Te jotka olette ostaneet oman talon, oletteko löytäneen sen oikean, unelmakodi, vai joutunut tyytytymään toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon?
Uuvuttaa. Ollaan kohta 2v etsitty mutta aina jotain tulee tielle , hinta tai sijainti tai jotain. Vuokra vain nousee ja 9v tyttö tahtoo tosissaan pois yhteisestä huoneesta 7v veljien kanssa. Nyt mies harkitsee taloa, jonka vieressä kaupan parkkipaikka. Sijaintihan nyt on ihan pyllystä, en minä tahtoisi juoda aamukahvia katsellen K
-kaupan seinää mutta talo on iso ja hinta kohdillaan. Äsh. Mitä te tekisitte?
Kommentit (20)
Sijainti on tosi tärkeä, mutta joskus siitäkin kannattaa hiukan joustaa.
(En ehkä tosin vilkkaan kaupan viereen muuttaisi.)
Ei ihan ole saatu unelmataloa, mutta tästä on vähän tullut unelmatalo :-)
Vähän kauempana, mutta hyvät (tie)yhteydet, paljon tilaa sisällä ja ulkona, omaa rauhaa, vaikka naapureita on (ei liian lähellä).
Millaista etsitte? Koko? Muita vaatimuksia? Onko lisää lapsia suunnitteilla, eli pitääkö varautua useammilla makkareilla?
Mistä (paikkakunta, jos nyt ei ihan pieni ole)? Jos voimme auttaa etsimään :-)
Ihan hirveän vaikea kysymys. Olen ostanut talon kaksi kertaa, kerran yksin ja kerran puolison kanssa. Ensimmäisellä kerralla oli erittäin rajallinen budjetti ja skaalasin kaikki toiveeni vahvasti siihen. Tingin kaikesta mikä ei ollut ihan tähdellistä, jotta saisin sen tärkeimmän: oman rauhan ja ison puutarhapihan tunnin etäisyydellä töistä ja terveellisen sisäilman. Se paikka jotenkin tuntuikin unelmalta koko sen ajan kun siinä asuin. Silti haaveissa oli monia sellaisia asioita, joita ei ollut mitenkään mahdollista saada siihen kotiin: isompi olohuone jonka avulla voisi kutsua enemmän kuin 1-2 vierasta kerralla, kuraeteinen, parkkipaikka lähemmäs taloa, kodinhoitohuone...
Toisella kertaa budjettia oli enemmän ja enemmän toiveitakin mahtui mukaan. Nuo äsken luetellut haaveet olivat mukana, samoin energiatehokkuus, sijainti lähempänä töitä, koulut lähellä ja miellyttävä, luonnonläheinen kylämäinen ympäristö. Tällainen paikka löydettiinkin. Iso tontti, uusi kaunis talo, kaikki toiveidemme mukaan ja vähän lisääkin. Tehtiin ostopäätös ja muutettiin sisään. Yllätyksiä ei ole tullut ja talo on sitä mitä haluttiin, mutta ehkä ensimmäiset 2 vuotta silti pohdiskelin vähän väliä, teimmekö oikean päätöksen. Mielessä pyörii ajatuksia, että ehkä talon varustelusta tinkimällä olisimme voineet saada paikan meren rannalta, tai olisiko sittenkin pitänyt hankkia joku kaunis pitsihuvila vaikka arki olisikin hankalampaa. Taitaa olla niin, että kun vapautta valita on liikaa, on vaikea päättää mihin "tyytyy".
Olen ihan varma, että jopa järven rannalal jugend-linnassa asuva osaa kuvitella jotain ihanampaa ja olla vähän tyytymätön omaan tilanteeseensa. Onnellisuuteen ei taida päästä muuten kuin pohtimalla mitkä ovat itselle ne tarpeelliset asiat, tarttumalla niihin ja lakkaamasta sitten miettimästä liikaa.
