Miten rankaiset lasta pahanteosta?
Tai huonosta käytöksestä tmv. mihin pitää puuttua? Meillä viedään eka sivummalle rauhoittuun ja sit puhutaan mitä tapahtui. Lapsen pitää pyytää anteeksi ja tajuta että teki väärin eikä niin saa tehdä. Tää toimii nytkun lapsi on 2v mutta ois kiva saada vinkkejä vaikka kouluikäisistä.
Kommentit (19)
Ratkaise, älä rankaise. Niin saavutetaan parhaat tulokset kasvatuksessa ja oikeasti ehkäistään lasten huono käytös.
https://positiivinenkasvatus.com/2017/02/14/ratkaise-ala-rankaise-kuink…
Omasta lapsuudesta peräisin olevaa negatiivisen kasvatuksen kierrettä ei kannata viedä enää seuraavalle sukupolvelle.
Näköjään käytin väärää sanaa. Oisko miten "annatte opetuksen" parempi? Ei se nyt mikään tuomiopäivän uhkailu ja rankaisu ole :D Sori jos tuli väärä kuva :D
3 siis Ap. Miten siis toimitte jos lapsi vaikka alkaa hankalaksi kauppareissulla? Ap
Riippuu mitä tehnyt, yleensä semmonen perus rangaistus et laitetaan pimeeseen perunakellariin ilman luuria tunniks.
Musta tuo aloituksen esimerkki ei kyl ole mikään paha rankaisu vaan tapa käsitellä tilanne rauhassa...
Vierailija kirjoitti:
Näköjään käytin väärää sanaa. Oisko miten "annatte opetuksen" parempi? Ei se nyt mikään tuomiopäivän uhkailu ja rankaisu ole :D Sori jos tuli väärä kuva :D
Toi 1 ja 2 kirjoittaa noita samoja viestejään joka toiseen ketjuun.
Asia halki poikki ja pinoon puhumalla. Ei ikinä voimakeinoja.
Mitä se hyödyttää pakottaa lapsi pyytämään anteeksi, kun se anteeksipyyntö 99% todennäköisyydellä ei tule sydämestä? Eihän sitä paitsi aikuisetkaan koko ajan hoe anteeksi anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näköjään käytin väärää sanaa. Oisko miten "annatte opetuksen" parempi? Ei se nyt mikään tuomiopäivän uhkailu ja rankaisu ole :D Sori jos tuli väärä kuva :D
Toi 1 ja 2 kirjoittaa noita samoja viestejään joka toiseen ketjuun.
Aa huh! Aattelin jo että oonkin ihan hirviöäiti D:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se hyödyttää pakottaa lapsi pyytämään anteeksi, kun se anteeksipyyntö 99% todennäköisyydellä ei tule sydämestä? Eihän sitä paitsi aikuisetkaan koko ajan hoe anteeksi anteeksi.
Mun mielestä on hyvä oppia että huonoa käytöstä pahoitellaan. Ite ainakin pyydän anteeksi jos toimin ajattelemattomasti ja musta se asiayhteyden näkeminen on tärkeintä. En ojenna kuin silloin kun on oikeasti tarvetta. Miten sinä toimit? Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä se hyödyttää pakottaa lapsi pyytämään anteeksi, kun se anteeksipyyntö 99% todennäköisyydellä ei tule sydämestä? Eihän sitä paitsi aikuisetkaan koko ajan hoe anteeksi anteeksi.
Anteeksi on syytä pyytää silloin, kun siihen on aihetta (on loukannut toista tms). Ihan peruskäytöstavoista on kyse. Miten lapsi voisi siihen oppia, jos sitä ei hänelle opeteta?
Vierailija kirjoitti:
Mitä se hyödyttää pakottaa lapsi pyytämään anteeksi, kun se anteeksipyyntö 99% todennäköisyydellä ei tule sydämestä? Eihän sitä paitsi aikuisetkaan koko ajan hoe anteeksi anteeksi.
Mitä sitten pitää pyytää anteeksi jos ei pahantekoa?
Vierailija kirjoitti:
Emme rankaise mitenkään, koska rangaistus ei auta mitään. Rankaiseminen ei kerro lapselle mitään siitä, miten tunnistaa tunteet ja reagoida niihin rakentavalla tavalla, kuten ei myöskään mitään siitä, että miksi tiettyjä sääntöjä on olemassa. Sen sijaan rankaiseminen kyllä tuottaa lapsen ja aikuisen välille luottamuspulan ja katkeruuden tunteen, kun lasta kohdellaan kärsimystä aiheuttavasti sellaisen henkilön toimesta, jonka tulisi rakastaa lasta ja ajatella lapsen parasta.
