Tapailusta - miksi miehet toimivat näin?
Aargh, aina sama juttu. Heti alkuun ovat niin innoissaan että viestiä ja puhelua pukkaa jatkuvalla syötöllä. Itse et ehdi laittaa oma-aloitteisesti mitään, kun ei sellainen ehdi missään vaiheessa tulla edes mieleen. Mies on flirtti ja vihjailee jatkuvasti omasta ihastuksestaan. Olette tavanneet ehkä kahdesti. Yrität vähän toppuutella ja haluat tutustua rauhassa ja herätellä omaa kiinnostusta ja ihastusta.
No sitten tapaamiset jatkuvat ja alat ihastua ja oikein odottaa yhteydenottoja ja niitä aitoja ja oikeita merkkejä siitä että tyyppi on kuin onkin vakavasti ihastunut. Mutta siinä vaiheessa alkaakin viestit olla tiukassa, ja homma jotenkin selvästi latistuu ja flirtti loppuu. Ei olla vielä siinä vaiheessa että voisi kysyä suoraan tilanteesta, mutta tunnelman muutos vaikuttaa omaan käytökseen josta tulee vähän epävarmaa. Sitten on huono mieli koko ajan ja kaikki ainakin menee pieleen.
En tarkoita että miehen pitäisi aina käyttäytyä juuri kuten minä haluan, mutta miksi paahtaa heti alkuun sata lasissa sitä ihastustaan, kun ei toista tunne vielä ollenkaan? Miksei voi himmailla ja sitten heittäytyä kun voi luottaa siihen että tunne kantaa. Sama kuvio on toistunut monen miehen kanssa.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on eri luonteisia. Jotkut ihastuu tulisesti esim. ulkonäön takia ja siinä innossaan viestittelevät, mutta vasta myöhemmin tulee ajatukset esim. haluanko nyt oikeasti mitään parisuhdetta tällä hetkellä, tai haluanko hänen kanssa mitään vakavaa.
No kannattaisiko siinä vaiheessa vähän himmailla, jos ei edes tiedä haluaako mitään vakavaa.
Nimenomaan. Miksi antaa ymmärtää toiselle osapuolelle olevansa kiinnostuneempi kuin mitä onkaan? Sanoisivat suoraan että millä mielellä ovat liikkeellä. Itse en ole salamarakastuja ja olen rauhallinen näissä asioissa, sillä siipeen on tullut aikoinaan ja lujaa. Niin tuli taas. Mies feidasi ja otti heti uuden tilalle. Tapasimme kylläkin vasta hiljattain, oltiin jo tutustumisvaiheessa mutta mies alkoi vetäytyä minusta loitommalle, ja sitten ilmoittikin olevansa varattu. Olisi voinut olla aikuinen, ja keskustella asiat halki kasvotusten. Sanoa suoraan jos ei ollut minun kanssani vakavalla mielellä liikenteessä, eikä harhaanjohtaa minua tällä tavoin. Olo on pettynyt, surullinen ja ihan hölmö. Olin jo kehittänyt hieman tunteita häntä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen seurustellut kahden Tinderistä tapaamani miehen kanssa.Toisen kanssa kaksi vuotta ja toisen kanssa olen nyt. Ekoilla treffeillä oli aivan selvää kummassakin tapauksessa kummallekin, että homma etenee seuraaville treffeille. Molemmat ihastuivat ja oli tunne, että ”tätä haluan lisää.” Itse en ymmärrä sellaista tilannetta, että haluaisin nähdä uudestaan ihmisen, johon en ole tuntenut mitään kipinää. Ihmiset on toki erilaisia. Mulle ei vain sovi tuollainen ”tunteita ehkä ilmenee myöhemmin-tapailu”.
Kyllä minäkin olin alusta asti kiinnostunut, mutta en nyt sentään ensi tapaamisella niin ihastu ettenkö haluaisi ensin tutustua ja tutkia että ihastunko persoonaan ja millaista yhdessä lopulta onkaan olla. Jos toinen tykittää tapaamisten välillä tauotta viestiä ja puhelua niin missä välissä sitä itsekseen ehti miettiä ja ihastua ja kaivata toista? Ja vaikka toinen olisi miten komea niin en kyllä saman tien ala sitä hehkuttamaan ja olemaan avoimesti lääpällään. Ap
Kun saa seksiä, niin sitten voikin siirtyä seuraavaan kohteeseen.
