Eikö ole raskasta olla parisuhteessa tällaisen henkilön kanssa?

Varmasti on. Kai se joillain toimii. Itse en aloittaisi suhdetta minkään ahdistujan kanssa.

^

Riippuu ahdistuksen tasosta.

Jos toinen on vaan ujo, se ei vielä estä olemasta ihmisten kanssa, kunhan hänen sallitaan olevan hiljaa niin halutessaan.

Onhan se tavallaan, mut meillä sitä ainakin kompensoi se, että on aivan älyttömän valloittava persoona kun ollaan kaksin tai niin tutussa seurassa että uskaltaa olla oma itsensä. On tosi spesiaali ihminen ja siksi joutui nuorena kiusatuksi mikä aiheuttaa edelleen varautuneisuutta. Eli mieluummin kuitenkin hänen kanssaan olen kuin jonkun tavanomaisemman tyypin.

Kyllä.

Viihdyn itsekin paljon yksinäni tai pienissä porukoissa mutta silti ex onnistui huonontamaan elämänlaatuani tuolla ominaisuudellaan. Sain mennä yksin serkun lakkiaisiin ja mummon hautajaisiin kun toinen viimeiseen asti vitkutteli eikä suostunut edes toteamaan suoraan ettei ole tulossa. Joskus kun sain miehen mukaan johonkin tapahtumaan sain koko ajan tarkkailla häntä että ahdistaako vai ei. Eipä ollut itsellä yleensä juhlatunnelmaa sen johdosta.

Kaverin häissä kutsu ei ollut avec koska kaveri ei ollut varma olemmeko enää yhdessä kun ei ollut nähnyt miestäni missään yli vuoteen.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se tavallaan, mut meillä sitä ainakin kompensoi se, että on aivan älyttömän valloittava persoona kun ollaan kaksin tai niin tutussa seurassa että uskaltaa olla oma itsensä. On tosi spesiaali ihminen ja siksi joutui nuorena kiusatuksi mikä aiheuttaa edelleen varautuneisuutta. Eli mieluummin kuitenkin hänen kanssaan olen kuin jonkun tavanomaisemman tyypin.

Minulla tarkalleen sama. Mies on todella fiksu, mukava ja hauska kun olemme kahdestaan, tai sitten ihmisten kanssa jotka hän hyvin tuntee ja voi rentoutua heidän seurassaan. Mutta inhoaa tilaisuuksia joissa on paljon hänelle vierasta porukkaa. Ahdistuu ja jännittää.

Parikymmentä vuotta olemme olleet naimisissa ja olen oppinut elämään tämän hänen luonteenpiirteensä kanssa. Joustamme puolin ja toisin. Minä en raahaa häntä kaikenmaailman kissanristiäisiin jotka eivät sinänsä ole tärkeitä, vaan menen yksin. Toisaalta hän myöskään ei olisi todellakaan jättänyt tulematta vanhempieni hautajaisiin vaikka siellä oli paljon hänelle täysin tuntematonta väkeä. Myös muutamaan sukutapaamiseen on tullut, kun olen kertonut miten tärkeitä ne minulle ovat.

Oli hiton raskasta. Silti se oli vain yksi syistä eroon.

Muistuttaisin ihmisiä siitä, että kenenkään ei tarvitse ryhtyä parisuhteeseen kenenkään kanssa. Jos jokin piirre toisessa häiritsee jo alusta alkaen, ei ole pakko olla yhdessä tai edes aloittaa suhdetta. 

Raskasta on molemmille. Mikäli kuitenkin parisuhde toimii, voi olla mahdollista löytää kompromisseja ja saada homma toimimaan molempia tyydyttävällä tavalla. Avainsanoina on molemminpuolinen kunnioitus ja arvostus.

T: voimakkaasti introvertti jolla voimakkaasti extrovertti puoliso.