Lue keskustelun säännöt.
Vauva ja minulle tarjoutunut työtilaisuus, tarvitsen ulkopuolisen mielipidettä.
26.07.2019 |
Juttu lyhyesti, meillä on maaliskuussa syntynyt vauva ja minun aikomuksena on palata töihin marraskuussa. Nyt kuitenkin pomo soitteli ja tarjosi minulle "unelmien" projektiani. Homma alkaisi jo elokuussa ja kestäisi kuukauden. Saan miettiä asiaa maanantaihin asti ja minulla ei ole rehellisesti hajuakaan mitä tehdä. En missään nimessä haluaisi jättää vauvaa vielä (vaikkakin kyseessä on vauvalle todella tuttu ihminen) mutta en myöskään haluaisi kieltäytyä projektista, josta olen haaveillut koko kymmenvuotisen urani ajan.
Mies ei siis pysty vielä jäämään pois töistä, joten miehen isä hoitaisi lasta tuon ajan.
Miehen työssä on aika liukuva aika, joten sen avulla sumplimalla vauva olisi ukin kanssa 6-8 tunnin mittaisia päiviä. Mies pystyy myös pitämään kerran viikossa etäpäivän, jolloin hän voi olla vauvan kanssa ja tekee tuon päivän työnsä päikkäriaikaan ja sen jälkeen kun minä olen kotona.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä unelmaprojekti kestää kuukauden mutta ei tule uutta mahdollisuutta ikinä?
Niinpä. Veikkaanpa ettei se nyt oikeasti mikään kummoinen keikka olekkaan... Tarjottu AP:lle koska kukaan töissäoleva ei paskakeikkaa halua hoitaa :D
Toki voi olla että kollegojen mielestä tuo ei olisi niin mieluisa homma, meillä kaikilla on erityyppiset kiinnostuksenkohteet töissä. Olivat porukalla päättäneet, että tarjota hommaa minulle, koska olen siitä heidän kuulleen puhunut.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei saa olla etätöissä, jos lapsille/lapsella ei ole hoitopaikkaa kodin ulkopuolella TAI etätyöpiste on muualla kuin kotona. Määräys tuli, kun muutama isä piti etäpäivää lastenhoitopäivänä ja palavereissa kuulokkeista kuultiin kaikenlaista potallemenosta välipalan odottamiseen.
. Mikä on työ, jonka voi hoitaa päivässä 30 minuutissa ja olla muun ajan lapsen kanssa? Isä voi lyhentää työviikkoa ja pitää vapaapäinä!
Miehen töissä saa pitää etäpäivän ilman mitään ehtoja - tuskin olette samassa työpaikassa, miksi siis oletat että sinun töiden säännöt pätee miehen töihin? Ja lapsi nukkuu tällä hetkellä päivällä 2-3 h unet, jolloin mies voi tehdä töitään ja jatkaa hommia kunhan minä olen kotona.
AP
Niinpä, ei kaikkien työ ole asiakastyötä tms. Kirjallisia töitä voi tehdä etäpäivänä omaan tahtiin.
Voishan sen vauvan antaa vaikka kokonaan pois, kun se haittaa omien unelmien saavuttamista.
vauva on niin pieni,että kuka vaan voi sitä hoitaa, ei vierasta eikä muuta ongelmaa ja bonuksena oppii oleen muidenki ku sun kans
Vierailija kirjoitti:
Mikä unelmaprojekti kestää kuukauden mutta ei tule uutta mahdollisuutta ikinä?
Mä mietin kanssa että miten voi olla 1 kk pituinen projekti noin merkityksellinen että sen hoitamisesta on koko tuleva työura ja sillä eteneminen kiinni. Kuukaudessa ei nyt ihan hirveästi ehdi uutta tehdä ja oppia. Siksi mietin että tää on varmaan provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maitoa voi lypsää jääkaappiin. Imetys ei häiriinny. Älkää viitsikö.
Usassa äityisvapaa taitaa olla 3kk ja Suomessakin oli vain 3kk 1960-luvulla, eli olisit mennyt jo kesäkuussa töihin...
