heinätuuli!

Kyllä, lapseni sai juuri tuollaisen suosituksen päivähoitopaikasta: joko 2 paikalla tai, mieluummin, integroituun ryhmään. Viimeiseen ei päästy sillä suosituksella. Tarvitsijoita oli liian paljon.



Tyttöni poikkeaa jonkin verran poikasi kuvauksesta mutta samoja piirteitäkin on. Osittain ikäeron vuoksi. Lapsi on nyt 2,10 vuotias jo.



Hän sai suosituksen puheterapeutilta päiväkotipaikkaa varten ollessaan 2,8 vuotias, sanoja siinä 150 siinä vaiheessa (nyt niitä on yli 300 mutta onhan lapsi vanhempi). Siinä vaiheessa tyttö käytti 3-4 sanaisia pieniä lauseita mutta puhui myös omaa kieltään, oli varsin omaehtoinen siinä puheterapiassa. Vanhempien ja toisten lasten kanssa leikkimisessä ei ollut ongelmaa, lelujen ryhmittämistä ei ollut mutta hän ei suostu toimimaan vieraitten aikuisten, esim. neuvolan tädin, lääkäreitten tai puheterapeuttien kanssa yhteistyössä kovinkaan paljon vaan kiljuu, että " ei tykkää" " ei tahdo" ja tahtoo leikkiä kuten itse sillä hetkellä tahtoo. Sinun poikasi ikäisenä hänellä oli sanoja ehkä 60 ja pieniä 2 sanaisia lauseita, hän alkoi, huom alkoi, rauhoittua kauheasta kiipeilemisvimmastaan jonkin verran, hieman keskittyä satukirjoihin välillä (mutta vain, jos sattui haluamaan- ei äidin tahdosta), alkoi katsoa telkkarista lastenohjelmia (ennen 2-v ikää ei juuri yhtään tehnyt sellaista), pelata 15-palan palapelejä, koota palikoista torneja, piirtämään, ei karkaillut enää rattaista. 2,5-vuoden ikäisenä alkoi suuri kiinnostus erilaisiin peleihin ja niitä saattoi pelata silloin tunninkin kerrallaan innoissaan, oppi niitä herkästi, piirtäminen kehittyi. Puheenkehitys eteni hirveän hitaasti. Sen kai tarkoitus olisi siitä muutamasta sanasta räjähdysmäisesti nousta mutta sellaista ei ole tapahtunut. Samoin sitä " omaa kieltä" on ollut seassa varsinkin leikkiessä jatkuvasti. Se on nyt vasta väistymässä pois. Puhe on ollut vähän sellaista lauserakenteeltaan erikoista. Eli taivutuksia kyllä on mutta jotkin sanat voivat olla hassuissa paikoissa lauseessa. Katsekontaktissa ei ollutkaan ongelmaa myöhemmissä tutkimuksissa. Noita puheenkehityksen piirteitä pidettiin jo yksinomaan sen osoituksena, että tarvitsee erityistä tukea päivähoidossa ja puheenkehityksen syyn selvittämistä. Syy ei ole selvinnyt ja on kuulema mahdollista, että osa ihmisiä oppii vain puhumaan vähän eri tavalla. Kyllä uskon siihen, että lauseet alkavat muodostua vähitellen itsestään oikein ilman päivähoidon tukeakin, normaali puhe on selvästi tulossa sekä foniatrin että yhden puheterapeutin että meidän vanhempien mielestä mutta mielestäni on ihan turhaa aiheuttaa lapselle sosiaalisia vaikeuksia toisten lasten parissa yhtään pidempään kuin on pakko vaan harjaannuttaa häntä kehitysvaikeuksissaan hänelle sopivalla tavalla. Kun hän ei kerran halua tehdä yhteistyötä puheterapiassa tai muualla aikuisten kanssa leikkien mutta toisten lasten kanssa oppii selvästi enemmän puhumista ja sosiaalisia sääntöjä, niin minun mielestäni tälläisellä muita lapsia hitaammin oppivalla on ihan hyvä olla juuri vähintään se kahden paikka päiväkodissa tai, paljon mieluummin, integroitu päiväkotipaikka, on sitten lopulta oireitten syy mikä vaan. Siitä ei ole varmaan haittaa, jos on tuettu kehittymistä mutta siitä voisi olla, jos ei ole tuettu. Vähintään lapsen itsetunnolle, mikä on ainakin meillä alkanut heikentyä tuntuvasti kun ei osaa puhua yhtä hyvin kuin muut lapset.



Ajattelisin niin. Minustakin kuulostaa aika oudolle, että lastentarhanopettaja/lastenhoitaja teillä on noin eri mieltä lääkärin lausunnon kanssa ja sanovat sen sinulle usein. Mitä merkitystä heille on oikein diagnoosilla? Senhän pitäisi vähentää heidän työtään, jos lapsi on kahden paikalla! Oletko ajatellut, onko mahdollista, että vaihtaisit päiväkotia/ saisitte integroidun päivähoitopaikan? Minusta on aika rasittavaa ajatella näitä lapsen kehitysasioita tässä vaiheessa, kun meilläkin ollaan siinä vaiheessa " on ongelma-ei ole ongelmaa" enkä jaksaisi itsekään yhtään tuollaista suhtautumista, että sitä tarvitsisi pohtia jatkuvasti vielä tarhankin kanssa.



Tsemppiä!



Oman kokemukseni perusteella ihmettelen kovasti

Niin oman kokemukseni perusteella ihmettelen kovasti sitä, että nimenomaan päiväkoti tosiaan tahtoo väittää lapsen olevan normaalin silläkin perusteella, että hehän ottavat todella ison vastuun, kun niin tekevät. Enemmän olen nyt itse tottunut siihen, ettei mieluummin sanota, että on normaali, jos joku terapeutti/lääkäri on muuta epäillyt, että lapsi vain saisi kaiken mahdollisestikin tarvitsemansa tuen eikä hänen kehityksensä viivästyisi.



Mukavaahan se olisi, jos nämä lapset olisivat normaaleja mutta aion kyllä jatkaa lapseni kehityksen tukemista, kun se kerran viivästyy ja olen siitä huolissani! Yritä jaksaa pysyä lujana!