Lue keskustelun säännöt.
Te joilla on useampi lapsi: Raskauden ja synnytyksen vaikutukset kehoon ensimmäisen ja sen jälkeisten lasten kohdalla
02.08.2019 |
Tiedän, että herättää varmasti osassa ihmisistä tunteita, on yksilöllistä jne. mutta kiinnostaa silti. Te, joilla on useampi lapsi: ovatko muutokset kehoon tulleet pääasiassa ensimmäisen raskauden ja synnytyksen kohdalla vai vasta toisen, kolmannen, neljännen jne... mietin siis, meneekö se usein niin, että kun on kerran synnyttänyt, seuraavat menee "samalla hinnalla" vai korreloiko nimenomaan raskauksien määrä sekä esteettisiin että toiminnallisiin vaivoihin (esim. virtsanpidätys jne).
Kommentit (25)
Olen synnyttänyt seitsemän lasta ja raskaudet helpottuvat joka kerta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi lasta ja ensimmäinen repi paikat jo pahasti ja oli vain 3kg. Toinen 3.2kg ja paikkojen palautuminen kesti paljon pitempään ja tuntui esim että vagina törröttää aukinaisena vielä 2kk kuluttuakin. Tiivistyi kuitenkin kiinni. Toki aukko toisen jälkeen pysyvästi enemmän auki.
Ilman pidätyskyky jäi huonoksi jo ensimmäiseltä. Pissa pysyy kunhan muistaa jumpata säännöllisesti.
Mahasta ja rinnoista ei huomaa että lapsia olisi eli palautuivat ihan ennalleen.
Meillä kolme lasta. Eka raskaus ja synnytys oli hankalin. Kolmas synnytys suorastaan helppo. Ekasta tuli jotain vaivoja hetkeksi kuten virtsankarkailu, mutta toisesta ja kolmannesta samaa vaivaa ei enää tullut.
Jonkun verran virtsankarkailua ollut toisen lapsen jälkeen, siitä huolimatta että säännöllisesti jumppaan lantiopohjanlihaksia.
Ehkä häiritseni vaiva on, että toisen lapsen raskauden jälkeen minulla puhkesi hormooni migreeni. Eli joka kuukausi vuorokautta ennen kuukautisia ja ensimmäinen vuotopäivä minulla on migreeni. Valitettavasti hormonaalinen migreeni on vielä suht huonosti lääkkeisiin reagoiva.
Muutenkin tuntui, että ensimmäisestä raskaudesta palautui suht äkkiä, mutta toisesta kesti pidempään. Ja ensimmäisen raskauden aikana olin 23-vuotias ja toisen 27-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Jonkun verran virtsankarkailua ollut toisen lapsen jälkeen, siitä huolimatta että säännöllisesti jumppaan lantiopohjanlihaksia.
Ehkä häiritseni vaiva on, että toisen lapsen raskauden jälkeen minulla puhkesi hormooni migreeni. Eli joka kuukausi vuorokautta ennen kuukautisia ja ensimmäinen vuotopäivä minulla on migreeni. Valitettavasti hormonaalinen migreeni on vielä suht huonosti lääkkeisiin reagoiva.
Muutenkin tuntui, että ensimmäisestä raskaudesta palautui suht äkkiä, mutta toisesta kesti pidempään. Ja ensimmäisen raskauden aikana olin 23-vuotias ja toisen 27-vuotias.
Huh, kuulostaapa tuo migreeni kurjalta! :(( Voimia! -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eka raskaus oli helppo, palautuminen nopeaa, ei jäänyt mitään vaivoja. Olin 23v.
Toinen raskaus oli vaikea, palautuminen hidasta (mm. viimiset kilot ei lähteneet millään), oli selkävaivaa, nivelvaivoja ym. Jäi erkaumaa vatsalihaksiin ja pieni pömppis. Jäi laskeuma. Jäi peräpukama. Kyllä, yksi v*ttumainen. Olin 25v.
Eka synnytys oli luonnollinen ja helppo. Toinen käynnistetty ja kamala. Ainoastaan ponnistusvaihe oli helpompi toisesta, kaippa ne seuraavat usein on helpompi ulos ponnistaa..
Mut sen vielä haluan sanoa että imetin molempia liki 2 vuotta ja tissit ei roiku, vaikka siitä usein pelotellaan:) En myöskään saanut ainuttakaan raskausarpea, vaikka olin/olen kokoa xs ja ne vatsat oli ISOJA.