Jos mies oikeasti haluaa naisen elämäänsä, niin ei hän halua, että heti levität jalkasi. Se kertoo siitä, että olet maannut ties kuinka monen miehen kanssa. Kaikista naisista ykkössijalla on neitsyt, niin sa vain menee. Seksissä monen miehen kanssa nainen on jo menettänyt parhaan kykynsä rakastua mieheen. Näin ajattelen miehenä. Hän on ikäänkuin käytetty tavara joka menettänyt osan parastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen seurustellut kahden Tinderistä tapaamani miehen kanssa.Toisen kanssa kaksi vuotta ja toisen kanssa olen nyt. Ekoilla treffeillä oli aivan selvää kummassakin tapauksessa kummallekin, että homma etenee seuraaville treffeille. Molemmat ihastuivat ja oli tunne, että ”tätä haluan lisää.” Itse en ymmärrä sellaista tilannetta, että haluaisin nähdä uudestaan ihmisen, johon en ole tuntenut mitään kipinää. Ihmiset on toki erilaisia. Mulle ei vain sovi tuollainen ”tunteita ehkä ilmenee myöhemmin-tapailu”.
Kyllä minäkin olin alusta asti kiinnostunut, mutta en nyt sentään ensi tapaamisella niin ihastu ettenkö haluaisi ensin tutustua ja tutkia että ihastunko persoonaan ja millaista yhdessä lopulta onkaan olla. Jos toinen tykittää tapaamisten välillä tauotta viestiä ja puhelua niin missä välissä sitä itsekseen ehti miettiä ja ihastua ja kaivata toista? Ja vaikka toinen olisi miten komea niin en kyllä saman tien ala sitä hehkuttamaan ja olemaan avoimesti lääpällään. Ap
Sinä sitten olet erilainen kuin minä. Minä nimenomaan haluan olla lääpälläni heti ja seuraava tapaaminen on jo sovittu ja viestit lentää puolin ja toisin. Hyvin on näyttänyt minun ”taktiikkani” toimivan:) Etköhän sinäkin kuitenkin löydä sellaisen ihmisen, joka on sinun kaltaisesi.
Vierailija kirjoitti:
Kun saa seksiä, niin sitten voikin siirtyä seuraavaan kohteeseen.
Jos mies oikeasti haluaa naisen elämäänsä, niin ei hän halua, että heti levität jalkasi. Se kertoo siitä, että olet maannut ties kuinka monen miehen kanssa. Kaikista naisista ykkössijalla on neitsyt, niin sa vain menee. Seksissä monen miehen kanssa nainen on jo menettänyt parhaan kykynsä rakastua mieheen. Näin ajattelen miehenä. Hän on ikäänkuin käytetty tavara joka menettänyt osan parastaan.
Eivät läheskään kaikki miehet ajattele noin yksioikoisesti ja vanhanaikaiseksi. Naisia on yhtä monta erilaista kuin on naisiakin ja syitä haluta seksiä on yhtä lailla erilaisia. En minä "levitä jalkojani" kelle vain mutta olen kyllä silti päätynyt sänkyyn ekoilla treffeillä kaksi kertaa kun mies on todella vaikuttanut aivan erityiseltä. Toisesta syntyi ensimmäinen pitkä suhteeni ja toisesta nykyinen, jo vuosia kestänyt avioliitoni. Niiltä treffeiltä joilta ei sänkyy ole päädytty ei sitten ole lopulta syntynyt sen kummempaa.
Joten väittäisin että intuitioni on aika hyvin pitänyt paikkansa sen suhteen kenelle on kannattanut antaa ja kenelle ei. Eikä kumpikaan mies ole siis pitänyt minua mitenkään liian helppona vaikka onkin heti päädytty sänkyyn. Kyllä se luonne näkyy myös muusta kuin pelkästä seksistä.
Miehenä näen tähän 2 mahdollista selitystä:
1. Mies kyllästyy ja ajattelee ettet ole kiinnostunut jos alat alussa toputtelemaan, sen jälkeen ei jaksa enää yrittää. Jos itse lämpenet vasta myöhemmin, mikset itse tee silloin aloitteita ja ala ylläpitämään keskustelua? Kerrot että alat vain odottamaan, kuvitteletko että mies osaa lukea ajatuksiasi? Kyllä se mies varmasti innostuu uudelleen jos alat itse tekemään aloitteita. Vai kuulutko niihin naisiin joiden mielestä on aina miehen tehtävä tehdä kaikki aloitteet? Ei ihme että jäät yksin silloin.
2. On seksin perässä ja siirtyy seuraavaan jos tuntuu liian työläältä/aikaa vievältä saada sinulta
Lisäksi aiemmat kokemukset on tehneet varovaiseksi. Tuntuisi hullulta olla täysillä ihastuksen huumassa ventovieraan kanssa, kun on nähnyt useaan kertaan ettei se hehkutus välttämättä tarkoita toisen puolelta yhtään mitään. Onneksi tajusin nyt malttaa innostumasta niin ei harmita ihan niin paljon. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kenelle on kannattanut antaa ja kenelle ei.
