Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka onnellisissa suhteissa: eikö teille KOSKAAN tule vihantunteita kumppanianne kohtaan?
28.07.2019 |
Meillä varmaan periaatteessa kaikki ok, mutta mies ei poistu kotoa eli ei käy esim. kaupassa kun on näin kuuma, koska hikoilee niin paljon. Ihan v"tun kiva käydä esim. eilen itse, vielä työpäivän jälkeen, 8kk:lla raskaana. On se kuuma mullakin...
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Tulee. Varsinkin kun on stressi, nälkä ja väsy. Silloin monesti voin jopa sanoa miehelle että "vihaan sua tällä hetkellä niin paljon", jos tulee jotain konfliktia tms. Mutta se tunne haihtuu sama päivän aikana ja pyydän anteeksi nopeasti. Ollaan hyvin läheisiä ja vietetään paljon aikaa yhdessä (työmatkat, harrastukset jne), joten helposti tulee ärsytyksen tunteita.
Ei ole tervettä aikuisen käytöstä tuo. Onko puolisosi vika, jos sinulla on nälkä tai väsy? Miksi vihaat häntä etkä itseäsi, kun et ole syönyt ajoissa tai nukkunut tarpeeksi. Tuo on lapsellista käytöstä. Säälin miestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekat vihantunteet tuli vasta 15 vuoden jälkeen, samalla kun suhde muuttui hyvästä huonoksi.
Alttarilla lupasin. Se pitää. Janica 19v
Kertan yhtä muoria ja vaaria haastateltiin ja muorilta kysyttiin, onko ikinä halunnut erota miehestään.
"En, mutta t@ppaa olein halunnut muutaman kerran!"
Nojoo, toki puolisoonsa voi vihastua joskus, mutta aina sitä leppyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alttarilla lupasin. Se pitää. Pappa 78v.
Pappa unohti kertoa kolmesta nuoresta salarakkaasta ja naapurin panemisesta
Minulla on niin kaunis ja ihana vaimo, en tarvitse muuta. Hän on edelleen silmissäni maailman kaunein ja rakastan häntä aina vaan enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulee. Varsinkin kun on stressi, nälkä ja väsy. Silloin monesti voin jopa sanoa miehelle että "vihaan sua tällä hetkellä niin paljon", jos tulee jotain konfliktia tms. Mutta se tunne haihtuu sama päivän aikana ja pyydän anteeksi nopeasti. Ollaan hyvin läheisiä ja vietetään paljon aikaa yhdessä (työmatkat, harrastukset jne), joten helposti tulee ärsytyksen tunteita.
Tuohan on ihan kamalaa. Ei se, että sinä pyydät anteeksi riitä mitenkään sovittamaan tuota tilannetta. Olet hirviö.
Vierailija kirjoitti:
Tulee. Varsinkin kun on stressi, nälkä ja väsy. Silloin monesti voin jopa sanoa miehelle että "vihaan sua tällä hetkellä niin paljon", jos tulee jotain konfliktia tms. Mutta se tunne haihtuu sama päivän aikana ja pyydän anteeksi nopeasti. Ollaan hyvin läheisiä ja vietetään paljon aikaa yhdessä (työmatkat, harrastukset jne), joten helposti tulee ärsytyksen tunteita.
Sanoillasi pilaat miehesi elämän. Ajatella voi vaikka mitä, mutta jos sen pukee sanoiksi, vahingoittaa toista pysyvästi. Hän muistaa sanasi aina. Ei mitkään anteeksipyynnöt voi poistaa sitä muistoa hänen korvistaan. Sinun on hillittävä itsesi ja haettava apua epävakaaseen käytökseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä tunnen kyllä vihan tunteita. Niinä hetkinä kuitenkin ajattelen, että puolisoni on minulle paras mahdollinen kumppani, eikä kukaan ole täydellinen. Vain itseään voi muuttaa ja sitä, miten asioihin suhtautuu. Mitään suurempaa vikaa ei meidän suhteessa ole, kaikki ei nyt aina vain mene kuten haluan ja se on ihan ok. Yhdessä noin 10 vuotta, kaksi pientä lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alttarilla lupasin. Se pitää. Pappa 78v.
Pappa unohti kertoa kolmesta nuoresta salarakkaasta ja naapurin panemisesta
Aikamoisista oloista sinä-poloinen, kun et tunnu millään uskovan, että jotkut on uskollisia ja onnellisia pitkissä liitoissaan, ja ettei se ole edes erityisen harvinaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nyt vihaa, mutta ärsyttää se äänekäs aivastelu, röyhtäily ja piereskely yms. Älämölö, kun ne tulee kaikki samaan aikaan ja kestää monta päivää.
Ei tule koskaan vihan tunteita kumppania kohtaan.
Joskus tietenkin ärsyttää, kun sanaillaan, ja kumppanin mielestä vain hänen oma mielipiteensä on oikea.
Mutta ei se niin vakavaa ole, jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä ja ajatuksiinsa, ei niistä riidellä tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihaa ei ikinä.
Joskus sellaista kevytä ärtymystä kun mies tupakoi ja inhoan sitä hajua. Tai kun haluaisin halata ja mies kutiaa/hikoaa/ käsi puutuu tms.
Mies on äärettömän huomaavainen ja ap:n tapauksessa olisi lähtenyt pyytämättä sinne kauppaan ja käskenyt minut sohvalle lepäämään.
Parisuhteessahan ihminen on paljaimmillaan, sitten oman lapsuuden. Helposti menee lapsen tasolle: sinun täytyy täyttää minun kaikki tarpeeni, tai teet minusta onnettoman. Tämä on alitajuista.
Aikuisena tietty näitä asioita pitäisi tiedostaa, ja ymmärtää, että peilaamme omia pahoja fiiliksiä toiseen, ja että se on luontaista, muttei reilua.
Tottakai rakas puoliso herättää kaikkia mahdollisia tunteita, mutta niitä ei kannata säikähtää. Tunteet ei ole oikeita tai vääriä, ne on vain tunteita jotka tulee ja menee.
Jos tuntee toista kohtaa vihaa usein, voisi yksilö- tai pariterapiasta olla apua.
Mä tunnen suuria rakkauden tunteita tai sit vihan tai suoranaisen raivon tunteita miestä kohtaan. Mulle missään ole "kultaista keskitietä", vaan tunnen kaikki LUJAA. Epäilen itselläni epävakaata persoonallisuutta, joka selittäisi tämän.