Sen vaan sanon, että jos joku asia talossa tuntuu oikeasti vastenmieliseltä ja sitä asiaa ei voi muuttaa, niin perääntykää. Itselleni tällainen on esimerkiksi se, jos tontin raja menee 3 metrin päästä talon seinästä ja on mahdollista, että sinne esimerksiksi kohta rakennetaan jotain. Sama juttu, jos talo on ilmansuuntiin nähden väärin päin (tällainenkin on nähty: olohuoneet ja keittiöt pimeää pohjoiseen päin, makuuhuoneet ja vessa etelän puolella). Ilman muuta myös rakenteelliset ongelmat eli valesokkeli, tasakatto jne.
Ei saatu unelmakämppää eikä sitä tokaakaan. Oltiin järkeviä: sijainti, sijainti, sijainti. Kaikki muu menee. Vanha alue, joka oli jo täyteen rakennettu (ei edes isoja tontteja lohkottaviksi). Kuitenkin niin, ettei tartte katsella naapurin touhuja muutaman metrin päästä. Monta unelmaa jäi tässä kodissa toteutumatta, mutta ollaan oltu silti tyytyväisiä. Tärkeintä oli ja on yhä se sijainti.
Me olemme rakentaneet itse 2 taloa juuri tuosta syystä ja vielä itse suunniteltunakin. Ri ole ollut myynnissä eikä talotehtaan kuvastoissa mitään lähellekään toiveiden ja tontin mukaista.
Viime syksynä myimme 2. talommw ja aloimme miettimään 3. rakentamista kun tulin katsomaan tätä 3v vanhaa taloa. Peruspakettiin oli tehty lukuisia rakenteellisia muutoksia jollaisia mekin olimme kaivanneet. Täyden rempan jälkeen talo on 95% täydellinen nykyisiin tarpeisiimme, vain khh on surkea kapea käytävä. No sen kanssa voi vielä elää.
Vierailija kirjoitti:
... aloimme miettimään 3. rakentamista kun tulin katsomaan tätä 3v vanhaa taloa. Peruspakettiin oli tehty lukuisia rakenteellisia muutoksia jollaisia mekin olimme kaivanneet. Täyden rempan jälkeen talo on 95% täydellinen nykyisiin tarpeisiimme, vain khh on surkea kapea käytävä. No sen kanssa voi vielä elää.
Eikö ole aika kallista/turhaa tehdä 3v vanhaan täysi remppa?! Eikö sellaisen pitäisi olla ihan "ihan uusi" kunnossa?
Tietysti, jos on varaa :-)
Piti tehdä kompromisseja, koska budjetti on rajallinen.
Tingin pihan koosta (kuitenkin kohtuullinen ja saan tähän haaveilemaani puutarhaa) sekä naapureiden sijainnista (saisivat olla kauempana unelmieni talossa).
En tinkinyt sijainnista, talon koosta tai kunnosta.
Unelmakoti on vähän turhan epärealistinen haave, itselle hyvä talo minusta järkevämpi. Kun viimeksi ostimme, tärkeitä kriteereitä oli sijainti (10 min työmatka, iso puutarhatontti rauhallisella alueella, koulut lähellä), talon rakenteellinen kunto ja terveys, sopiva koko ja hinta. Bonuksena huoneiden koot ja sijainnit ja pinnat oli aika lailla sopivat. Muutaman huoneen tapeteista en nyt hirveästi pitänyt, mutta pahimmat on vaihdettu ja muihin ole tottunut, Tuo ilmalämpöpumppu on todella ihana bonus kesällä ja hyvä sähkölämmityksen lisä talvella.
No siis en tajua asennettasi. Jos talossa on selkeää vikaa (siis sijainti), niin millä mittarilla se on "toiseksi paras" kuten otsikossa sanottiin? En tietenkään olisi tyytynyt taloon, jossa on jotain varsinaista vikaa, mutta asunko silti unelmakodissani? Puhutko hulluja? Kuvitteletko sä, että mulla on varaa mun unelmakotiini?? :D Ei ole. Tuskinpa ;) itselläsikään on. Mutta se ei ainakaan itselläni estänyt IHASTUMASTA moniinkin taloihin, oli mihen itseasiassa toppuuteltava, että ei otettu ihan ekaa, josta kiinnostuin. Jos mä saisin asua unelmakodissani se maksaisi about 5 miljoonaa euroa. Nykyinen maksoi 90 000 :)
Mies sai unelmiensa talon, minä en. Tässä on nyt kaikki mitä mies halusi, mutta minä jouduin tinkimään omista haaveistani.