Voi jeesus mikä asenne leidillä, ei hyvää päivää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenelle on kannattanut antaa ja kenelle ei.
Voi jeesus mikä asenne leidillä, ei hyvää päivää!
Tuon ilmauksen oli tarkoitus olla ironisesti linjassa sen miehen kirjoitustyylin kanssa jolle vastasin mutta ironia meni ehkä nyt vähän metsään.
Vierailija kirjoitti:
Tavallisia iskävartaloisia keski-ikäisiä nämä miehet on olleet. Osa tavattu tuttavapiiristä ja osa deittipalstalla. Tinderissä en ole. Olen melko kaunis joten ulkonäköni varmasti selittää tätä jonkin verran, että ulkokuoreen ihastutaan.
Ikävä sanoa, mutta omilla kokemuksillani kuvio on selvä. Ulkonäkö kiinnostaa, mutta sisäpuoli ei riitäkään. Tämä selviää siinä hieman myöhemmin kun itse haluaisit vielä jatkaa. Kukapa nyt itsestään vikoja löytäisi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on eri luonteisia. Jotkut ihastuu tulisesti esim. ulkonäön takia ja siinä innossaan viestittelevät, mutta vasta myöhemmin tulee ajatukset esim. haluanko nyt oikeasti mitään parisuhdetta tällä hetkellä, tai haluanko hänen kanssa mitään vakavaa.
No kannattaisiko siinä vaiheessa vähän himmailla, jos ei edes tiedä haluaako mitään vakavaa.
Nimenomaan. Miksi antaa ymmärtää toiselle osapuolelle olevansa kiinnostuneempi kuin mitä onkaan? Sanoisivat suoraan että millä mielellä ovat liikkeellä. Itse en ole salamarakastuja ja olen rauhallinen näissä asioissa, sillä siipeen on tullut aikoinaan ja lujaa. Niin tuli taas. Mies feidasi ja otti heti uuden tilalle. Tapasimme kylläkin vasta hiljattain, oltiin jo tutustumisvaiheessa mutta mies alkoi vetäytyä minusta loitommalle, ja sitten ilmoittikin olevansa varattu. Olisi voinut olla aikuinen, ja keskustella asiat halki kasvotusten. Sanoa suoraan jos ei ollut minun kanssani vakavalla mielellä liikenteessä, eikä harhaanjohtaa minua tällä tavoin. Olo on pettynyt, surullinen ja ihan hölmö. Olin jo kehittänyt hieman tunteita häntä kohtaan.
Sehän on ihan selvää, ettei miehet uskalla sanoa suoraan haluavansa vain hetken hauskanpitoa, koska tietävät että naiset harvemmin tuollaisesta ilmoituksesta ilahtuvat. Siksi se jätetään sanomatta, jotta sitä hauskaa voi kuitenkin pitää. Onhan se toista kohtaan ikävää, ettei voida rehellisesti kertoa.
Itse kyllä huomaan jos mies pitää minusta oikeasti - hän ei tule luokseni joka kerta muna pystyssä vaan tykkää olla lähelläni muuten vaan. Ja se että mies haluaa tavata minut aina kun mahdollista ja nukkua yön vieressäni aivan kiinni minussa. Jos mies vaikuttaa kylmältä ja etäiseltä aina kun tapaatte niin silloin pitäisi jo hälytyskellojen soida.
Mulla kans tätä samaa ilmiötä ilmoilla ja oikeastaan sen takia en enää itekään niin innolla ja ihastuneena lähde mihinkään juttuun. Kun vastapuolen mieli voi muuttua tyyliin sekunnissa. Eikä munkaan äijät mitään supermiehiä oo ollu, ihan taviksia, mutta paljon deittailleita kyllä. Tai jotain paria vuotta ollu sinkkuina. Se varmaan tähän käytökseen vaikuttaa, en mä tällaista ennen muista olleen, että hommat seilaa näin eestaas. Monet kyllä puhuu vakiintumisesta ym. ja kuinka profiilit haluis sulkee, mutta joo... puheitahan noi vaan on.
Mulla on joka suhteessa aina alun jälkeen iskenyt pienoinen paniikki. Haluanko mä tätä nyt sittenkään? Entä jos satutan itseni? Entä jos onnistunut satuttamaan toista?
Alku on mennyt hyvin ja tiedän jo haluavani olla tuon kanssa, pelottaa vaan että sössin asiat ja turpiin tulee ja alan työntää toista poispäin käytökselläni.
Menee kyllä ohi.
