Mulla on miespuolinen ystävä joka on mulle todella tärkeä

Miehestä.

Kauanko olet tuntenut tuon ystävän kanssa?

Kauanko olet ollut nykyisen miehesi kanssa?

Jos kyseessä ei ole exä niin minusta miehesi pitäisi kestää yhteydenpito, joskin yhteydenpidon pitäisi olla hienotunteista nykyistä miestä kohtaan.

 Entä jos tuo kaverimies, onko hän sinkku vai suhteessa? Kuinka hänen kumppaninsa suhtautuvat ystävyyteenne?

No en minäkään haluaisi olla suhteessa noin, koska me olemme toistemme läheisimmät ystävät ja erityisasemassa.

Tunteeko miehesi tuon ystävän? Voitteko viettää aikaa välillä myös kaikki yhdessä?

Kysypä ap tältä platoniselta miesystävältä jonkun kivan yhdessä vietetyn aurinkoisen päivän jälkeen haluaisiko hän uittaa makkaraansa voisulassasi. Vastauksesta tiedät kannattaako ystävyyttä jatkaa ja millaisessa muodossa.

Vaihda parisuhdetta, se on helpompaa.

Mulla on kans tällainen ystävämies ja tässä on vuosien varrella seurustelukumppaneita tullut ja mennyt, mutta ystävä on pysynyt. Ollaan kumpikin suhteessa tahollamme ja aika usein vietetään aikaa nelistään niin, että kummankin avopuolisot mukana. Joskus vietän myös aikaa hänen naisystävänsä kanssa kahdestaan tai "likkaporukassa" ja tämä kaverimieheni sitten keskenään minun mieheni kanssa.

No en kyllä jakaisi kumppaniani tällaisen ystävän kanssa. Mutta jokainen tyylillään.

Minullakin on miespuolinen ystävä ja vaikka omaa miesystävääni rakastan niin enemmän luotan tuohon ystävään. Ikinä en tuota miesystävälleni sano kuten en sitäkään, että tuo miesystäväni haluaisi enemmän suhteelta. Asia on ystävän kanssa käsitelty, mutta välillä se pulpahtaa esiin. Itse ajattelen, että hän on sukulaissielu. Kauaa ei olla tunnettu, mutta tuntuu kuin olisin tuntenut aina ja hän on tärkeä minulle.

En ikinä luopuisi ystävistäni parisuhteen takia. En naispuolisista enkä miespuolisista ystävistä. On todella itsekästä kumppanilta nyrpistellä ystävistä. Eiköhän hänelläkin sellaisia ole.

Vierailija kirjoitti:

Minullakin on miespuolinen ystävä ja vaikka omaa miesystävääni rakastan niin enemmän luotan tuohon ystävään. Ikinä en tuota miesystävälleni sano kuten en sitäkään, että tuo miesystäväni haluaisi enemmän suhteelta. Asia on ystävän kanssa käsitelty, mutta välillä se pulpahtaa esiin. Itse ajattelen, että hän on sukulaissielu. Kauaa ei olla tunnettu, mutta tuntuu kuin olisin tuntenut aina ja hän on tärkeä minulle.

Noo, tuohan ei ole vielä eskaloitunut. Tulepa viiden vuoden kuluttua päivittämään, mitä tapahtui.

Kumpi oli elämässäsi ensin?

Vierailija kirjoitti:

Kumpi oli elämässäsi ensin?

Ei tuolla voi aukottomasti määrittää oikeaa vastausta.

Minulla on vuosikausia ollut läheinen ystävämies. Tajuan, että minun pitää heivata hänet nykyisestä asemastaan, jos haluan joskus toimivan ja hyvän parisuhteen. Aina ei voi syödä ja säästää.

Kestämätön tilanne. Sun täytyy valita jompi kumpi. Noin läheinen ystävyys tulee parisuhteen väliin. Et voi vaatia miesystävääsi hyväksymään läheistä ystävyyttä toiseen mieheen.

Jollei sun mies ole se, kenelle purat sydäntäsi, saat tukea yms., niin se ei ole oikea parisuhde. En tiedä, mitä ihmettä sun päässä oikein liikkuu. Selvästi halveksit omaa miestäsi tyhmyydestä. Toivottavasti mies lopettaa tuollaisen ”suhteen”. Hän ansaitsee paljon parempaa kuin se, että olet hänelle vain joku jämäpala.

Poislukien se, että tämä ystävämies on homo, voi taata että ystävyytenne ei ole täysin platonista miehen puolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpi oli elämässäsi ensin?

Ei tuolla voi aukottomasti määrittää oikeaa vastausta.

Minulla on vuosikausia ollut läheinen ystävämies. Tajuan, että minun pitää heivata hänet nykyisestä asemastaan, jos haluan joskus toimivan ja hyvän parisuhteen. Aina ei voi syödä ja säästää.

Minun ystävämieheni sairastui ikävä kyllä vakavasti eikä enää ymmärrä tästä maailmasta mitään, joten ystävyytemme on katkennut siihen jo vuosia sitten. Miesystäväni takia en olisi häneen välejäni katkaissut. Ja sama päinvastoin: en voisi kuvitellakaan kieltäväni miestäni pitämästä ystävänään naista, jonka hän on tuntenut lähes 30 vuotta. Olen itsekin kyseisen naisen tavannut, mutta ei meillä ole sellaisia yhteisiä kiinnostuksenkohteita saati yhteistä historiaa, jonka takia kokisin tarpeelliseksi olla "kolmantena pyöränä" heidän tavatessaan.

Vierailija kirjoitti:

Kestämätön tilanne. Sun täytyy valita jompi kumpi. Noin läheinen ystävyys tulee parisuhteen väliin. Et voi vaatia miesystävääsi hyväksymään läheistä ystävyyttä toiseen mieheen.

Aika jyrkkää ja vanhanaikaista.

Jokainen tilanne ja tapaus toki erikseen, mutta itse olen heivannut jokaisen joka koettaa rajoittaa elämääni jotenkin, eikä ole pidemmän päälle kaduttanut.

Nykyinen mies hyväksyy kaikki ystäväni, ja omaa sen verran itsetuntoa, ettei koe jokaista kaksilahkeista uhkana

Vierailija kirjoitti:

Poislukien se, että tämä ystävämies on homo, voi taata että ystävyytenne ei ole täysin platonista miehen puolelta.

Tämä. Mies on täysin oikeassa, kun ei salli tällaista yksipuolista "ystävyyttä". Miehet tuntee miehet. Naiset taas on usein sinisilmäisiä.

Heivaa se kaverimies, jos siis ei ole homo, koska hän ei ole platoninen ystäväsi. Todellisuudessa. Ystävyys on vain yksipuolista, sinun puoleltasi. Mies odottaa että pääsee paneen.

Dating 101. Oppikaa jo, naiset.