Kun jotkut jankkaavat luonteeseen rakastumista
Onko tämä vain vanhempien yli 50 vuotiaiden ihmisten horinaa? Onko muka kukaan nuori nainen tuota mieltä?
Miten tämä auttaa perhettä haluavia miehiä, kun vanhat mummot ei enää lisäänny?
Kommentit (55)
Fakta on että mitä nuorempi nainen niin sitä enemmän katsoo miehen ulkonäköä.
Naisilla homma on vähän kaksinaamaista. Kun nainen on nuori niin hän maksimoi miehissä pinnallista tasoa.
Kun taas nainen vanhenee ja menettää ulkonäkönsä niin sitten hän alkaa enemmän painottamaan luonteen hyvyyttä miehessä.
Vierailija kirjoitti:
Fakta on että mitä nuorempi nainen niin sitä enemmän katsoo miehen ulkonäköä.
Naisilla homma on vähän kaksinaamaista. Kun nainen on nuori niin hän maksimoi miehissä pinnallista tasoa.
Kun taas nainen vanhenee ja menettää ulkonäkönsä niin sitten hän alkaa enemmän painottamaan luonteen hyvyyttä miehessä.
Mutta taasen silloin on lisääntymiskyky jo ollutta ja mennyttä.
"Miten tämä auttaa perhettä haluavia miehiä, kun vanhat mummot ei enää lisäänny?"
No, ei kannata olla kus*pää.
Kyse ei ole iästä vaan älykkyysosamäärästä.
Vierailija kirjoitti:
Fakta on että mitä nuorempi nainen niin sitä enemmän katsoo miehen ulkonäköä.
Naisilla homma on vähän kaksinaamaista. Kun nainen on nuori niin hän maksimoi miehissä pinnallista tasoa.
Kun taas nainen vanhenee ja menettää ulkonäkönsä niin sitten hän alkaa enemmän painottamaan luonteen hyvyyttä miehessä.
Oletko ikinä ollut rakastunut?
Kaunis kuori ei kanna pitkälle jos päässä on pelkkää purua. Komistuksesta voi olla hetkeksi iloa, mutta kestävään parisuhteeseen vaaditaan aika paljon muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fakta on että mitä nuorempi nainen niin sitä enemmän katsoo miehen ulkonäköä.
Naisilla homma on vähän kaksinaamaista. Kun nainen on nuori niin hän maksimoi miehissä pinnallista tasoa.
Kun taas nainen vanhenee ja menettää ulkonäkönsä niin sitten hän alkaa enemmän painottamaan luonteen hyvyyttä miehessä.
Mutta taasen silloin on lisääntymiskyky jo ollutta ja mennyttä.
Oletko koskaan ollut rakastunut tai vaatiko sinulle perheen perustaminen sitä?
Olen kyllä aina ollut sitä mieltä, että luonne se on johon rakastutaan. Mutta joskus teininä ulkonäölläkin oli merkitystä.
Kai ap tajuaa, ettei ulkonäkö auta pitkälle, jos mies on täysi m*lkku? Vai?
Vierailija kirjoitti:
Fakta on että mitä nuorempi nainen niin sitä enemmän katsoo miehen ulkonäköä.
Naisilla homma on vähän kaksinaamaista. Kun nainen on nuori niin hän maksimoi miehissä pinnallista tasoa.
Kun taas nainen vanhenee ja menettää ulkonäkönsä niin sitten hän alkaa enemmän painottamaan luonteen hyvyyttä miehessä.
Näin se menee. Mutta et ikinä saa naista valalle tästä. Niitä ei koskaan saa vastuuseen yhtään mistään.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap ikinä ollut rakastunut?
Ikäsi? Minusta aina tuntuu, että tämä on vanhusten horinaa. Kun omat kauneuden päivät ovat olleet ja menneet, niin ei ole asialla enää niin väliä. Sen sijaan suurin osa lisääntymisikäisistä nuorista naisista on vähintään perusnättejä.
Pilluunko sitä sitten rakastutaan? Jää aika yksipuoliseksi jutustelut. Jos luonteella ei olisi merkitystä, ei kenenkään tarvitsisi tulla itkemään puolisosta.
Ulkonäön perusteella voin kiinnostua, mutten harvoin se on johtanut ihastumiseen. Ihastunut olen monta kertaa luonteeseen, ja sen jälkeen mies on muutenkin alkanut näyttää hyvältä. Ennen tätä miehen ulkonäkö ei ole kiinnittänyt mitenkään erityisemmin huomiota.
Olen kolmekymppinen nainen joka jankkaa luonteeseen rakastumista ja olen ollut tätä mieltä aina! Ihan teinistä asti.
Olen aikanaan tehnyt mallintöitä, eli ulkonäössäni ei ole mitään vikaa.
Olen itse ollut aina pinnallinen, vaikka itse olenkin naiseksi ruma. Miesvalintani ovat olleet em. syystä ala-arvoisen kehnoja. Lopulta oli pakko erota väkivaltaisen ja narsistisen luonteen vuoksi, kun siis ei sellaisen kanssa voi pidemmän päälle olla.
Ulkonäöllä on helppo se ensimmäinen huomio kiinnittää, sen jälkeen kaikki riippuu muusta. Jos ei omaa hyvää ulkonäköä pitää yrittää jotenkin muuten saada huomio itseensä, vaikka hyvällä käytöksellä.
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäön perusteella voin kiinnostua, mutten harvoin se on johtanut ihastumiseen. Ihastunut olen monta kertaa luonteeseen, ja sen jälkeen mies on muutenkin alkanut näyttää hyvältä. Ennen tätä miehen ulkonäkö ei ole kiinnittänyt mitenkään erityisemmin huomiota.
Olem kohdannut niin vähän ihmisiä, ettå yleensä ihastun täysillä, kod kohtaan silmiäni miellyttävän henkilön. Niitä komeita ja kivoja (ja vapaita) en ole koskaan kohdannut.
Sinisilmäisiä naisia on pilvin pimein. Jos on nätti, niin sitä ei itse tajua helposti, mikä miehen tärkein kriteeri on. Rumat ja keskiverrot sekä tosi kauniit tajuavat.
Ensin kiinnostuu ulkonäöstä, ja jos sen lisäksi luonne on kiva, sitten ehkä rakastuu.
Harvemmin pelkkä luonne riittää, mutta ulkonäöstä kiinnostumiseen ei vaadita täydellistä Hollywood-sankaria.