Et tuuripeliä mitä saa.. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 ensimmäistä ei aiheuttanut juurikaan muutoksia, olisko tullut 2-3 raskausarpea. Kroppa oli omissa mitoissa ja vatsa poissa laitokselta lähdettäessä. Rinnoissakin vain pieni kasvu eikä maitoakaan sitten tullut kunnolla. Paino pysyi siinä 52-55 kilossa. Alapään ulkonäkö sitten toinen juttu mutta se nyt muuttuu kaikilla. Mitään vaurioita ei tullut.
Nelikymppisenä paino nousi muutaman kilon kun tuli lisää lihasmasaa. 4. lapsi syntyi juuri ennenkuin täytin 42v. Paino nousi vain 3.5kg ja synnytykseen jäi 5.5 kg eli laihduin pari kiloa. Pieni kumpare jäi tuohon alavatsalle, se on vieläkin nyt 17v myöhemmin.
Eka 32v erittäin vaikea synnytys, molemmat teholla, repesin pahasti, kursittiin kasaan.
Toinen 35v, helppo synnytys, ihan kuin lomalla olisi kun ne synnärillä passaa valmiit ruuat jne.
Kolmas 39v , erittäin nopea synnytys, hädintuskin kerkesin sairaalan ovesta sisään. Repesi kaikki paikat, vaippoja olen siitä asti pitänyt.
Yhtään lasta en enää halua. Ja turha sanoa että voimistele alapäälihaksia. Tehty kaikki mahdollinen.
Yritän sanoa että kaikki synnytykset on erilaisia, turha kenenkään muistoja kuunnella/miettiä.
Sinä olet yksilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eka 32v erittäin vaikea synnytys, molemmat teholla, repesin pahasti, kursittiin kasaan.
Toinen 35v, helppo synnytys, ihan kuin lomalla olisi kun ne synnärillä passaa valmiit ruuat jne.
Kolmas 39v , erittäin nopea synnytys, hädintuskin kerkesin sairaalan ovesta sisään. Repesi kaikki paikat, vaippoja olen siitä asti pitänyt.
Yhtään lasta en enää halua. Ja turha sanoa että voimistele alapäälihaksia. Tehty kaikki mahdollinen.
Yritän sanoa että kaikki synnytykset on erilaisia, turha kenenkään muistoja kuunnella/miettiä.
Sinä olet yksilö.
Jep. Se on kyllä tiedossa, että yhdelle ei tule useankaan synnytyksen jälkeen mitään vaivoja ja toiselle heti ekasta. Silti aihe kiinnostaa :) -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäisestä raskaudesta ja synnytyksestä jälkenä vain eppariarpi. Raskaus meni ilman mitään vaivoja. Olin synnytyksen ja imetyksen jälkeen laihempi kuin ennen raskautta.
Toisessa raskaudessa kiloja tuli enemmän ja lihoin raskauden jälkeen vielä lisää. Kahden lapsen kanssa liikkuminen ei ollutkaan niin helppoa, vauva nukkui huonosti, esikoisella oli uhma, lähipirissä oli ongelmia, jotka vaikutti omaan oloon ja taisin kärsiä myös jonkin asteisesta masennuksesta. Vauva oli tosi kauan laskeutuneena ja "lähtökuopissa" mikä kai venytti lantionpohjanlihakset. Kärsin pitkän aikaa pissan karkailusta, kunnes sain lihakset taas kuntoon. Raskaus ja synnytys oli helpot.
Kolmanteen raskauteen mennessä olin palautunut hyvin. Raskaus sujui hyvin, ihan viimeisinä kuukausina kärsin lonkkakivuista. Synnytys oli helppo, toivuin nopeasti. Mitään jälkivaivoja ei jäänyt.
Ekasta ei jäänyt raskausarpia vatsaan, tokasta jäi. Nyt viiden lapsen jälkeen vatsa on kyllä sen näköinen että lapsia on saatu.
Alapää on tietysti muuttunut mutta mitään vakavampaa ei ole (pahoja repeämisiä tms).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisestä raskaudesta ja synnytyksestä jälkenä vain eppariarpi. Raskaus meni ilman mitään vaivoja. Olin synnytyksen ja imetyksen jälkeen laihempi kuin ennen raskautta.