Harvalla on edes tuollaista luksusta, että lisäksi sukulaismies on alan ammattilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapauskohtaista. Tuskin kukaan haluaa estää unelmiesi saavuttamista mitenkään. Toisaalta tunnetko todella sukulaisen hyvin, niin ettei sukulainen myöhemmin paljastu esim. väkivaltaiseksi lapsia /vauvoja kohtaan. Yleensä vauva tarvitsee ensisijassa äidin, siis hyvän äidin. Sitten tutun isän. Eihän ihmisistä (sukulainen tai lastenhoitaja) näe välttämättä päällepäin minkälainen on. Mitä riskejä kannattaa ottaa ja mitä ei. Saako vauva traumat jos menee vieraan sedän luokse, koska hänkin etsii tuttuja kasvoja ja tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Tapauskohtaista. Tuskin kukaan haluaa estää unelmiesi saavuttamista mitenkään. Toisaalta tunnetko todella sukulaisen hyvin, niin ettei sukulainen myöhemmin paljastu esim. väkivaltaiseksi lapsia /vauvoja kohtaan. Yleensä vauva tarvitsee ensisijassa äidin, siis hyvän äidin. Sitten tutun isän. Eihän ihmisistä (sukulainen tai lastenhoitaja) näe välttämättä päällepäin minkälainen on. Mitä riskejä kannattaa ottaa ja mitä ei. Saako vauva traumat jos menee vieraan sedän luokse, koska hänkin etsii tuttuja kasvoja ja tunnetta.
eipä tiedä vanhemmistakaan millaisia ovat tosi tilanteessa
jos vanhemmat olis aina parhaaksi lapsilleen, yhtään lasua ei koskaan tehtäisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä unelmaprojekti kestää kuukauden mutta ei tule uutta mahdollisuutta ikinä?
Mä mietin kanssa että miten voi olla 1 kk pituinen projekti noin merkityksellinen että sen hoitamisesta on koko tuleva työura ja sillä eteneminen kiinni. Kuukaudessa ei nyt ihan hirveästi ehdi uutta tehdä ja oppia. Siksi mietin että tää on varmaan provo.
No mä olen kulttuurialalla ja voin kuvitella tuon tilanteen. Vaikkapa jonkin ulkomaisen taiteilijan , jonka uraa olen alusta saakka seurannut, vierailevan näyttelyn kuratointi voisi olla sellainen lyhyt unelmien duuni.
Ota projekti vastaan! Oma lapseni oli 6 kk kun lähdin "unelmaduuniin", jota sain tehdä 10 vuotta. Me palkattiin au pair (saatiin todella hyvä au pair) ja lapsi oli siis kotona (loppupeleissä au pairit hoiti tytön kolmivuotiaaksi asti, ja ihan kotona + tietty kävivät kerhoissa muutamia kertoja viikossa kun tytär kasvoi). ÄLÄ jätä tilaisuutta käyttämättä, jos se projekti siis kestää vain kuukauden - hoito sujuu kotona ja sä oot tyytyväinen, eikä vauvan "kehitys vaarannu" tuosta kuukaudesta. Aina on pipokireelläporukkaa, anna niiden mielipiteiden olla!,Töihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vähänkään olet perehtynyt kiintymyssuhteen kehittymiseen ja siihen miten vauva (alle vuoden ikäinen) tarvitsee elääkseen ensisijaisen hoitajansa läsnäoloa lähes koko ajan, niin et edes harkitse tuollaista. Tilanne olisi eri, jos lapsen isä voisi jäädä kuukaudeksi pois töistä, ukki ei ole riittävän läheinen vauvalle, koska ei ole ollut koko vauvan elämää joka päivä tunteja vauvan kanssa.
Töitä tulee ja töitä menee, mutta jos tekee lapsen niin on vastuu vastata sen lapsen tarpeisiin.
V*ttu mitä p*skaa.
En ymmärrä, mistä näitä ihmisiä sikiää, joiden tehtävänä on moralisoida muiden äitiyttä. Lapsi tarvitsee rakkautta ja turvaa, se läheinen ihminen voi olla äidin LISÄKSI isä, isovanhempi jne. Ja näinhän se meneekin muualla maailmassa, lapsen hoitoon osallistuvat myös muut läheiset etenkin, koska äitiysloma on vain joitan kuukausia. Eikä koko muu maailma ole kiintymyyssuhteiltaan vaurioitunut ja Suomessa taas hyvät kiintymyysushteet, koska äidit ovat ennätyspitkiä jaksoja yksin lapsen kanssa. Suomessa on paljon itsemurhia, syödään Euroopan mittapuulla erittäin paljon masennuslääkkeitä ja on nuorilla etenevissä määrin mielenterveydenhäiriöitä. On myös tutkittu, että lapsen psyykkelle tekee hyvää, että läheisiä ja luotettavia huoltajia on useita, etenkin kiinteä suhde isään vaikuttaa positiivisesti.