Vastasit itse omaan kysymykseesi - miehet intoilee alussa koska eivät vielä tunne sinua ja heillä on siis sinusta vain haavekuva, jonka he ovat päässään kehittäneet. Oletko ollut mielestäsi oma itsesi alussa näiden miesten kanssa? Jos vedät jotain roolia suojellaksesi itseäsi/tehdäksesi itsestäsi kiinnostavamman, niin ei ihme, jos miehet lopulta menettävät kiinnostuksesi sinuun, kun et sitten ollutkaan oikeasti sellainen, millaisen vaikutelman itsestäsu alussa annoit.
AP:n kaltaisia naisia nyt on aika paljonkin.
Ensin nainen on todella kiinnostunut ja vähän ajan kuluttua naista ei vois vähempää kiinnostaa.
Hänellä on muutakin elämää ja asenne on aika nahkea. Nähdä voisi esimerkiksi kahden viikon kuluttua tiistaina.
Tässä kohdassa olen joskus nuorempana ollut sitten sitkeämpi ja naisesta se on epätoivoista ja painostavaa, yök.
Nykyään annan olla, kun ei naista kiinnosta niin naista ei sitten kiinnosta.
Toki sitä toisinaan saa jälkeenpäin kuulla olevansa helpon ****** perässä juokseva sus scrofa domestica.
Yhdeltä tuon kaltaiselta mieheltä asiaa kysyin ja vastaus oli "en tiedä miksi käyttäydyn näin". Heti ensimmäisellä tapaamisella selittää ummet ja lammet naisille kuinka ihastunut on ja nainen on hyvä tyyppi ja hän on niin innoissaan ja tästä voisi oikeasti tullakin jotain. No ei ole tullut. Joko naiset hyppäävät ekalla kerralla sänkyyn jolloin kiinnostus lakkaa samantien tai sitten jaksaa jahdata vähän pidemmän aikaa kunnes lopahtaa kiinnostus. Nämä ovat myös poikkeuksetta sarjadeittaajia, et ole ainoa nainen kuvioissa vaan siellä on kasa muitakin joiden kanssa ollaan eri vaiheessa kun sun kanssa.
Yksi tuttu mies oli nuorempana tällainen, nykyään vakiintunut. Sanoi nuorempana kokeneensa ne ihastumisen tunteet jokaista naista kohtaan täysin aitoina ja petipuuhien jälkeen kaikki ne tunteet katosivat.
Ehkä miehet ovat ihastuneet ulkonäköön ja kuvittelevat naisen täydelliseksi päänsä sisällä, samalla himo naista kohtaan lisää vain tätä tunnetta. Ja luulen saalistusvietin olevan vahva näillä miehillä. Kierrä kaukaa jos ovat alussa innostuneita, todella pieni todennäköisyys että juuri sinä saisit heidät muuttumaan.
Ja tämä ei ole mikään narsistin merkki, narsisti pitää showta pystyssä paljon pidemmän aikaa ja vakiintuvat, saalistajat jaksavat pari näkemistä eivätkä sitoudu ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Etenkin narsistiset miehet rakastaa nimenomaan sitä valloituspeliä ja oman viehätysvoimansa testaamista. He saavat kicksejä juuri siitä, että kokevat hurmaavansa naisen kuin naisen. Kun nainen sitten antaa ymmärtää olevansa ihastunut ja valmis valloitettavaksi, mies vetää mielessään ruksin nimesi kohdalle, viivaa sen yli ja siirtyy seuraavan uhrin kimppuun. Kerää siis omassa mielessään sulkia hattuunsa. Ja nämä tyypit ovat todella niin helvetin sitkeitä, että puhuvat kuin Ruuneperi ja syytävät siirappisia lemmenviestejä ovista ja ikkunoista niin kauan, että antaudut. Sen jälkeen into lopahtaa. Peluria kiinnostaa vain peli, ihan sama kuka se nainen on. Valitettavasti.
Kyllä näin jos toisessa ei ole mitään erityistä. Egoboostiin riittää lähes kuka vain. Narsisti jää vain jos haluaa liittää itseensä jonkun uhrin piirteistä, jos mitään otettavaa ei ole narsisti lähtee tai laittaa friendzoneen.
Miksi naiset vatvoo aina ihmissuhteitaan? Miehillä on paljon helpompaa kun ei tehdä elämästä niin dramaattista.
Mä olen seurustellut kahden Tinderistä tapaamani miehen kanssa.Toisen kanssa kaksi vuotta ja toisen kanssa olen nyt. Ekoilla treffeillä oli aivan selvää kummassakin tapauksessa kummallekin, että homma etenee seuraaville treffeille. Molemmat ihastuivat ja oli tunne, että ”tätä haluan lisää.” Itse en ymmärrä sellaista tilannetta, että haluaisin nähdä uudestaan ihmisen, johon en ole tuntenut mitään kipinää. Ihmiset on toki erilaisia. Mulle ei vain sovi tuollainen ”tunteita ehkä ilmenee myöhemmin-tapailu”.