Toisessa raskaudessa kiloja tuli enemmän ja lihoin raskauden jälkeen vielä lisää. Kahden lapsen kanssa liikkuminen ei ollutkaan niin helppoa, vauva nukkui huonosti, esikoisella oli uhma, lähipirissä oli ongelmia, jotka vaikutti omaan oloon ja taisin kärsiä myös jonkin asteisesta masennuksesta. Vauva oli tosi kauan laskeutuneena ja "lähtökuopissa" mikä kai venytti lantionpohjanlihakset. Kärsin pitkän aikaa pissan karkailusta, kunnes sain lihakset taas kuntoon. Raskaus ja synnytys oli helpot.
Kolmanteen raskauteen mennessä olin palautunut hyvin. Raskaus sujui hyvin, ihan viimeisinä kuukausina kärsin lonkkakivuista. Synnytys oli helppo, toivuin nopeasti. Mitään jälkivaivoja ei jäänyt.
Toiseen raskauteen täytyy vielä lisätä jalkojen suonikohjut ja tukisukkien käyttö. Suonikohjut jäi, mutta kolmannessa raskaudessa niitä ei tullut lisää.
Esikoisen sain 23-vuotiaana, ei raskausarpia, paino tippui rivakasti, ei jäänyt mitään ongelmia.
Nyt 27-vuotiaana odotan toista lasta rv38 ja puolen raskautta saanut pelätä virtsankarkailua (ei ollut mitään ongelmaa ennen tätä raskautta), pari pienehköä raskausarpea tullut. Parin kkn päästä näkee, miten erilaista palautuminen on toisen lapsen kohdalla.
3 lasta, 30v, 35v ja 40v. Kaikki raskaudet helppoja. Eka synnytys oli vaikeahko, käynnistetty, ja ainoa missä repesin. Palauduin kaikista suunnilleen samalla tavalla. Ekan jälkeen kyllä kilot putosivat nopeimmin ja helpoimmin mutta samaan kuntoon pääsin joka kerta. Ei ole mitään virtsankarkailua tms.
Kaksi lasta, synnytykset 1979 ja 1981, molemmat isoja, kuopuksen synnytyksessä repesi vaginakin, kursittiin kokoon, ei mitään vaivaa jäänyt, kunhan tikit saatiin pois. Paino nousi molemmissa raskauksissa yli 25 kg, yhtään ei jäänyt, imetin molempia n. 13 kk, ja paino palautui imetysvuoden aikana. Olen nyt 64-vuotias, pidätyskyky on hyvä, puristusvoimaa on, eikä ylipainoa ole. Raskausarpia ei tullut, jännä, vaikka hoikasta paisuin sellaiseksi tankiksi, rinnatkin pysyneet roikkumattomina. Ilmeisesti hyvät geenit.
Te jotka olette revenneet - palautuuko siitä jotakuinkin ennalleen/toimintakykyiseksi? On muuten jännä miten vähän synnytykseen liittyvistä asioista puhutaan koulussa!
Vierailija kirjoitti:
3 ensimmäistä ei aiheuttanut juurikaan muutoksia, olisko tullut 2-3 raskausarpea. Kroppa oli omissa mitoissa ja vatsa poissa laitokselta lähdettäessä. Rinnoissakin vain pieni kasvu eikä maitoakaan sitten tullut kunnolla. Paino pysyi siinä 52-55 kilossa. Alapään ulkonäkö sitten toinen juttu mutta se nyt muuttuu kaikilla. Mitään vaurioita ei tullut.
Nelikymppisenä paino nousi muutaman kilon kun tuli lisää lihasmasaa. 4. lapsi syntyi juuri ennenkuin täytin 42v. Paino nousi vain 3.5kg ja synnytykseen jäi 5.5 kg eli laihduin pari kiloa. Pieni kumpare jäi tuohon alavatsalle, se on vieläkin nyt 17v myöhemmin.
Jos rinnat ei pahemmin kasva raskausaikana, niin onko siitä siis pääteltävissä jo ettei maitoa tule tarpeeksi/ sen tulo tyrehtyy nopeasti? Olen ensikertalainen ja tissit toki turvonneemmat, mutta edelleen menee vanhat rintsikat. Nyt rv 27. Kai tässä on vielä aikaa rintojen paisua? Vai onko rintojen kasvu raskausaikana ja maidon tuotto kuinka sidoksissa toisiinsa? :(
nosto!