Millaisia te miehet olette kun rakastutte nopeasti? Voitteko tuntea todellista rakkautta salaman lailla ja halua kiintyä heti? Naistenkin kokemukset kiinnostavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen ja en salamarakastuja. En ymmärrä miten voi yks kaks rakastua toiseen. Onkohan rakastujalla ollut hyvä perhe ja turvallinen olo, ei voi uskoa toisesta pahinta niin uskoo hyvään ja näkee vain sen hyvän?

Omassa perheessä ollut kaikenlaista ja olen nähnyt mihin mies pystyy (väkivalta, päihteiden liiallinen käyttö, pettäminen..). Jos tapaan miehen joka on mukava, maailman ihanin niin tiedostan silti että hänessäkin on ne omat huonot puolensa, joita ei vielä näytä. Kun ajan kanssa on nähnyt ne miehen huonot puolet, kiinnostus joko loppuu kokonaan tai sitten mahdollistaa sen rakastumisen.

Niin ja lisään että jos mies salamarakastuu minuun niin se on suuri turn-off. Koen että mies rakastuu minuun pinnallisesti, siihen kuvaan jonka annan muille. Hyviin puoliin ja ulkonäköön, ihanneminään. Haluan miehen joka rakastuu minuun omana itsenäni - huonot puolet ja huonot päivät mukaan luettuina.

Näin olen monelta naiselta kuullutkin. Ehkä siinä onkin viisautta, että ei näytäkään niitä tunteita, ainakaan koko syvyydessään. Mutta milloin sitten on sopiva aika sille? Tuollanen tunteidenkieltämis-moodi jää vaan joillakin helposti päälle stten loppuelämäksi.

Toivottavasti en anna kirjoitustyylilläni kuvaa, että olisin katkera ulisija (niitähän täällä riittää). Ihan mielekiinnosta vaan kyselen.

M28

Ei kai siihen mitään oikeaa aikaa ole. Itse kun pystyn rakastumaan toiseen ihmiseen nähtyäni hänen huonot puolensa, joten toivon että sama toistuu minun kohdallani. Kun toinen on nähnyt minut oksennustaudissa tai kun olen suuttunut todella pahasti, tai kun olen pystynyt avautumaan omista epävarmuuksistani, peloistani, traumoista ja silti uskoo yhteiseen tulevaisuuteen ja on se fiilis edelleen, niin se on rakastumista.

Niin ja siis totta kai ennen tuota pitää olla kiinnostunut, koskea, sanoa että tykkää mutta pitää se sellaisena kepeänä. Ei suunnitella tulevaisuutta, koska et edes tunne ihmistä kunnolla jos et tiedä hänen huonoja puoliaan.

Ihastua voi päätäpahkaa, mutta rakkaus vaatii jo enemmän aikaa ja tutustumista... Olen ihastunut monestikin, mutta harva niistä on ihan rakkaudeksi muuttunut edes pitkällä aikavälillä... Rakastin exääni syvästi, mutta rakkaus ei ollut molemminpuolista ja sen kyllä huomasi ja siinä rytäkässä satutin itseni pahasti.

Minulle tuollainen yli-innokkuus ja jopa painostava käytös on turn off. Jos joku on muutaman kuukauden jälkeen valmis muuttamaan saman katon alle ja haaveilee jo häistä ja lapsista, niin ei se voi olla todellista. Siinä on ihmisellä yleensä epätoivo ja kiire saavuttaa jotain "normaalia". Siellä on varmaan ystävät lisääntyneet ja menneet naimisiin ja haluaa sitten itselleenkin samanlaisen elämän. En usko, että kyse olisi aidosta rakkaudesta.

Onhan noita palavan rakastumisen tarinoita ollut aina. Nykyään niitä harvoin näkee, mutta kyllä niitä vielä joskus tapahtuu. Vähän aika sitten luin yhen jutun missä joku sanoi että on ollut useita suhteita mutta on ollut totaalisen rakastunut vain kerran, katseet kohtasi ja tiesi että tuo on se. Erosivat koska eri haaveet, sanoi ettei sen jälkeen tulleet suhteet oo tuntunu enää miltään, joten on ihan tyytyväinen itekseen. "Täyttymys" on jo koettu.

Vierailija kirjoitti:

Onhan noita palavan rakastumisen tarinoita ollut aina. Nykyään niitä harvoin näkee, mutta kyllä niitä vielä joskus tapahtuu. Vähän aika sitten luin yhen jutun missä joku sanoi että on ollut useita suhteita mutta on ollut totaalisen rakastunut vain kerran, katseet kohtasi ja tiesi että tuo on se. Erosivat koska eri haaveet, sanoi ettei sen jälkeen tulleet suhteet oo tuntunu enää miltään, joten on ihan tyytyväinen itekseen. "Täyttymys" on jo koettu.

Lisäisin siis vielä omaan kirjotukseen; ei siis pelkka katseiden kohtaus tarkoita että tuntisit toisesta kaiken, tai että suhteenne olisi syvä. Mutta siis sellaisia suhteita on joillain ollut jotka on ollu todella ravisuttavia, on monesti alkaneet tällä tavoin. Ehkä sen jotenkin vaistoaa että tuossa on nyt joku minulle sopiva ihminen. Tiedä häntä.

Vierailija kirjoitti:

Minulle tuollainen yli-innokkuus ja jopa painostava käytös on turn off. Jos joku on muutaman kuukauden jälkeen valmis muuttamaan saman katon alle ja haaveilee jo häistä ja lapsista, niin ei se voi olla todellista. Siinä on ihmisellä yleensä epätoivo ja kiire saavuttaa jotain "normaalia". Siellä on varmaan ystävät lisääntyneet ja menneet naimisiin ja haluaa sitten itselleenkin samanlaisen elämän. En usko, että kyse olisi aidosta rakkaudesta.

Ai. Mieheni oli kaveripiirin ensimmäinen isä ja ukkomies. Kihloissa oltiin 2,5 kuukauden päästä tapaamisesta ja häät vuotta myöhemmin. Avioliitto on kestänyt 20 vuotta.