Aivan naurettavaa kuvitella, että kuukausi läheisen hoitajan kanssa vaikuttaisi mitenkään. Olen sitä mieltä, että juuri näiden äitien lapsilla, jotka ovat lapsessaan 24/7 kiinni eivätkä anna esimerkiksi isyydelle yhtälaista sijaa, on eniten ongelmia. Oma äititnikin oli tällainen enkä ollut edes päivähoidossa ja siitä ei ole koitunut elämääni mitään positiivista. Lapsen kuuluu sosialisoitua laajemmin jo nuorena.
Psykologit ovat eri mieltä. Heistä pienelle lapselle kuuluu pienet piirit, vähän jokapäiväisiä läheisiä. Nyt on kyse noin 6 kk ikäisestä lapsesta, jolle riittää 1 aikuinen (enkä tarkoita, että saisi olla vain se 1 aikuinen, mutta enempää ei tarvita).
Mietin tosiaan miten lapset ulkomailla pärjäävät kun vanhempainvapaat ovat huomattavasti lyhyempiä ja hoitopaikkaan sekä kouluihin mennään paljon aiemmin. Ovatko siis vain suomalaisten psykologien suosituksia vai kansainvälisiä, mutta muualla niistä ei välitetä.
Ulkomailla on paljon enemmän kotiäitejä kuin meillä! Harva lapsi päätyy muutaman kuukauden iässä päiväkotiin.
Enkä kirjoittanut, miten lapset pärjäävät. Kirjoitin siitä, mitä lapsi tarvitsee ja mikä hänelle riittää. Edellisessä viestissä väitettiin, että lasten tulee sosialisoitua jo vauvoina (oletan, että kirjoittaja tarkoitti sosiaalistumista, termit ovat hänellä hieman hukassa) ja mikä olin sitä mieltä, että se ei ole tarpeen. Samaa väittävät kehityspsykologit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei saa olla etätöissä, jos lapsille/lapsella ei ole hoitopaikkaa kodin ulkopuolella TAI etätyöpiste on muualla kuin kotona. Määräys tuli, kun muutama isä piti etäpäivää lastenhoitopäivänä ja palavereissa kuulokkeista kuultiin kaikenlaista potallemenosta välipalan odottamiseen.
. Mikä on työ, jonka voi hoitaa päivässä 30 minuutissa ja olla muun ajan lapsen kanssa? Isä voi lyhentää työviikkoa ja pitää vapaapäinä!
Miehen töissä saa pitää etäpäivän ilman mitään ehtoja - tuskin olette samassa työpaikassa, miksi siis oletat että sinun töiden säännöt pätee miehen töihin? Ja lapsi nukkuu tällä hetkellä päivällä 2-3 h unet, jolloin mies voi tehdä töitään ja jatkaa hommia kunhan minä olen kotona.
APNiinpä, ei kaikkien työ ole asiakastyötä tms. Kirjallisia töitä voi tehdä etäpäivänä omaan tahtiin.
Silti myös etäpäivinä pitää saada tulosta aikaan, en usko, että työnantaja haluaa maksaa lastenhoidosta. Juuri ap:n ja miehensä kaltaisten takia etätöitä ei haluta suosia, koska etätyöntekijä ei ymmärrä, että palkka maksetaan työnantajalle tehdystä työstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tökerö työnantaja, haluaa kaiken ja antaa ei juuri mitään. Nää on niin nähty. Unelmien projekti kuukaudeksi.
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut paljon kiintymyssuhteen synnystä. Lapsi tarvitsee pysyvän hoitajan 1v ikään asti, sen jälkeen hoitaja voi vaihtua. Eli edes marraskuussa töihin meno ei hyvä ajatus vaan lapsen pitäisi saada olla saman ihmisen kanssa 1v ikään asti. Tässä tapauksessa sinun koska olet hänen ensisijainen kiintymyksen kohde. Kirjasta Pienen lapsen sosiaalisuus:
"Kun lapsella on mahdollisuus valita eli lapsella molemmat vanhemmat ja muitakin pysyviä ihmiskontakteja, yli 90 % lapsista valitsee äidin esisijaiseksi kiintymyksen kohteeksi. Turvallinen kiintymyssuhde antaa pohjan myöhemmillekin ihmissuhteille. Aivokuvantamisen avulla on jopa pystytty osoittamaan turvallisen ja turvattoman kiintymyssuhteen omaavilla aikuisilla eroja aivojen välittäjäaineissa.
