Äänestys uskonnon, fysiikan ja kemian vähimmäistuntimääristä peruskoulussa

Taulukko perusopetuksen tuntijaosta:

https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/opetussuunnitelma_…

Nuo määrät eivät ole keskenään missään järkevässä suhteessa. Uskonnosta voisi leikata ihan reippaasti ja siirtyä samalla kaikille yhteiseen elämänkatsomustietoon.

Fysiikkaa oikea määrä on 0 tuntia. Kemiaa voisi lisätä.

Tuo sinun linkkisi ei toimi mutta täällä on joku tuntijako

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180793

Vierailija kirjoitti:

Fysiikkaa oikea määrä on 0 tuntia. Kemiaa voisi lisätä.

Perustelut?

Tässä on se ero, että fysiikkaa ja kemiaa opetetaan alakoulussa osana ympäristöoppia, joten tuntijaossa niiden kokonaismäärä ei näy. Uskontoa on joka vuosi omana oppiaineenaan (eikä onneksi osana esimerkiksi sitä ympäristöoppia), tosin kolmasluokkalaisilla syystä tai toisesta kaksi viikkotuntia.

Uskonnonopetus kokonaan pois koulusta. Elämänkatsomustieto tilalle. Lasten altistaminen ideologiselle aivopesulle pitäisi kriminalisoida eli lapsia ei saisi viedä myöskään omatoimisesti uskonnolliseen opetukseen. 

Uskonnon ja elämänkatsomuksen tuntimäärä voisi olla pyöreä 0.

Vierailija kirjoitti:

Uskonnonopetus kokonaan pois koulusta. Elämänkatsomustieto tilalle. Lasten altistaminen ideologiselle aivopesulle pitäisi kriminalisoida eli lapsia ei saisi viedä myöskään omatoimisesti uskonnolliseen opetukseen. 

Eipä siellä elämän katsomuksesakaan mitään yhtään sen järkevämpää jy hyödyllisempää opeteta. Ihan hyvin voidaan luopua ja jakaa ylijääneet tunnit matematiikan ja englannin opetukseen lisätunneiksi.

Uskonto kokonaan pois, tilalle yleinen uskontotieto ja filosofia, mutta nykyistä pienemmillä tuntimäärillä.

Vierailija kirjoitti:

Nuo määrät eivät ole keskenään missään järkevässä suhteessa. Uskonnosta voisi leikata ihan reippaasti ja siirtyä samalla kaikille yhteiseen elämänkatsomustietoon.

Samaa roskaa eri nimellä. Eikä se nimi tee siitä yhtään sen parempaa vaan aivan sama hapatus ja aivopesu jatkuu, mutta vain toisen nimen alla.

Sehän teitä v@tuttaa jos joku uskoo vielä johonkin muuhun kuin materiaan. Uskontoa pitäisi lisätä jotta nuirista ei tulisi niin ty#miä kuin nyt ovat yleensä. Suomi ei uuteen nousuun näin aivotto"illa nuorilla lähde. Tärkeintä on vain some ja ulkonäkö.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on se ero, että fysiikkaa ja kemiaa opetetaan alakoulussa osana ympäristöoppia, joten tuntijaossa niiden kokonaismäärä ei näy. Uskontoa on joka vuosi omana oppiaineenaan (eikä onneksi osana esimerkiksi sitä ympäristöoppia), tosin kolmasluokkalaisilla syystä tai toisesta kaksi viikkotuntia.

Tätä en tullut ajatelleeksi. Kiva, että selvensit asiaa. Mielestäni systeemi on nykyisellään melko sekava, ja tuntuu siltä kuin tarkoituksella yritettäisiin hämärtää tietoa siitä kuinka paljon eri oppiaineita opetetaan. Syy, miksi nostin perusopetuksen tuntijaon esiin on, että halusin tuoda jotain konkreettista keskusteluun uskonnon opetuksen tärkeydestä peruskoulussa.

Katsoin, että ympäristöopin opetusmäärä on 14 opintoviikkoa ja aine sisältää siis biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon opetuksen. Keskimäärin yhden aineen osuus on siis 14/ 5= 2,8 opintoviikkoa. Jos tämä lisätään fysiikan ja kemian minimituntimäärään niin se tekee 9,8 opintoviikkoa (372,4 h) eli edelleen vähemmän kuin uskonnon/et:n määrä. Toki sitä en osaa sanoa kuinka suuri osuus fysiikalla ja kemialla todellisuudessa on ympäristöopissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fysiikkaa oikea määrä on 0 tuntia. Kemiaa voisi lisätä.