Uskon, että harva jos kukaan löytää sitä 100% unelmien taloa. Ellei tee alusta asti itse ja todellakin pysyy siinä, eikä myy 5 vuoden päästä.
Kauppa vieressä, siinä on omat plussat ja miinukset.
Itse en löytänyt unelmakotiani, mutta tästä tuli kotini. Hyvät naapurit, kaupat suht lähellä, koulu lähellä, enkä keskity negatiivisiin.
Tavallaan kyllä. Etsittiin myös suht pitkään. Ihan kivoja taloja tuli vastaan mutta ei sellaista mikä olisi säväyttänyt sen suuremmin. Vähän iski jo epätoivo. Sitten tuli yksi, jo ilmoitusta ekaa kertaa netissä katsoessa tuli olo että tämä se on. Näin meidän perheen tässä talossa asumassa. Käytiin katsomassa ja tunne vahvistui. Tehtiin lähes heti tarjous ja se yllättäen hyväksyttiin vaikka paljon näytti olevan kiinnostusta. Nyt asuttu tässä pari vuotta ja onhan tässä asuessa huomannut montakin seikkaa mikä voisi olla toisin. Ja jos joskus vielä muutetaan, niin on kriteerit hiukan muuttuneet. Sijainti kyllä on oikein passeli, joten yksi mahdollisuus on pistää tämä talo uusiksi joskus.
Unelmakoti <3
N. 250 neliota asuinpinta-alaa, reilun tuhannen nelion tontti luonnonsuojelualueen "reunalla", pelto/metsanakyma ja paljon lintuja, rusakoita, kauriita ym. Talo rakennettu vuonna 1900. Puutarhan peralla "mummon mokkisauna", vahan naapureita eika kellaan nakoyhteytta mun saunalle tai sen ymparistoon. Kylla taalla kelpaa kaksin asustella.
Palvelut kuitenkin lahella, lahimpaan kaupunkiin pyorailee 10 minuutissa.
Erittäin harvalla on rajattomat resurssit ja saa mitä toivoo ja haaveilee.
Aina kun pistää kymppitonneja lisää kasaan, niin saa jotain parempaa kivaa, jolloin tilanne on se että aina päädytään kompromisiin varallisuuden/tilojen/kunnon/sijainnin suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Mies sai unelmiensa talon, minä en. Tässä on nyt kaikki mitä mies halusi, mutta minä jouduin tinkimään omista haaveistani.
Tuskin mieskään sai kaikkea mintä olisi halunnut, mutta sinä teit ilmeisesti suurempia kompromisseja.
Asunnon hankinta on yksinkin kompromissien vällä tasapainoilua ja tosen kanssa hankkiessa se kaksien arvosten sekamelskassa tasapainoilua.
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että harva jos kukaan löytää sitä 100% unelmien taloa. Ellei tee alusta asti itse ja todellakin pysyy siinä, eikä myy 5 vuoden päästä.
Kauppa vieressä, siinä on omat plussat ja miinukset.
Itse en löytänyt unelmakotiani, mutta tästä tuli kotini. Hyvät naapurit, kaupat suht lähellä, koulu lähellä, enkä keskity negatiivisiin.
Ei kukaan löydä 100% unelmiensa taloa, ei myöskään itse rakentaen. Asunto on kuitenkin aina rajattu sen mukaan mihin on varaa ja pyritään saamaan mahdollisimman paljon niitä asioita joita arvostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että harva jos kukaan löytää sitä 100% unelmien taloa. Ellei tee alusta asti itse ja todellakin pysyy siinä, eikä myy 5 vuoden päästä.
Kauppa vieressä, siinä on omat plussat ja miinukset.
Itse en löytänyt unelmakotiani, mutta tästä tuli kotini. Hyvät naapurit, kaupat suht lähellä, koulu lähellä, enkä keskity negatiivisiin.Ei kukaan löydä 100% unelmiensa taloa, ei myöskään itse rakentaen. Asunto on kuitenkin aina rajattu sen mukaan mihin on varaa ja pyritään saamaan mahdollisimman paljon niitä asioita joita arvostaa.
