vuodessa kun täälläpäin asuvat. Kyllä minuakin joskus sellaiset tilanteet ahdistaa, mutta yritän edes jotain jutella enkä ole vain tuppisuuna. Miksi en muka saisi odottaa toiselta samaa?

Ja kyllä minua harmittaa tämä asia, monet ihmiset jopa kysyneet eikö mieheni pidä heistä, tai saan kuulla kokoajan kommentteja että eihän se koskaan kotona ole, en edes muista milloin olen nähnyt sinun miestäsi. Olen kyllä puolustanut miestäni ja sanonut ettei kyse ole siitä, mies on ujompi ja hiljaisempi. Pointti nyt on se, että jos esim joku pariskunta meille tulee, onko se muka liikaa vaadittu että mies kysyisi jos ei muuta keksi että vaikka miten töissä menee, tai mitä suunnitelmia lomille tmv. Ja mieheni ei ole kyllä yksin viihtyä, ystäviään näkee enemmän kuin minä.

Ap

Tästä näkee ettei introvertin ja ekstrovertin välttämättä kannata bunkata samassa.

Vierailija kirjoitti:

Tästä näkee ettei introvertin ja ekstrovertin välttämättä kannata bunkata samassa.

Voiko mieheni tosiaan olla introventti, jos näkee kavereitaan oikeastaan joka päivä ja soittelee heidän kanssaan päivittäin? Minä näen omia ystäviäni ehkä 2 kertaa kuussa. Sikäli ymmärrän jos meillä joka päivä kävisi ihmisiä, mutta kun kyse siitä että joka kerta hn noin tekee. Kumminkin nämä pariskunta tyyppiset ja sukulaisvierailut silleen harvassa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä näkee ettei introvertin ja ekstrovertin välttämättä kannata bunkata samassa.

Voiko mieheni tosiaan olla introventti, jos näkee kavereitaan oikeastaan joka päivä ja soittelee heidän kanssaan päivittäin? Minä näen omia ystäviäni ehkä 2 kertaa kuussa. Sikäli ymmärrän jos meillä joka päivä kävisi ihmisiä, mutta kun kyse siitä että joka kerta hn noin tekee. Kumminkin nämä pariskunta tyyppiset ja sukulaisvierailut silleen harvassa. Ap

Voi olla, että miehesi on vain itsekäs. Koska sinun ystäväsi+sukulaiset eivät ole hänen kavereitaan, niin hän ei viihdy epämukavuusalueella ja valitsee epäkohteliaasti mieluummin poissaolon paikalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä näkee ettei introvertin ja ekstrovertin välttämättä kannata bunkata samassa.

Voiko mieheni tosiaan olla introventti, jos näkee kavereitaan oikeastaan joka päivä ja soittelee heidän kanssaan päivittäin? Minä näen omia ystäviäni ehkä 2 kertaa kuussa. Sikäli ymmärrän jos meillä joka päivä kävisi ihmisiä, mutta kun kyse siitä että joka kerta hn noin tekee. Kumminkin nämä pariskunta tyyppiset ja sukulaisvierailut silleen harvassa. Ap

No siitähän sinä tiedät onko mies intro vai ekstro, kun selvität sen että saako mies energiaa ihmisistä, vai menettääkö hän energiaa ihmisistä.

Introt menettää energiaa ihmisvilinässä ja suuressa seurueessa, latautuvat yksin kotona tai kahdestaan kumppanin kanssa. Intro ei niinkään menetä energiaa siitä, että on kahdestaan kotona kumppaninsa kanssa. Vain isommissa ihmisjoukoissa.

Extrot taas on päinvastaisia, että he latautuvat ja saavat oikein energiaa porukassa sosialisoiden.

Ymmärrän, että ihmiset ovat erilaisia eivätkä kaikki pidä kyläilyistä jne. Ymmärrän kuitenkin aloittajaa. Minusta ihan peruskäytöstapoihin kuuluisi se, että ollaan paikalla vieraiden tullessa ja istutaan samassa pöydässä. Jos vielä jollain tapaa voi osallistua keskusteluun, tyyliin kysyä vierailta, miten kesäloma on sujunut tms., ollaan jo voiton puolella. Vieraana minulla tulisi ap:n miehen käytöksestä mieleen, etten ole yhtään tervetullut ja että mies mielenosoituksellisesti pysyy kauempana.

Toki, niin kuin edelliset kommentoijat ovat sanoneet, toista ihmistä ei voi muuttaa, jos hän ei itse halua. Ei kai siinä sitten muu auta kuin sosialisoida itsekseen ja tosiaan kertoa, ettei mies niin välitä kyläilyistä.

Vierailija kirjoitti:

Tästä näkee ettei introvertin ja ekstrovertin välttämättä kannata bunkata samassa.

Miksi aina se ekstrovertti pitää omaa toimintaansa normina, johon introvertin pitää pyrkiä tai on nolo jne? Vaatiiko introvertit ikinä ekstroverttikumppani muuttumaan introvertimmaksi?

Minusta se, että ekstrot tms haluavat, että introt tms muuttuvat itsensä kaltaisiksi, osoittaa, ettei heillä ole todellisia sosiaalisia taitoja, kuten mentalisaatiokykyä.

Jos toinen kokee moiset vierailut ym henkisesti kuormittaviksi, ei sitä voi lähteä muuttamaan. Mies voi tehdä kompromisseja silloin tällöin, mutta samoin sun tulisi ymmärtää häntä.

Olen itse kans introvertti mies, tykkään valita tarkasti kenen seurassa olen milloinkin, ja jos ne on mulle vieraita/epämieluisia ihmisiä, väsähdän ja rasitun tosi nopeasti ja se on epämukavaa. En myöskään tykkää hengata kumppanini kanssa porukoissa tai ylipäätään missään isommissa porukoissa.

Ei tuo ole sosiaalista kömpelyyttä eikä edes sosiaalista haluttomuutta. Tuo on sitä että sinä saat elämääsi iloa tuollaisista sosiaalisista tilanteista, mutta hän ei saa iloa tuollaisista sosiaalisista tilanteista. Hän viihtyy paremmin yksin / sun seurassa / kavereiden kanssa kuin kaikenmaailman minkälie turhanpäiväisten sukulaisten seurassa.

Oletkohan sinä vähän pihalla?

Kyllä hän voi sun vuoksi yrittää vaikka mitä. Kyllä hän voi sun vuoksi vaikkapa lapioida kakkaa useita tynnyreitä täyteen, päiväkausia vain lapioi kakkaa. Arvaat varmaan että hän ei siitä nauttisi, ei saisi iloa, joten eihän tuossa touhussa olisi hänen kannaltaan yhtään mitään järkeä, mieluiten hän todellakin olisi lapioimatta! No, ne sun sukulaisten sosiaaliset tilanteet on ihan sama juttu. Voi hän niitä kakkasukulaisia tavata vaikka miljoona kertaa mutta kun siitä ei nauti niin siitä ei nauti. Aivan turha jatkaa yrittämistä.

Suhteenne alussa hän tietysti suostui kokeilemaan vaikka mitä. Mutta kun huomaa kuinka kakkoja ne sosiaaliset tilanteet ovat niin tietysti ennemmin tai myöhemmin väistämättä lopettaa sen kokeilemisen kun huomaa ettei ne tippaakaan kiinnosta.

Hohhoijaa.

Jätä se sika jos et tykkää. Oma vikasi.