Perustelut?

Koska fysiikka on mulle niin vaikeaa, mä en tajuu siitä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on se ero, että fysiikkaa ja kemiaa opetetaan alakoulussa osana ympäristöoppia, joten tuntijaossa niiden kokonaismäärä ei näy. Uskontoa on joka vuosi omana oppiaineenaan (eikä onneksi osana esimerkiksi sitä ympäristöoppia), tosin kolmasluokkalaisilla syystä tai toisesta kaksi viikkotuntia.

Tätä en tullut ajatelleeksi. Kiva, että selvensit asiaa. Mielestäni systeemi on nykyisellään melko sekava, ja tuntuu siltä kuin tarkoituksella yritettäisiin hämärtää tietoa siitä kuinka paljon eri oppiaineita opetetaan. Syy, miksi nostin perusopetuksen tuntijaon esiin on, että halusin tuoda jotain konkreettista keskusteluun uskonnon opetuksen tärkeydestä peruskoulussa.

Katsoin, että ympäristöopin opetusmäärä on 14 opintoviikkoa ja aine sisältää siis biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon opetuksen. Keskimäärin yhden aineen osuus on siis 14/ 5= 2,8 opintoviikkoa. Jos tämä lisätään fysiikan ja kemian minimituntimäärään niin se tekee 9,8 opintoviikkoa (372,4 h) eli edelleen vähemmän kuin uskonnon/et:n määrä. Toki sitä en osaa sanoa kuinka suuri osuus fysiikalla ja kemialla todellisuudessa on ympäristöopissa.

Ei nämä tiedot ole mitenkään salaisia eikä mitään hämärretä. Tiedot löytyvät opetussuunnitelmasta. Siellä on oppiainekohtaiset tavoitteet ja sisällöt. Tuntimäärät ovat polittisen päätöksenteon tulosta, niitä ei siis määritellä missään opetusalan salaisissa menoissa.

Aiemmin fysiikkaa ja kemiaa opetettiin erillisinä aineina jo alakoulun puolella, mutta sitä ei katsottu järkeväksi, joten palattiin yhtenäisempään ympäristöoppiin pienempien oppilaiden osalta. Olet luultavasti itsekin opiskellut samankaltaisia sisältöjä joko ympäristöoppina tai ympäristö- ja luonnontietona. Ei siinä mitään sen hämärämpää ole.

Uskonnon maksimimääräksi 0 tuntia. Historianopetuksessa voidaan tuoda esiin miljardien uskonnon uhrien kärsimykset ja murhat sodissa ja vainoissa.

[/quote]

Ei nämä tiedot ole mitenkään salaisia eikä mitään hämärretä. Tiedot löytyvät opetussuunnitelmasta. Siellä on oppiainekohtaiset tavoitteet ja sisällöt. Tuntimäärät ovat polittisen päätöksenteon tulosta, niitä ei siis määritellä missään opetusalan salaisissa menoissa.[/quote]

Lähinnä tarkoitin sitä, että kaikkien eri oppiaineiden määriä ei ole eritelty tuntijakotaulukossa ja se hankaloittaa niiden vertailua. Esim. historian ja yhteiskuntaopin määrät on ilmoitettu yhtenä könttänä.

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin fysiikkaa ja kemiaa opetettiin erillisinä aineina jo alakoulun puolella, mutta sitä ei katsottu järkeväksi, joten palattiin yhtenäisempään ympäristöoppiin pienempien oppilaiden osalta. Olet luultavasti itsekin opiskellut samankaltaisia sisältöjä joko ympäristöoppina tai ympäristö- ja luonnontietona. Ei siinä mitään sen hämärämpää ole.

Silloin kun minä olin ala-asteella, meille opetettiin ympäristöoppia, joka oli yhdistelmä biologiaa ja maantietoa. Fysiikkaa ja kemiaa opetettiin vasta ylä-asteella.

Ruotsi, uskonnon ja elämänkatsomuksen opetuksesta voitaisiin hyvin luopua kokonaan. Samoin liikunnan, kuva taiteen ja käsityön tunneista. Ylijääneet opetustunnit voitaisiin hyvin jakaa luonollismatemaattisten aineiden ja englannin opetuksen kesken. Koulussa opetetaan paljon turhaa, hyödytöntä ja tarpeetonta jota voidaan ihan hyvin tehdä omalla vapaa-ajallaan. Monella on lisäksi elinikäiset haavat pakkoliikunnasta, pakkoruotsista ja pakkokössästä.