Ihmissuhteiden pysyvyys on tämän kehitysvaiheen keskeinen vaatimus. Jos sekä isä että äiti ovat yhtä paljon läsnä vauvan elämässä, voi vauva rakentaa kumpaankin vahvan siteen. Jokaisen siteen rakentaminen vaatii kuitenkin pysyvyyttä. Isän ja äidin vuorotteleminen vauvan elämässä tämän ensimmäisen elinvuoden aikana niin että ensin vauvaa hoitaa äiti muutaman kuukauden, sitten isä muutaman kuukauden ja sitten taas äiti seuraavat kuukaudet, aikaansaa sen, että kumpaankaan vanhempaan ei muodostu turvallista, vahvaa kiintymyssuhdetta. Juuri kun kiintymyssuhde on lähtenyt muodostumaan, hoitaja häviää suureksi osaksi lapsen valveillaoloaikaa ja kun uusi kiintymyssuhteen kehitys on saatu alkuun, hoitaja taas vaihtuu.
Toisen vanhemmista tulisi siis turvata lapselle ensimmäisen ikävuoden ihmissuhteen jatkuvuus. Tämän ihmissuhteen tulisi jatkua keskeytyksettä ensimmäisen ikävuoden loppuun, mielellään vähän yli. Se ei tarkoita vauvan kantamista kantoliinassa 24 tuntia vuorokaudessa, mutta jos suhde katkeaa joka päivä aikuisen työpäivän ajaksi, vaikeutuu mielikuvan muodostaminen kiintymyksen kohteesta. Kun muutaman kuukauden ikäisen vauvan hoitaja häviää näkyvistä, ei hoitajaa jonkin ajan kuluttua enää ole vauvan muistissa.
Toisen ikävuoden alussa tilanne on muuttunut ja lapsi kykenee solmimaan turvallisen suhteen toiseen vanhempaan tai kokonaan uuteen hoitajaan."
Projekti ehdottomasti, jos hoitokuviot on selvillä ja itse jaksat.
En jaksa ymmärtää näitä kiintymyssuhteista lässyttäviä luusereita. Lapsesta kasvaa ihan kunnon ihminen vaikka äiti olisikin tehnyt kuukauden projektin vauvavuonna. Ja jos ei kasva kunnon ihmiseksi niin se johtuu jostain muusta kuin äidin työprojketista. Muualla maailmassa on ihan tavallista pistää ipana hoitoon muutaman kuukauden iässä kun äitiysloma loppuu.
Usassa äitiysloma on tietääkseni 6 viikkoa, Ranskassa nelisen kuukautta ja ihmisiä sielläkin kasvaa. Jos onnluotettava hoitaja tiedossa, ei ole estettä mennä toteuttamaan itseään töihin.
Vierailija kirjoitti:
Usassa äitiysloma on tietääkseni 6 viikkoa, Ranskassa nelisen kuukautta ja ihmisiä sielläkin kasvaa. Jos onnluotettava hoitaja tiedossa, ei ole estettä mennä toteuttamaan itseään töihin.
Suurimmassa osassa lyhyiden äitiyslomien maita naiset jäävät lapsen synnyttyä kotiin. Päivähoito on todella kallista ja jos äidin on palattava töihin, kotiin hankitaan hoitaja, joka voi olla mummi tai vaikka naapuri. Ranskassa 4 kk iässä päivähoitoon menevä lapsi on poikkeus.
Minulla neljä lasta ja äitiyslomat olleet 1 viikko- 1 kk. Sen jälkeen äitin hoiti lapset ollessani töissä. Voisko joku kertoa milloin ne ongelmat alkaa? Lapset 17v-9v. Koulu sujuu loistavasti, paljon kavereita, olemme erittäin läheisiä kaikki isovanhemmat mukaan lukien. Vuorokaudessa on 24 tuntia, kyllä siitä riittää lapsille töiden jälkeenkin.
Muutenkin lyhyt aika vauvan kanssa. Miksi pitäisi lyhentää entisestään? Imetys käytännössä loppuu ja kuukauden hommassa taas ei kyllä voi olla kyse maailmaa mullistavasta projektista.