Lue keskustelun säännöt.
Vauva ja minulle tarjoutunut työtilaisuus, tarvitsen ulkopuolisen mielipidettä.
26.07.2019 |
Juttu lyhyesti, meillä on maaliskuussa syntynyt vauva ja minun aikomuksena on palata töihin marraskuussa. Nyt kuitenkin pomo soitteli ja tarjosi minulle "unelmien" projektiani. Homma alkaisi jo elokuussa ja kestäisi kuukauden. Saan miettiä asiaa maanantaihin asti ja minulla ei ole rehellisesti hajuakaan mitä tehdä. En missään nimessä haluaisi jättää vauvaa vielä (vaikkakin kyseessä on vauvalle todella tuttu ihminen) mutta en myöskään haluaisi kieltäytyä projektista, josta olen haaveillut koko kymmenvuotisen urani ajan.
Mies ei siis pysty vielä jäämään pois töistä, joten miehen isä hoitaisi lasta tuon ajan.
Miehen työssä on aika liukuva aika, joten sen avulla sumplimalla vauva olisi ukin kanssa 6-8 tunnin mittaisia päiviä. Mies pystyy myös pitämään kerran viikossa etäpäivän, jolloin hän voi olla vauvan kanssa ja tekee tuon päivän työnsä päikkäriaikaan ja sen jälkeen kun minä olen kotona.
Kommentit (60)
Ota työ vastaan. Ansaitset sen haaveiltuasi siitä 10 - vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töihin tottakai. Mutta jos ei miehesi nyt voi jäädä lasta hoitamaan, koska hän jää?
Ehdottomasti ota työ vastaan. Monessa massa pidetän vain kuukauden äitiysloma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vähänkään olet perehtynyt kiintymyssuhteen kehittymiseen ja siihen miten vauva (alle vuoden ikäinen) tarvitsee elääkseen ensisijaisen hoitajansa läsnäoloa lähes koko ajan, niin et edes harkitse tuollaista. Tilanne olisi eri, jos lapsen isä voisi jäädä kuukaudeksi pois töistä, ukki ei ole riittävän läheinen vauvalle, koska ei ole ollut koko vauvan elämää joka päivä tunteja vauvan kanssa.
Töitä tulee ja töitä menee, mutta jos tekee lapsen niin on vastuu vastata sen lapsen tarpeisiin.
V*ttu mitä p*skaa.
En ymmärrä, mistä näitä ihmisiä sikiää, joiden tehtävänä on moralisoida muiden äitiyttä. Lapsi tarvitsee rakkautta ja turvaa, se läheinen ihminen voi olla äidin LISÄKSI isä, isovanhempi jne. Ja näinhän se meneekin muualla maailmassa, lapsen hoitoon osallistuvat myös muut läheiset etenkin, koska äitiysloma on vain joitan kuukausia. Eikä koko muu maailma ole kiintymyyssuhteiltaan vaurioitunut ja Suomessa taas hyvät kiintymyysushteet, koska äidit ovat ennätyspitkiä jaksoja yksin lapsen kanssa. Suomessa on paljon itsemurhia, syödään Euroopan mittapuulla erittäin paljon masennuslääkkeitä ja on nuorilla etenevissä määrin mielenterveydenhäiriöitä. On myös tutkittu, että lapsen psyykkelle tekee hyvää, että läheisiä ja luotettavia huoltajia on useita, etenkin kiinteä suhde isään vaikuttaa positiivisesti.
Aivan naurettavaa kuvitella, että kuukausi läheisen hoitajan kanssa vaikuttaisi mitenkään. Olen sitä mieltä, että juuri näiden äitien lapsilla, jotka ovat lapsessaan 24/7 kiinni eivätkä anna esimerkiksi isyydelle yhtälaista sijaa, on eniten ongelmia. Oma äititnikin oli tällainen enkä ollut edes päivähoidossa ja siitä ei ole koitunut elämääni mitään positiivista. Lapsen kuuluu sosialisoitua laajemmin jo nuorena.
Ottaisin työn vastaan, jos vain oma jaksamiseni sallisi sen. En välittäisi kiintymyssuhde-höpisijöistä - eihän länsimaissa olisi lainkaan tervepäisiä ihmisiä jos niitä kasvaisi ainoastaan pitkä äitiysloma-mallissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei saa olla etätöissä, jos lapsille/lapsella ei ole hoitopaikkaa kodin ulkopuolella TAI etätyöpiste on muualla kuin kotona. Määräys tuli, kun muutama isä piti etäpäivää lastenhoitopäivänä ja palavereissa kuulokkeista kuultiin kaikenlaista potallemenosta välipalan odottamiseen.
. Mikä on työ, jonka voi hoitaa päivässä 30 minuutissa ja olla muun ajan lapsen kanssa? Isä voi lyhentää työviikkoa ja pitää vapaapäinä!
