Alhaalla kadulla kulkee välillä lapsi, jolla on todella kantava ääni
Asun kolmannessa kerroksessa. Näin kesällä pidän ikkunaa auki. Alhaalla kadulla kävelee parin kaverinsa kanssa välillä lapsi, jolla on huomattavan kantava ääni. Lapsi on n. 10-vuotias. Hän ei huuda, vaan keskustelee ihan normaalilla puheäänellään, joka vain sattuu olemaan kantava. Kenenkään aikuisenkaan puhetta en normaalisti kuule kadulta (paitsi jos he huutavat).
Kun lapsi keskustelee kavereidensa kanssa, kuulen tänne ylös vain hänen puheenvuoronsa:
- (piip piip piip)
- ai oot vai?
- (piip piip)
- vitsi vähänkö siistii
- (piip piip)
- en mut ens kesänä vois kun mun serkku tulee tänne
- (piip piip piip)
Jne.
Kommentit (5)
Ehkä hän puhuu juuri otollisella taajuudella.
Tiedän tyypin. Asun sellaisen kanssa. Puhelias, ihana, herttainen 5-vuotias jolla on paljon asiaa ja jonka ääni on jotenkin omituisen tunkeutuva. Ei huuda, mutta ääni kantaa silti ihmeen kauas. Ihan nolottaa kun päiväkodin pihan hälinän keskeltä on helppo paikantaa se oma kaakattaja, millaistahan niillä on ne päivät... kiitos ja anteeksi!
Ei muuten kivaa lapselle itselleenkään, kun väistämättä saa aika paljon kuulla huomauttelua äänekkyydestään.
Siis se onkin lähinnä söpöä mielestäni. Siksi kerroin.
AP
Entä sitten?