Rankaiseminen tuhoaa lapsen luontaisen halun totella aikuista, koska aikuinen lapselle pahaa mieltä aiheuttaessaan edellä mainitun ohella näyttää mallioppimisen kautta, kuinka toisia ihmisiä kohdellaan huonosti. Tutkimusten mukaan esimerkiksi jäähylle tai arestiin laitetut lapset usein sulkevat kavereitaan pois leikistä, lelun takavarikoinnilla rangaistut vievät toisilta lapsilta leluja ja ruumiillisesti kuritetut lyövät toisia lapsia.
Ja näin saa aikaiseksi perseilijöitä. You know, vapaan kasvatuksen hedelmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se hyödyttää pakottaa lapsi pyytämään anteeksi, kun se anteeksipyyntö 99% todennäköisyydellä ei tule sydämestä? Eihän sitä paitsi aikuisetkaan koko ajan hoe anteeksi anteeksi.
Anteeksi on syytä pyytää silloin, kun siihen on aihetta (on loukannut toista tms). Ihan peruskäytöstavoista on kyse. Miten lapsi voisi siihen oppia, jos sitä ei hänelle opeteta?
Tämä! Näin itekkin ajattelen. Ap
Tuo "rankaiseminen" on terminä jotenkin syväkoodattu ihmisten mieliin vaikka sitä ei enää suositella ja aika harva perhe sitä edes käyttää. Eli siis vaikka tarkoittaisi "miten keskustella lapsen kanssa" niin saattaa silti sanoa että "rangaista".
Vierailija kirjoitti:
Tuo "rankaiseminen" on terminä jotenkin syväkoodattu ihmisten mieliin vaikka sitä ei enää suositella ja aika harva perhe sitä edes käyttää. Eli siis vaikka tarkoittaisi "miten keskustella lapsen kanssa" niin saattaa silti sanoa että "rangaista".
Sanoilla kikkailua. Käytännössä sama asia kuin ”seuraamus”.
Ensin sanoitan lapsen tunteen, eli sanon "nyt sinä olet vihainen", "nyt sinä olet kateellinen" tms. tilanteesta riippuen. Sen jälkeen otan lapsen syliin ja keskustellaan, että mitä voi tehdä jos on se tunne, ilman, että kukaan toinen tulee esimerkiksi vihaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Ensin sanoitan lapsen tunteen, eli sanon "nyt sinä olet vihainen", "nyt sinä olet kateellinen" tms. tilanteesta riippuen. Sen jälkeen otan lapsen syliin ja keskustellaan, että mitä voi tehdä jos on se tunne, ilman, että kukaan toinen tulee esimerkiksi vihaiseksi.
Entä jos lapsesi on motannut jotain toista lasta ja saanut tämän itkemään? Otatko silloinkin lapsesi syliin, silität ja selität, että ”sinä olet nyt vihainen”?
Emme rankaise mitenkään, koska rangaistus ei auta mitään. Rankaiseminen ei kerro lapselle mitään siitä, miten tunnistaa tunteet ja reagoida niihin rakentavalla tavalla, kuten ei myöskään mitään siitä, että miksi tiettyjä sääntöjä on olemassa. Sen sijaan rankaiseminen kyllä tuottaa lapsen ja aikuisen välille luottamuspulan ja katkeruuden tunteen, kun lasta kohdellaan kärsimystä aiheuttavasti sellaisen henkilön toimesta, jonka tulisi rakastaa lasta ja ajatella lapsen parasta.
Rankaiseminen tuhoaa lapsen luontaisen halun totella aikuista, koska aikuinen lapselle pahaa mieltä aiheuttaessaan edellä mainitun ohella näyttää mallioppimisen kautta, kuinka toisia ihmisiä kohdellaan huonosti. Tutkimusten mukaan esimerkiksi jäähylle tai arestiin laitetut lapset usein sulkevat kavereitaan pois leikistä, lelun takavarikoinnilla rangaistut vievät toisilta lapsilta leluja ja ruumiillisesti kuritetut lyövät toisia lapsia.