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti otat sen projektin vastaan. Myös naisen elämässä saa ja pitää olla myös muuta vaikka olisikin äiti. Ei se vauva siitä pilalle mene vaikka et joka sekunti sen lähellä olisi.
Älä kuuntele palstan ulisijoita jotka syyllistää töihin lähdöstä, nämä taitaa olla mammoja jotka ei lisääntymiseltään kerkee töihin ja joilla ei todellisuudessa edes olisi mitään saumaa työelämään. Katkerana mussuttavat ettei pientä saa vielä jättää.
Sinä olet ensimmäinen joka täällä ulisee ja mussuttaa, muut keskustelevat. Asioista saa olla eri mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vähänkään olet perehtynyt kiintymyssuhteen kehittymiseen ja siihen miten vauva (alle vuoden ikäinen) tarvitsee elääkseen ensisijaisen hoitajansa läsnäoloa lähes koko ajan, niin et edes harkitse tuollaista. Tilanne olisi eri, jos lapsen isä voisi jäädä kuukaudeksi pois töistä, ukki ei ole riittävän läheinen vauvalle, koska ei ole ollut koko vauvan elämää joka päivä tunteja vauvan kanssa.
Töitä tulee ja töitä menee, mutta jos tekee lapsen niin on vastuu vastata sen lapsen tarpeisiin.
V*ttu mitä p*skaa.
En ymmärrä, mistä näitä ihmisiä sikiää, joiden tehtävänä on moralisoida muiden äitiyttä. Lapsi tarvitsee rakkautta ja turvaa, se läheinen ihminen voi olla äidin LISÄKSI isä, isovanhempi jne. Ja näinhän se meneekin muualla maailmassa, lapsen hoitoon osallistuvat myös muut läheiset etenkin, koska äitiysloma on vain joitan kuukausia. Eikä koko muu maailma ole kiintymyyssuhteiltaan vaurioitunut ja Suomessa taas hyvät kiintymyysushteet, koska äidit ovat ennätyspitkiä jaksoja yksin lapsen kanssa. Suomessa on paljon itsemurhia, syödään Euroopan mittapuulla erittäin paljon masennuslääkkeitä ja on nuorilla etenevissä määrin mielenterveydenhäiriöitä. On myös tutkittu, että lapsen psyykkelle tekee hyvää, että läheisiä ja luotettavia huoltajia on useita, etenkin kiinteä suhde isään vaikuttaa positiivisesti.
Aivan naurettavaa kuvitella, että kuukausi läheisen hoitajan kanssa vaikuttaisi mitenkään. Olen sitä mieltä, että juuri näiden äitien lapsilla, jotka ovat lapsessaan 24/7 kiinni eivätkä anna esimerkiksi isyydelle yhtälaista sijaa, on eniten ongelmia. Oma äititnikin oli tällainen enkä ollut edes päivähoidossa ja siitä ei ole koitunut elämääni mitään positiivista. Lapsen kuuluu sosialisoitua laajemmin jo nuorena.
Psykologit ovat eri mieltä. Heistä pienelle lapselle kuuluu pienet piirit, vähän jokapäiväisiä läheisiä. Nyt on kyse noin 6 kk ikäisestä lapsesta, jolle riittää 1 aikuinen (enkä tarkoita, että saisi olla vain se 1 aikuinen, mutta enempää ei tarvita).
Vauvani oli 3 kk. Tuli vastaava tilanne. Menin töihin. Anoppi armahti ja tuli vauvan hoitajaksi. Poika ei näytä kärsineen ollenkaan. Nyt tulee rahaa ovista ja ikkunoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottakai otat projektin vastaan!
Itsekin menen töihin 5kk äitiysloman jälkeen, meillä tosin isä jää kotiin. En asu Suomessa, missä pitkät äitiyslomat ovat tyypillisiä - muualla maailmassa erittäin harvinaisia eikä täällä äitejä syytetä ja syyllistetä huonosta äitiydestä tämän vuoksi. Ei äitiyttä mittaa millään tavoin se, "pystyykö" lapsen jättämään tutulle ja turvalliselle ihmiselle hoitoon. On normaalia kaivata elämään muutakin sisältöä, lapsi tulee osaksi elämää eikä koko elämänsisällöksi. Pidän paljon terveempänä äitiytenä sellaista, jossa äitiys on naiselle yksi rooli muiden joukossa eikä koko identiteetti siinä määrin, ettei lasta jättää läheisen ihmisen hoidettavaksi edes.
Lapsi ei myöskään siitä vaurioidu mitenkään tai muutoin skandinaavian ulkopuolella kaikki ihmiset olisivat erittäin pahasti traumatisoituneet ja olisi kiintymyyssuhdehöiriöitä. Kuitenkin ne MT ongelmat rehottavat nimenomaan Suomessa ja Ruotsissa esimerkiksi.