No löytäähän jos on varaa. Kyllä esim 20 miljoonalla saa useammankin unelmien talon. Useimmilla ei ole varaa unelmien taloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että harva jos kukaan löytää sitä 100% unelmien taloa. Ellei tee alusta asti itse ja todellakin pysyy siinä, eikä myy 5 vuoden päästä.
Kauppa vieressä, siinä on omat plussat ja miinukset.
Itse en löytänyt unelmakotiani, mutta tästä tuli kotini. Hyvät naapurit, kaupat suht lähellä, koulu lähellä, enkä keskity negatiivisiin.Ei kukaan löydä 100% unelmiensa taloa, ei myöskään itse rakentaen. Asunto on kuitenkin aina rajattu sen mukaan mihin on varaa ja pyritään saamaan mahdollisimman paljon niitä asioita joita arvostaa.
No löytäähän jos on varaa. Kyllä esim 20 miljoonalla saa useammankin unelmien talon. Useimmilla ei ole varaa unelmien taloon.
Riippuu mika on "unelmien talo". Mina asun nyt minun unelmieni talossa ja se maksoi vain 330k. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... aloimme miettimään 3. rakentamista kun tulin katsomaan tätä 3v vanhaa taloa. Peruspakettiin oli tehty lukuisia rakenteellisia muutoksia jollaisia mekin olimme kaivanneet. Täyden rempan jälkeen talo on 95% täydellinen nykyisiin tarpeisiimme, vain khh on surkea kapea käytävä. No sen kanssa voi vielä elää.
Eikö ole aika kallista/turhaa tehdä 3v vanhaan täysi remppa?! Eikö sellaisen pitäisi olla ihan "ihan uusi" kunnossa?
Tietysti, jos on varaa :-)
Pakko. Taloboli upeassa kunnossa mutta kaikki oli mustaa ja harmaata. Lattialaminaatit, seinät, takka tummanharmaa, keittiö, vessa ja saunan ph mustavalkoiset, sauna musta. Siksi tätä taloa myytiinkin 6kk vaikka on tosi kiva muuten.
Keittiö sai jäädä, samoin sauna pesuhuoneineen ja vessa - niitä voi värittää tekstiileillä. Ja 25000e keittiö olisi ollut sääli laittaa kiertoon. Takan harmaus saatiin sopimaan muuhun sisustuksern.
Nyt on valoisaa - luonnonvalkoista, tammilankkulattiat, olohuoneessa upea kuviotapetti tehosteena, tammisia täyspuisia huonekaluja. Huoneissa omat tehostevärit kuten lilaa, punaista tai petroolinsinisen eri sävyjä. Taidetta seinillä.
Onneksi saimme myytyä laminaattia ja mustat väliovet eteenpäin, saimme niistä n 1000e
sain unelmataloni, mutta unelmani ei ollutkaan kovin yksityiskohtainen ja olen nähnyt monia muitakin taloja jotka täyttäisivät vaatimukset. toivon että voin asua tässä talossa elämäni loppuun asti, mitä kauemmin olen asunut tässä sitä tiukemmin olen juurtunut tähän ja talo ja puutarha tulevat koko ajan tärkeämmiksi.
No unelmakotia en ole saanut, se olisi joku iso mansion kunnon uima-altaalla Havaijilta ;) Tai kartano Englannista isolla puutarhalla tms. joihin vain harvoilla on varaa.
Mutta kun ottaa realiteetit huomioon niin ihan nuoruuden jälkeen olen kuitenkin aina saanut asunnossa kohdalleen ne mulle tärkeimmät asiat. Aina on joutunut jostain tekemään kompromisseja kuitenkin. Esim. en ole ksokaan ostanut omistusasuntoa, koska Helsingistä mulla ei olisi kummoiseenkaan sinkkuna varaa. Asun Asumisoikeusasunnossa, koska kuukausikulut rivitaloasunnossakin on aika halvat näin. Asolla on toki sitten omat varjopuolensa kuten asunnossa pintamateriaalien laatu aika heikko, ei esim. astianpesukonepaikkaa asunnossa jne. Mutta mulle tärkeintä on luonnonläheisyys ja hyvät koiralenkkimaastot ja ne toteutuu asuinpaikassani hyvin.