Näytä se tilasto, jonka mukaan Suomessa ja Ruotsissa on enemmän mt ongelmia!
Kyllä projekti kannattaa ottaa vastaan, koska se on ollut pitkäaikainen haaveesi ja kuulostaa siltä, että se voi edistää uraasikin. Kuukausi menee nopeasti ja vauvalla on toimiva hoitojärjestelmä tämän kuukauden ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vähänkään olet perehtynyt kiintymyssuhteen kehittymiseen ja siihen miten vauva (alle vuoden ikäinen) tarvitsee elääkseen ensisijaisen hoitajansa läsnäoloa lähes koko ajan, niin et edes harkitse tuollaista. Tilanne olisi eri, jos lapsen isä voisi jäädä kuukaudeksi pois töistä, ukki ei ole riittävän läheinen vauvalle, koska ei ole ollut koko vauvan elämää joka päivä tunteja vauvan kanssa.
Töitä tulee ja töitä menee, mutta jos tekee lapsen niin on vastuu vastata sen lapsen tarpeisiin.
V*ttu mitä p*skaa.
En ymmärrä, mistä näitä ihmisiä sikiää, joiden tehtävänä on moralisoida muiden äitiyttä. Lapsi tarvitsee rakkautta ja turvaa, se läheinen ihminen voi olla äidin LISÄKSI isä, isovanhempi jne. Ja näinhän se meneekin muualla maailmassa, lapsen hoitoon osallistuvat myös muut läheiset etenkin, koska äitiysloma on vain joitan kuukausia. Eikä koko muu maailma ole kiintymyyssuhteiltaan vaurioitunut ja Suomessa taas hyvät kiintymyysushteet, koska äidit ovat ennätyspitkiä jaksoja yksin lapsen kanssa. Suomessa on paljon itsemurhia, syödään Euroopan mittapuulla erittäin paljon masennuslääkkeitä ja on nuorilla etenevissä määrin mielenterveydenhäiriöitä. On myös tutkittu, että lapsen psyykkelle tekee hyvää, että läheisiä ja luotettavia huoltajia on useita, etenkin kiinteä suhde isään vaikuttaa positiivisesti.
Aivan naurettavaa kuvitella, että kuukausi läheisen hoitajan kanssa vaikuttaisi mitenkään. Olen sitä mieltä, että juuri näiden äitien lapsilla, jotka ovat lapsessaan 24/7 kiinni eivätkä anna esimerkiksi isyydelle yhtälaista sijaa, on eniten ongelmia. Oma äititnikin oli tällainen enkä ollut edes päivähoidossa ja siitä ei ole koitunut elämääni mitään positiivista. Lapsen kuuluu sosialisoitua laajemmin jo nuorena.
Psykologit ovat eri mieltä. Heistä pienelle lapselle kuuluu pienet piirit, vähän jokapäiväisiä läheisiä. Nyt on kyse noin 6 kk ikäisestä lapsesta, jolle riittää 1 aikuinen (enkä tarkoita, että saisi olla vain se 1 aikuinen, mutta enempää ei tarvita).
Mietin tosiaan miten lapset ulkomailla pärjäävät kun vanhempainvapaat ovat huomattavasti lyhyempiä ja hoitopaikkaan sekä kouluihin mennään paljon aiemmin. Ovatko siis vain suomalaisten psykologien suosituksia vai kansainvälisiä, mutta muualla niistä ei välitetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai otat projektin vastaan!
Itsekin menen töihin 5kk äitiysloman jälkeen, meillä tosin isä jää kotiin. En asu Suomessa, missä pitkät äitiyslomat ovat tyypillisiä - muualla maailmassa erittäin harvinaisia eikä täällä äitejä syytetä ja syyllistetä huonosta äitiydestä tämän vuoksi. Ei äitiyttä mittaa millään tavoin se, "pystyykö" lapsen jättämään tutulle ja turvalliselle ihmiselle hoitoon. On normaalia kaivata elämään muutakin sisältöä, lapsi tulee osaksi elämää eikä koko elämänsisällöksi. Pidän paljon terveempänä äitiytenä sellaista, jossa äitiys on naiselle yksi rooli muiden joukossa eikä koko identiteetti siinä määrin, ettei lasta jättää läheisen ihmisen hoidettavaksi edes.
Lapsi ei myöskään siitä vaurioidu mitenkään tai muutoin skandinaavian ulkopuolella kaikki ihmiset olisivat erittäin pahasti traumatisoituneet ja olisi kiintymyyssuhdehöiriöitä. Kuitenkin ne MT ongelmat rehottavat nimenomaan Suomessa ja Ruotsissa esimerkiksi.
Näytä se tilasto, jonka mukaan Suomessa ja Ruotsissa on enemmän mt ongelmia!
http://oecdobserver.org/files/316/Health_in_Europe_large.JPG
Tuossa esimerkiksi Suomi ihan ekana,
En ole se jolle vastasit, mutta tottahan tuo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä unelmaprojekti kestää kuukauden mutta ei tule uutta mahdollisuutta ikinä?
Vierailija kirjoitti:
Töihin tottakai. Mutta jos ei miehesi nyt voi jäädä lasta hoitamaan, koska hän jää?
Alkuperäisen suunnitelman mukaan silloin marraskuussa. Hänellä on töissä hommat vielä sen verran pahasti kesken että hän ei pysty olemaan kuukautta pois.
AP
Vierailija kirjoitti:
Mikä unelmaprojekti kestää kuukauden mutta ei tule uutta mahdollisuutta ikinä?
Niinpä. Veikkaanpa ettei se nyt oikeasti mikään kummoinen keikka olekkaan... Tarjottu AP:lle koska kukaan töissäoleva ei paskakeikkaa halua hoitaa :D
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei saa olla etätöissä, jos lapsille/lapsella ei ole hoitopaikkaa kodin ulkopuolella TAI etätyöpiste on muualla kuin kotona. Määräys tuli, kun muutama isä piti etäpäivää lastenhoitopäivänä ja palavereissa kuulokkeista kuultiin kaikenlaista potallemenosta välipalan odottamiseen.
. Mikä on työ, jonka voi hoitaa päivässä 30 minuutissa ja olla muun ajan lapsen kanssa? Isä voi lyhentää työviikkoa ja pitää vapaapäinä!
Miehen töissä saa pitää etäpäivän ilman mitään ehtoja - tuskin olette samassa työpaikassa, miksi siis oletat että sinun töiden säännöt pätee miehen töihin? Ja lapsi nukkuu tällä hetkellä päivällä 2-3 h unet, jolloin mies voi tehdä töitään ja jatkaa hommia kunhan minä olen kotona.
AP
Vierailija kirjoitti:
Mikä unelmaprojekti kestää kuukauden mutta ei tule uutta mahdollisuutta ikinä?
En ole sanonut että uutta mahdollisuutta ei tule ikinä, mutta tätä mahdollisuutta olen odottanut niin kauan että voisi olettaa että samanlaista ei tule ihan heti vastaan. Ja projektin määräaikoja en ole itse päässyt päättämään.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai otat projektin vastaan!
Itsekin menen töihin 5kk äitiysloman jälkeen, meillä tosin isä jää kotiin. En asu Suomessa, missä pitkät äitiyslomat ovat tyypillisiä - muualla maailmassa erittäin harvinaisia eikä täällä äitejä syytetä ja syyllistetä huonosta äitiydestä tämän vuoksi. Ei äitiyttä mittaa millään tavoin se, "pystyykö" lapsen jättämään tutulle ja turvalliselle ihmiselle hoitoon. On normaalia kaivata elämään muutakin sisältöä, lapsi tulee osaksi elämää eikä koko elämänsisällöksi. Pidän paljon terveempänä äitiytenä sellaista, jossa äitiys on naiselle yksi rooli muiden joukossa eikä koko identiteetti siinä määrin, ettei lasta jättää läheisen ihmisen hoidettavaksi edes.
Lapsi ei myöskään siitä vaurioidu mitenkään tai muutoin skandinaavian ulkopuolella kaikki ihmiset olisivat erittäin pahasti traumatisoituneet ja olisi kiintymyyssuhdehöiriöitä. Kuitenkin ne MT ongelmat rehottavat nimenomaan Suomessa ja Ruotsissa esimerkiksi.
Näytä se tilasto, jonka mukaan Suomessa ja Ruotsissa on enemmän mt ongelmia!
Pohjoismaissa tehdään vaan enemmän tilastoja kaikenlaisesta... Tästä syystä Suomessa (ja Ruotsissa) on tilastollisesti paljon perheväkivaltaa ja itsemurhia. Monessa muussa maassa perheväkivallan kynnys on tilastollisesti paljon korkeampi, eikä uskonnon takia itsemurhaa välttämättä rekisteröidä itsemurhana.
Tilastollisesti ei Intiassa ole yhtä paljon syöpiä, kuin länsimaissa... Vai puuttuuko sieltäkin kenties tilastot?
Pohjoismaissa toki ylidiagnosoidaan kaikki. Freudilaisittain mikä tahansa piirre ihmisessä on ongelma suuntaan tai toiseen, jos vaan psykologille menet siitä kertomaan...
Ap:lle sen verran, että vauva varmasti pärjää työpäivän isoisänsä kanssa :).
Maksetaan hyvin. Mutta kyse on siinä enemmän siitä että tämä olisi minun unelmaprojekti.
AP